Hun Sen
Wikipedia
Sâmdech Hun Sen (kiin. 雲升 tai 洪森, s. 4. huhtikuuta 1951) on ollut Kambodžan pääministeri vuodesta 1985.
Hun Sen syntyi Sting Trangin piirissä Kompong Chamin provinssissa. Hän kävi koulua Phnom Penhissä ennen liittymistään punakhmereihin vuonna 1970. Hun Sen itse väittää liittyneensä vasta prinssi Norodom Sihanoukin vetoomuksesta. Hän pakeni Itä-Kambodžaan pidätyksiä ja toimi siellä aluksi kuriirina ja nousi lopulta Pol Potin armeijan kommandantiksi 1976. Hän haavoittui viisi kertaa ja menetti silmän taistelussa ennen Phnom Penhin valtausta huhtikuussa 1975.
Hun Sen nimitettiin Itä-Kambodžaan rykmentin varakomentajaksi ja päätyi Vietnamiin toukokuussa 1977 epäselvissä olosuhteissa. Hän väittää vaihtaneensa puolta vastustamansa punakhmerinhallinnon vuoksi, mutta myös mahdollisesti paetessaan puolueen puhdistusta tai jouduttuaan vangiksi. Kun vietnamilaiset valloittivat Phnom Penhin 1979, Hun Senista tuli Vietnamin tukeman uuden hallituksen jäsen. Hänestä tuli ulkoministeri ja varapäämies 1979, kansan vallankumouksellisen puolueen politbyroon jäsen 1981 ja ministerineuvoston puhemies ja valtionpäämies 1985.
Vietnamin joukot vetäytyivät maasta 1989 ja YK:n turvallisuusneuvoston viiden pysyvän jäsenmaan laatima rauhansopimus solmittiin 1991. Huolimatta punakhmerien ja Hun Senin joukkojen järjestämästä pelottelusta 1993 vaaleissa, yli 90 % äänioikeutetuista äänesti. Kuningas Norodom Sihanouk antoi Hun Senille vuonna 1993 arvonimen Sâmdech.
Rojalistinen Kansallinen yhtenäisyysrintama puolueettoman, rauhallisen ja yhteistyön Kambodžan puolue (FUNCINPEC), jota johtaa prinssi Ranariddh, kuningas Norodom Sihanoukin vanhin poika, sai 45 % äänistä ja 58/120 paikka parlamenttiin, kun taas Hun Senin Kambodžan kansanpuolue sai 38% ja 51 paikkaa. Syytökset vaaliepäselvyyksistä uhkasivat kaataa koko rauhansopimuksen, ennen kuin kuningas Sihanouk taivutteli sekä Ranariddhin ja Hun Senin kanssapääministereiksi. Syyskuussa 1993 hyväksyttiin uusi perustuslaki, joka palautti monarkian, ja Sihanouk määräsi Ranariddhin ensimmäiseksi pääministeriksi ja Hun Senin toiseksi. Ranariddhin vetosi perinteisiin ja traditioihin, kun taas Hun Sen tunnettiin kykenevänä, vetoavana ja populistisena puhujana.
7. heinäkuuta 1997 Hun Sen järjesti verisen vallankaappauksen, joka syöksi Ranariddhin vallasta. Kansainvälinen painostus ja kehitysavun evääminen pakottivat Hun Senin pitämään vaalit seuraavana vuonna valtansa laillistamiseksi. Hun Senin kansanpuolue sai 27. heinäkuuta 1998 vaaleissa yli puolet äänistä ja 64 paikkaa, muttei 2/3, minkä se tarvitsi hallituksen muodostamiseen. Hun Sen joutui neuvottelemaan FUNCINPEC:in kanssa ja joulukuun alussa muodostettiin koalitiohallitus. Ranariddhin nimitettiin parlamentin puhemieheksi, ja Hun Sen ainoaksi pääministeriksi. Koalitiohallitus ei hillinnyt hänen autoritaarisia taipumuksiaan. Kansalaiset osoittivat mieltään ja mellakoivat 1998 vaalien jälkeen. Ennen helmikuun 2002 paikallisvaaleja kuoli yli 20 ehdokasta ja aktivistia. Vaalien tuloksena kansanpuolue hallitsi kaikkia alueita. Mellakointi jatkui myös ennen 2003 vaaleja.