Ikoni
Wikipedia
Ikoni (kreik. εἰκών, eikōn eli kuva) on etenkin ortodoksien uskonnollisissa yhteyksissä käyttämä kuva. Ikoneita ovat esimerkiksi ortodoksisen uskonnon piirissä olevat kuvat, mutta myös muissa uskonnoissa, esimerkiksi hindulaisuudessa kutsutaan pyhäinkuvastoa sanalla murti. Ikonografia tarkoittaa taidehistoriallista vertailevaa tutkimusta, jossa pyritään selvittämään taideteoksen aihe, idea, alkuperä ja kehitys. Ikonologia on kuvan yleismerkityksen tulkintaa sen yhteydessä historiaan ja kulttuuriin.
[muokkaa] Ortodoksiset ikonit
Ortodoksisessa uskonnossa ikoni on Kristusta, Jumalansynnyttäjää, pyhää ihmistä, Raamatun tai muuta pyhää tapahtumaa esittävä, tavallisesti puulle temperaväreillä maalattu kuva, joka voidaan koristella kultauksella. Ikoni voi olla myös painettu kuva. Ikonin siunaa käyttöönsä kirkossa pappi. Ikoni ei ole perinteinen taide-esine, kuten esimerkiksi taulu, vaan se on uskonnon harjoittamiseen käytettävä esine. Ikoneja ei käytetä ainoastaan ortodoksikirkossa, jossa niistä koostuvaa alttariseinää kutsutaan ikonostaasiksi, vaan niitä sijoitetaan myös koteihin.
Ikonit ovat väreihin puettua teologiaa, ja ne välittävät rukoilijalle tai katsojalleen ortodoksista uskonoppia ja sanomaa samalla tavalla kuin kirjoitettu sanakin. Ikonia ei perinteisesti signeerata. Katsotaan, että ikoni on maalattu Jumalan kunniaksi ja Hänen myötävaikutuksellaan maalarin käden kautta.