Tehuacánin laakso

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tehuacánin laakso sijaitsee Meksikon keskiylängöllä, Pueblan osavaltion eteläosissa, Oaxacan ja Veracruzin rajoilla. Laaksossa on ollut asutusta tuhansien vuosien ajan. Tehuacánin kaupunki sijaitsee laaksossa.

Laaksossa tehdyt löydöt havainnollistavat muinaisten intiaanien elinkeinon muutosta metsästäjistä ja keräilijöistä maanviljelijöiksi ja tuhansien vuosien kuluessa lopulta kaupunkilaisiksi. Aluetta on tutkinut ainakin paleobotanisti eli muinaisten kasvien tutkija Richard McNeish 1960-luvulla.

[muokkaa] Tehuacánin laakson kehitys

Aivan alkuvaiheessa Tehuacánin alueella oli riistan metsästäjiä, jotka myös söivät villejä syötäväksi kelpaavia ruokakasveja ja kaktuksia. Viljely keksittiin 5000 eaa ja sen merkitys alkoi kasvaa 4500 eaa. Noin 3000 eaa syntyivät ensimmäiset pysyvät kylät.

[muokkaa] Tehuacánin laakson vaiheet

Vaihe	Milloin oli	Eläinravinnon osuus	Muuta
Ajuereado	10000-6800 eaa	10000: 50-60%
El Riego	6800-5000 eaa	7000: 30–40 %	Mikroryhmiä, vuodenaikamuuttoja. Mahdollisesti chilipippurin ja kurpitsan viljelyä. Merkkejä ihmisten muutoista kostean ja kuivan ajan leireihin. Joukkohautoja, jotka viittaavat ihmisuhreihin. Verkkoja, koreja, pohjakivirakennelmia, mattoja.
Coxcatlan	5000-3200 eaa	4500: 90 %	Muutamia paikkoja, joissa ihmiset näyttävät asuneen pidemmän aikaa kuin aikaisemmin, voimaperäisempi viljely alkaa lisääntyä kauden keskivaiheilla 4500 eaa. Viljellään maissia, papua, kurpitsaa, chilipippuria. Korinteko ja verkkojen valmistus kehittynyt. 4000 eaa viljelystä aiheutuneita muutoksia maissintähkissä, tähkä kaksi kertaa alkuperäistä paksumpi. Kivityökalukulttuurissa huomattavaa edistystä.
Abejas	3200-2300 eaa	20 %	n. 3000 pysyvä asutus. Ihmiset asuvat puoliksi maahan kaivetuissa taloissa jokiterasseilla. Puuvillan ja papujen viljelyä. 3000 eaa maissintähkä kaksi kertaa alkuperäistä pidempi.
Purron Phase	2300-1500 eaa		Maanviljelyn merkitys kasvaa. Alkeellinen eramiikka.
Ajalpan Phase	1500-850 eaa		Kyliä. Täysitehoinen maanviljely, mahdollisesti keinokastelu 1000 eaa maissintähkä 3,5 kertaa alkuperäistä pidempi.
Santa Maria	850-150 eaa		Täysitehoinen maanviljely, ensimmäiset merkit todellisesta keinokastelusta.
Palo Blanco	150 eaa- 700 jaa		Täysitehoinen kasteluviljely. Maissintähkä 4,3 kertaa alkuperäistä pidempi. Kivipyramideja, hienoa keramiikkaa, pallokenttiä, papin tai kuninkaan valta.
Venta Salada	700- 1521 jaa		Linnoitettuja kaupunkivaltioita, kalenteri, jne. sivilisaation piirteet.

[muokkaa] Tehuacanin väestön kehitys

Vaihe	Milloin oli	Väestö	Väestö ..	Muuta
Ajuereado	11000/10000-7200 eaa	12-28	mikroryhmiä 3x 4-8).	vuodenkierron mukaan vaeltelevia metsästäjä-keräilijöitä mikroryhmissä.
El Riego, varh Coxcatlan	6800-5000 eaa	48 - 96	4x alkup	Mikroryhmiä, jotka tiettyyn vuodenaikaan kokoontuivat yhteen. Satunnaista metsästystä.
Coxcatlan, varhainen Abejas	5000-3000 eaa	120 - 240	10x alkup.	Osan vuodesta paikallaan asuvia pienryhmiä, jotka keräilivät viljaa, maanviljelyn merkitys kasvussa.
Myöh Abejas,Purron, ehkä varhaisemmin Ajalpan	3000-1500 eaa	480 - 960	40x alkup	Puolipysyviä kyliä, joissa joukko pienryhmiä, jatkuvaa maanviljelyä.
Ajalpán ja St. María	1500-200 eaa	1800 - 3600	150x	Kyläkoko 100-300, seremoniakeskuksia. Useita risteytettyjä viljalajeja, keinokastelu?
Palo Blanco	200 eaa- 700 jaa	12000 - 24000	1000x	Pyhiä uhripaikkoja ja seremoniakeskuksia. Kokoaikainen maanviljely, keinokastelu.
Venta Salada	700- 1521 jaa	60000 - 120000	5000x	Mahdollisimman tehokas kasteluviljely, suuria kaupunkeja.