Suomen presidentti
Wikipedia
| Suomen valtiollinen protokolla |
|---|
|
Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.[1]
Tasavallan presidentti valitaan suoralla kaksivaiheisella vaalilla kuuden vuoden välein. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa.
Aiemmin tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat valitsijamiehiä suhteellisella vaalitavalla, ja sitten valitsijamiehet tasavallan presidentin suhteellisen monimutkaisella menettelyllä.
Mauno Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen. Muutoksen taustalla oli Urho Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.
Vanhan perustuslain (1919–2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000.
Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä.
Tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.
Tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen valtiolippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on 3. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suomen tasavallan presidentit
Katso myös: Suomen hallitsijat
| nimi | s.vsi–k.vsi | tasavallan presidenttinä | puolue valitsemishetkellä |
|
|---|---|---|---|---|
|
|
K. J. Ståhlberg | 1865–1952 | 26. heinäkuuta 1919 – 2. maaliskuuta 1925 | Edistyspuolue |
|
|
Lauri Kr. Relander | 1883–1942 | 2. maaliskuuta 1925 – 2. maaliskuuta 1931 | Maalaisliitto |
|
|
P. E. Svinhufvud | 1861–1944 | 2. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937 | Kokoomus |
|
|
Kyösti Kallio | 1873–1940 | 1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940 | Maalaisliitto |
|
|
Risto Ryti | 1889–1956 | 19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944 | Edistyspuolue |
|
|
C. G. E. Mannerheim | 1867–1951 | 4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946 | (sitoutumaton oikeistolainen) |
|
|
J. K. Paasikivi | 1870–1956 | 11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956 | Kokoomus |
|
|
Urho Kekkonen | 1900–1986 | 1. maaliskuuta 1956 – 27. tammikuuta 1982 | Maalaisliitto |
|
|
Mauno Koivisto | s. 1923 | 27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994 | SDP |
|
|
Martti Ahtisaari | s. 1937 | 1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000 | SDP |
|
|
Tarja Halonen | s. 1943 | 1. maaliskuuta 2000 alkaen | SDP |
Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi 1946 (Mannerheimin kauden loppuun). Toisen maailmansodan aikana 1940 (Ryti, Kallion kauden loppuun) ja 1943 (Ryti, kahdeksi vuodeksi) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Rytin ilmoitettua erostaan 1944 Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi ja vuonna 1973 Kekkosen kolmatta toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljällä vuodella (vuoteen 1978).
Normaalitapauksessa presidentin virkakausi alkaa maaliskuun 1. päivänä. Jos se kuitenkin sattuu pyhäpäiväksi, vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan toimikausi alkoi vasta seuraavana arkipäivänä. Koska 1.3.1925 ja 1.3.1931 sattuivat sunnuntaiksi, Relander ja Svinhufvud astuivat toimeensa vasta maanantaina 2. maaliskuuta.
Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen.
[muokkaa] Triviaa
|
Neljä Suomen presidenttiä erosi toimestaan kesken kauden:
Yksi presidentti toimi täydet kaksi kautta:
Yksi presidentti oli toimessaan enemmän kuin kaksi kautta (12 vuotta):
Neljä presidenttiä oli toimessaan yhden kokonaisen kauden:
Kaksi presidenttiä oli toimessaan vähemmän kuin yhden kauden:
|
|
Viisi presidenttiä on valittu virkaansa useamman kuin yhden kerran:
Yksi presidentti on hävinnyt vaalit istuvana presidenttinä:
Yksi presidentti on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen:
Viisi presidenttiä on ollut ehdolla ennen presidenttikauttaan:
Yksi presidentti ei ole valitsemishetkellä ollut minkään puolueen jäsen: Yksi presidenteistä on valittu virkaansa alle 50-vuotiaana:
Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti:
Presidentti on valittu kahdesti poikkeuslailla:
Neljä presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on saanut ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas:
Kolme presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on hävinnyt valitsijamiesvaalit:
|
|
Neljä presidenttiä on aikanaan tunnettu eri nimellä kuin presidenttinä:
Yhdellä presidenteistä on ollut vain yksi etunimi: Kahdella presidenteistä on ollut kolme etunimeä: |
