Vaivaishiiri
Wikipedia
Vaivaishiiri | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Vaivaishiiri (Micromys minutus)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tuntomerkit
Vaivaishiiri on ruskea ja sillä on valkoinen mahan alus. Ruumiin pituus on n. 3,5–7,5 senttiä ja häntä 3,2–7,5 senttiä pitkä. Vaivaishiiri painaa kolmesta kolmeentoista grammaa.
[muokkaa] Levinneisyys
Vaivaishiirtä tavataan alueella, joka ulottuu Länsi- ja Keski-Euroopasta Aasiaan aina Koreaan ja Japaniin sekä Etelä-Kiinaan asti. Fennoskandiassa laji elää Etelä- ja Keski-Suomessa, Tanskassa sekä paikoin Ruotsissa.
[muokkaa] Elintavat
Vaivaishiirtä esiintyy pelloilla ja heinikoissa. Vaivaishiiri kiipeilee taiturimaisesti. Hiiri elää enimmän elinajastaan maanpinnan yläpuolella korsistossa. Korren ympärille kietaistu häntä toimii hiiren tukena ja turvavyönä.
[muokkaa] Ravinto
Vaivaishiiri syö jyviä ja muita siemeniä.
[muokkaa] Lisääntyminen
Vaivaishiiri lisääntyy vuodessa 2–5 kertaa. Poikueessa on 3–10 poikasta. Vaivaishiiri rakentaa pallomaisen pesän heinänkorsien tai ruohojen varaan, saaden näin tehokkaan suojan pikkupedoilta. Vaivaishiiri selviää talvesta etsimällä talvehtimispaikan esim ladoista tai sänkipellolta. Suurin osa kannasta menehtyy talven aikana.
Vuonna 2001 Wimbledonin tennisturnauksessa käytetyt tennispallot lahjoitettiin vaivaishiiren tekopesiksi. Kyseessä oli Iso-Britannian Wildlife Trustin hoitama vaivaishiiren suojeluohjelma. Pallon sisus on riittävän suuri vaivaishiiren pesäpaikaksi, kylkeen porattu 16 mm:n reikä sen sijaan liian pieni petoeläinten kuljettavaksi.