Linnunpönttö
Wikipedia
Linnunpönttö on keinotekoinen, tyypillisesti lautarakenteinen, pesimäsuoja linnuille. Pönttöjä tarvitaan, koska Suomessa on tehometsätalouden seurauksena jatkuva pula kolopuista ja niiden tarjoamista pesäpaikoista. Pönttö suojaa pesää ja poikasia sateelta, tuulelta ja pedoilta.
Monet laittavat pönttöjä pihapiiriin, saadakseen linnut pesimään lähettyvillä. Pönttöjä on helppo tehdä, niistä valtaosan tekee pöntön asettaja itse. Pönttöjä voi myös ostaa.
[muokkaa] Pönttöjen asukkaita
Pönttöjä on kymmeniä eri kokoja ja malleja. Pienimmät on tarkoitettu pienille tiaisille ja kirjosiepolle, ja niiden lentoaukon halkaisija saa olla enintään 28 mm. Talitiaiselle ja pikkuvarpuselle sopiva aukko on 32 mm. Varpunen haluaa hieman isomman aukon, 35 mm. Kottarainen, käenpiika, leppälintu ja varpuspöllö suosivat lentoaukoltaan 50 mm olevaa pönttöä, johon mielellään asettuu myös liito-orava, jolle kelpaa myös pienempi, 40-50 mm aukko. Helmipöllö ja uuttukyyhky sopivat 90-100 mm suuruisesta aukosta, telkkä, uivelo ja lehtopöllö 120-140 mm kokoisesta. Suurimmat pönttölintumme isokoskelo ja viirupöllö vaativat lentoaukoksi 150-200 mm suuruisen aukon. Viirupöllö pesii myös katottomassa ja lentoaukottomassa ontossa pökkelössä.
Harmaasieppo haluaa hautoessaan tarkkailla ympäristöään, joten sille pitää nikkaroida avomallinen pönttö. Siihen voi asettua myös västäräkki. Tuulihaukka myös tarvitsee avomallisen pöntön, jonka voi kiinnittää näkyvälle paikalle ladon seinään. Varpuspöllö haluaa, että pöntön etuseinä on paksua puuta, joten sen voi valmistaa esim. lankusta tai tukevasta sahauspinnasta. Lepakoille valmistetaan erikoismallisia pönttöjä.
Muita pöntöissä asuvia eliöitä ovat mm. ampiaiset ja kimalaiset. Mehiläisyhdyskunta voi joskus karata ja asettua pöllönpönttöön. Näitä pistiäisiä sietää varoa pönttöön kurkistaessa! Joskus myös metsämyyrä tai joku hiiri voi pesiä pönttöön.
[muokkaa] Pönttöjen puhdistus
Pöntöt pitäisi puhdistaa talvella ennen huhtikuuta. Pönttöihin on yleensä tämän vuoksi tehty irrotettava pohja, seinä tai katto - yleensä pohja. Vanhan pesän ja ulosteiden mekaaninen poisto pesästä kepin avulla riittää, pesuaineita ei tavallisesti käytetä. Pesiä ei pitäisi pudottaa pönttöpuun juurelle, sillä sieltä taudinaiheuttajat ja syöpäläiset voivat yhä tarttua lintuihin. Pesät kannattaa ainakin viedä kauemmas, mieluiten polttaa paperipussissa. (Edellä mainitun puhdistusohjeen voi hyvällä syyllä kyseenalaistaa: eihän luonnokolojakaan kukaan puhdista ja silti linnut voivat hyvin. Ainoa syy, miksi kannattaa tyhjentää pönttö silloin tällöin, on, että silloin se lahoaa hitaammin.)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- linnunpönttöjen rakennusohjeet Suomen Birdlife
- linnunpontto.net Pönttöverstas
- Ikipönttö viemäriputkesta
- Hautala, Hannu 1978: Kololinnut ja muut pökkelöpesijät. Suomen Luonnonsuojelun tuki Oy. Helsinki.
- Kivimäki, Eero & Koskimies, Pertti 1992: Pöntöille pitkää ikää. - Lintumies 2.1992 s. 72-73. LYL.
- Valanne, K, Patomäki J. & Kalela, O. 1968: Box-nesting birds in the timber-line forests at Kilpisjärvi, Finnish Lapland. - Ann. Zool. Fennici 5:401-408.
