Mesoamerikan intiaanikulttuurit
Wikipedia
Mesoamerikassa syntyi jo noin 2000 eaa pysyviä kyliä, jotka alkoivat kehittyä kohti valtioita viimeistään 1000 eaa olmeekkien noustessa. Olmeekit kehittivät Mesoamerikan kulttuurin ituja päällikkökunnissaan, mutta ensimmäiset valtiot lienevät syntyneen Meksikon keskiylängöllä. Sapoteekit, teotihuakaanit ja monet muut loivat sivistystä samoihin aikoihin kuin mayat, jotka myös taistelivat keskenään, sillä maya-alue koostui lukuista kaupunkivaltoista. Noin 750-900 Mesoamerikassa kouhui. Keskinen maya-alue luhistui sotiin, ja mayakulttuurin painopiste siirtyi pohjoiseen Jukataniin. Teotihuacánin suurvalta luhistui pohjoisesta saapuvien nahuatlia puhuvien liikkuvien kansojen hyökkäyksiin, samoin kävi sapoteekkien Monte Albánille. Sillä välin Keski-Amerikan ylängöllä nousivat tolteekkien ja asteekkien valtakunnat.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Mesoamerikka
Mesoamerikassa elettiin melko liikkuvalla tavalla liittisellä metsästyskulttuurin kaudella ja vielä arkaaisella kaudellakin, jolloin tunnettiin jo viljakasveja.
Muotoutumisvaiheessa ihmiset asettuivat asumaan maanviljelykyliin. Muotoutumisvaiheen alkuvaiheessa 2000/1500-900 eaa syntyivät ensimmäiset kylät, joissa oli jonkinlaista sosiaalista kerrostuneisuutta. Noin 2450 eaa alettiin valmistaa saviastioita, ensimmäiset löydöt ovat Puerto Marquésissa Guerreron osavaltiossa. Ehkä noin 1500 eaa ilmestyi Tlatilco-keramiikka Meksikon keskiylängölle ja miksteekkikulttuuri alkoi 1400 eaa, ja samoihin aikoihin oaxacaan ehkä zapoteekkeihin liittyvä San José Mogote.
Varhaista muotoutumisvaihetta luonnehtivat maissin viljely, kutominen, keramiikka, pienikokoiset hedelmällisyyden jumalankuvat ja uskonnon harjoitus kotona, ei temppeleissä.
Noin 1000 alkoi olla selviä merkkejä ylimystöstä, temppeleistä, ja keskisellä muotoutumiskaudelle varhaista sivilisaatiota olmeekkien vaikutus levisi laajalle, samoin Meksikon keskiylängöllä oli monia paikallisia keskuksia, joissa tuntui olmeekkien vaikutus. Samoihin aikoihin kehitetiin kirjoitus joko olmeekien tai sapoteekkien kantamailla. Olmeekkien toisen keskuksen La Ventan tuhon jälkeen 400 eaa heidän vaikutuksensa heikkeni. Olmeekkien "valtiot" lienevät olleen päällikkökuntia tai kyläliittoja, mutta myöhäisellä moutoutumisvaiheella 500-100 eaa syntyivät ensimmäiset valtiot Oaxacan laaksoon ja meksikon keskiylängölle. Keskisellä esiklassisella kaudella oli myös Capachan kulttuuri: Jalisco, Colima, Sinaloa, ja Complejo Mixe-zoquen kannaksella La Gran-traditio 1800-1350 eaa. Kasteluviljely otettiin käyttöön Tehuacanissa 700 eaa, ja Oaxacassa 400 eaa. Noin 500 eaa syntyi sapoteekkien Monte Albán, ensimmäinen kaupunki ja esimmäinen kirjoitus? Noin 400 eaa huipulle noussut Cuicuilco Meksikon keskiylängöllä tuhoutui tulivuorenpurkauksessa 300-100 eaa. Muotoutumiskauden loppuvaihheessa 100 eaa-100 jaa alkoi näkyä merkkejä Meksikon keskiylängön Teotihuacánin noususta. Noin 0 - 200 jaa syntyi Teotihuacanin kaupungin asemakaava. Noin 200-700 jaa Meksikon keskiylängölle syntyi Teotihuacánin imperiumi, joka luhistui vuoden 750 jaa tienoilla luultavasti pohjoisesta tulleiden heimojen hyökkäykseen niin kuin sapoteekkien Monte Albánkin. Samoihin aikoihin noin 800-900 tuhoutui mayojen klassinen kulttuuri Etelä-Jukatanilla. Tolteekit ja asteekit loivat omat valtionsa Keski-Amerikan jälkiklassisella kaudella noin 800-1500.
[muokkaa] Mesoamerikan aikakaudet
| Kausi | Aika | Kuvaus |
|---|---|---|
| Liittinen | n. 20000/10000 eaa - 8000 eaa |
Kivikausi, paleointiaanit, vuodenaikojen mukaan vaeltelevat metsästäjä-keräilijät |
| Arkaainen | n. 8000-2000? eaa | Maanviljely, pysyvät kylät, keramiikka, kudonta
|
| Muotoutumisvaihe | n. 2000 eaa - 1 jaa |
Esiklassinen, formatiivinen, luomiskausi.
|
| Klassinen' | n. 1 jaa-750 jaa |
|
| Jälkiklassinen | n. 750-1521 jaa |
|
[muokkaa] Keski-Amerikan alueet
Keski-Amerikan varhainen kulttuurikeskus oli Tabascossa sijaitseva olmeekkien kantamaa. Meksikon eteläinen keskiylänkö ja varsinkin Maksikon laakso oli merkittävä kulttuurikeskus tuhansien vuosia. Jukatanin niemimaan eteläosissa sijaitseva Petén oli varhaisen mayasivilisaation nouskun kantamaa.
- Tyynenmeren rannikko:
- Nayarit, Jalisco, Colima
- Guerrero Mexcala
- Meksikon keskiylänkö:, Meksikon laakso
- Tlatilco n 1300-600 eaa
- Teotihuacán
- Xochicalco
- Tolteekit
- Asteekit
- Oaxaca, Oaxacan laakso:
- Monte Albán I-IV
- Sapoteekit
- Misteekit
- Misteekit-pueblat
- Puebla:
- Misteekit-pueblat
- Potosin ja Veracruzin ylänkö
- Läntinen Meksiko:
- Kuiluhautakulttuuri, taraskit
- Meksikonlahden rannikko:
- Pohjois-Veracruz
- Huasteekit, Panuco I-IV
- Keski-Veracruz
- El Tajin, totonaakit?, Remojada
- Etelä-Veracruz ja Tabasco
- Pohjois-Veracruz
- Mayamaa: Guatemala, Jukatan
- Meksikon alanko: ja Guatemala, Belize ja Honduras
- Guatemalan ylämaa:
- Mayat
- Jukatanin niemimaa:
- Meksikon pohjoisosa/Lounais-USA:
- Pueblokulttuuri, Mogollon, Casas Grands
- Chupicuaro, huasteekit