|
Kaksi presidenteistä on ollut suomenruotsalaisia: Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Oulun läänin alueella: Neljä presidenttiä on syntynyt nykyisen Länsi-Suomen läänin alueella:
Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Etelä-Suomen läänin alueella: Yksi presidentti on syntynyt nykyisen Itä-Suomen läänin alueella: Kaksi presidenttiä on syntynyt sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla: Kaksi presidenttiä ovat aatelistaustaisia Yksi presidenteistä on ollut nainen: Kolme presidenteistä on palvellut sodassa rintamalla:
|
|
Kahdeksan presidenteistä on syntynyt ennen Suomen itsenäisyyttä:
Kuusi presidenteistä on elänyt yli 80-vuotiaaksi:
Yksi presidenteistä on elänyt alle 60-vuotiaaksi:
Viisi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 60 vuotta:
Kolme presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 70 vuotta:
Kaksi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 75 vuotta:
Kaksi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 80 vuotta:
Presidenteistä vanhin on virkaan astuessaan ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka valittiin toimeen 1944 77-vuotiaana. Nuorin on virkaan astuessaan ollut Lauri Kristian Relander, joka valittiin toimeen 1925 42-vuotiaana. Vanhin presidenteistä presidenttikauden päättyessä on ollut Juho Kusti Paasikivi, joka poistui toimesta 1956 85-vuotiaana. Nuorin presidenttikauden päättyessä on ollut Lauri Kristian Relander, joka poistui toimesta 1931 48-vuotiaana. Vanhimmaksi presidenteistä on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, joka kuoli 87-vuotiaana. Nuorimpana kuoli Lauri Kristian Relander, joka menehtyi 58-vuotiaana. |
|
Enimmillään on ollut yhtä aikaa elossa neljä entistä presidenttiä:
Pisimpään presidenttikautensa jälkeen on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, 27 vuotta. Hän jätti toimen 1925 ja kuoli 1952. Lyhimmän ajan on presidenttikautensa jälkeen elänyt Kyösti Kallio, joka jätti toimen 19. joulukuuta 1940 ja kuoli samana päivänä. Kolmen aikavälin aikana on ollut elossa vain istuva presidentti:
Ainoa ulkomailla kuollut presidentti on oli Carl Gustaf Emil Mannerheim, hän kuoli Lausannessa, Sveitsissä, jossa hän oli hoitamassa terveyttään. |
|
Kuusi presidenttiä on toiminut pääministerinä: Kaksi presidenttiä on toiminut valtiovarainministerinä: Kaksi presidenttiä on toiminut ulkoministerinä: Neljä presidenttiä on toiminut eduskunnan puhemiehenä:
Viisi presidenttiä on toiminut kaupunginvaltuutettuna:
Kolme presidenttiä ei ole koskaan toiminut kansanedustajana: Neljä presidenttiä on edustanut säätyään valtiopäivillä:
|
|
Kaksi presidenttiä on toiminut valtiollisessa luottamustehtävässä virkakautensa jälkeen:
Kolme presidenttiä on ottanut osaa sotaan: Neljä presidenttiä on toiminut opettajana:
Viisi presidenttiä on väitellyt tohtoriksi:
Kuusi presidenttiä on koulutukseltaan lakimies:
Seitsemän presidenttiä on toiminut pankkisektorilla:
Yhdeksän presidenttiä on kirjoittanut kirjoja:
|
|
Kahdeksan presidentin mukaan on nimetty katu, tie tai aukio:
Neljän presidentin mukaan on nimetty säätiö:
Kahden presidentin mukaan on nimetty höyryveturi: Yhden presidentin mukaan on nimetty höyrylaiva: Yhden presidentin mukaan on nimetty silta:
Yhden presidentin mukaan on nimetty kivääri:
Yhden presidentin mukaan on nimetty kansallispuisto: Kolmen presidentin muistoksi on perustettu museo:
Yhden presidentin kunniaksi vietetään muistopäivää:
Kolme presidenttiä on ollut kuvattuna seteliin:
Jokainen presidentti on ollut kuvattuna postimerkkiin:
|
[muokkaa] Lisää triviatietoa
|
||||
|
|
||||
| Luettelot pääministereistä | Virkajärjestys | Syntymä | Kuolema | Ikä virkaan astuessa | Elinikä | Virkapäivät | Muut poliittiset virat | Puolue | Synnyinpaikka | Etunimi | Sukunimi | |||
|---|---|---|---|---|
|
|
||||
| Luettelot presidenteistä | Virkajärjestyksessä | Syntymä | Kuolema | Ikä virkaan astuessa | Kauden pituus | Eläkkeen pituus | Elinikä | |||
| Presidenttiehdokkaat | Aakkosjärjestyksessä | Puolueen mukaan | |||
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Perustuslaki, 59 §
 |
Suomen presidentit |
| K. J. Ståhlberg | Lauri Kristian Relander | Pehr Evind Svinhufvud | Kyösti Kallio | Risto Ryti | Carl Gustaf Emil Mannerheim | Juho Kusti Paasikivi | Urho Kekkonen | Mauno Koivisto | Martti Ahtisaari | Tarja Halonen |
