Oulu

Oulu (ruots. Uleåborg) on väkiluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu sijaitsee Oulujoen suulla Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kaupunki on alueensa sekä hallinnollinen että kaupallinen keskus. Oulu on tunnettu teknologiakaupunkina. Kaupungissa asuu 130 049 ihmistä (1.12.2006) ja sen pinta-ala ilman merialueita on 380,39 km², josta 10,96 km² on sisävesiä (1.1.2006). Väestötiheys on 337,5 asukasta/km² (1.1.2004). Kaupunki kuuluu Ouluseudun alueeseen, jossa asuu noin 200 000 ihmistä. Se on myös Oulun seutukunnan keskus. Oulu on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurimman läänin, Oulun läänin pääkaupunki.

[muokkaa] Historia

Oulun kaupungin perusti 8. huhtikuuta 1605 Ruotsin kuningas Kaarle IX vastapäätä hieman aiemmin rakennettua Oulun linnaa. Tämä aloitti kaupungin voimakkaan kasvun nykyaikaiseksi Pohjois-Suomen keskukseksi. Nimi Oulu tulee mahdollisesti hämäläisestä tulvavettä tarkoittavasta sanasta. 1700- ja 1800-luvuilla Oulu tunnettiin muun muassa tervasta ja lohesta. Vuonna 1765 Oulu sai tapulikaupunkioikeudet. 1700-luvun lopulla Oulu oli Turun jälkeen asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kaupunki (asukasluku noin 3 000). Suuri muutos tapahtui vuonna 1822, kun tulipalo tuhosi koko keskustan. Arkkitehti Carl Ludvig Engel teki sen jälkeen kaupungille uuden ruutukaavan, jonka mukaisesti keskustan talot edelleenkin rakentuvat. Vuonna 1990 Oulun asukasluku ylitti ensimmäisen kerran 100 000 asukkaan rajan. Oulu vietti 400-vuotisjuhliaan vuonna 2005.

Viime vuosina Oulu on ollut Suomen nopeimmin kasvavien kaupunkien joukossa. Nykyisin Oulu tunnetaan etenkin teknologiakaupunkina ja Pohjois-Suomen veturina. Vuonna 1982 perustettu Oulun teknologiakylä on Pohjoismaiden ensimmäinen. Myös aluetuilla ja muilla poliittisilla päätöksillä on ollut oma merkityksensä Oulun kehityksessä, kun on haluttu tasapainottaa etelän ja pohjoisen suhdetta.

Oulu satelliittikuvassa

Nuoriso-ja kulttuurikeskus, entinen kaupungintalo ja poliisilaitos

Uuden Oulun kehitys alkoi, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1958 yliopisto. Varsinaisesti yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1959 ja yliopiston toiminta lähti hyvin liikkeelle: pohjoissuomalaiset opiskelijat jäivät mielellään opiskelemaan pohjoiseen, kun aikaisemmin akateemisen tutkinnon saaminen edellytti muuttoa Helsinkiin tai Turkuun. Yliopisto perustettiinkin kaupungin kehittymisen ja hyvinvoinnin turvaajaksi.

Kun 1960-luvun puolivälissä teknisen tiedekunnan alaa laajennettiin koskemaan myös sähkö- ja konetekniikkaa, olivat edellytykset tulevalle teknologiakaupungille koossa. Linnanmaalle alettiin rakentamaan yliopiston omia toimitiloja. Tiloja rakennetaan vielä tänäkin päivänä; nykyaikaiset opetus- ja tutkimustilat mahdollistavat opiskelijamäärän jatkuvan kasvun.

Lääketieteellisen tiedekunnan tilat tehtiin Kontinkankaalle, jonne sijoitettiin myös uusi yliopistollinen keskussairaala. Tänä päivänä Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen ja sen kuudessa tiedekunnassa opiskelee noin 13 500 opiskelijaa. Vaikutus on levinnyt myös ympäröiviin maakuntiin tutkimusasemien ja kehittämiskeskusten toiminnan myötä.

Oulun asema Pohjois-Suomen johtavana elinkeinotoimintojen, hallinnon ja erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena kasvoi edelleen, kun kaupunkiin perustettiin VTT:n laboratorioita, Työterveyslaitoksen aluelaboratorio, teollisuuden omia tutkimusyksiköitä ja uusia koulutusyksiköitä, kuten teollisuuden alulle panema Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO ja markkinointi-instituutin yksikkö.

Teknologiakaupunki-nimen kaupunki sai vuonna 1984, neljä vuotta siitä, kun kaupunginhallitus oli alkanut aktiivisesti ajamaan teknologiakylän perustamista Linnanmaan yliopistoalueelle. Toimikuntatyötä tehtiin kaksi vuotta ja vuonna 1982 perustettiin Pohjoismaiden ensimmäinen tiedepuisto Oulun Teknologiakylä Oy -yhtiö hankkeen toteuttajaksi. Hanke sai runsaasti julkisuutta uudenlaisena tutkimustulosten kaupallistajana hyvän liikkeellelähdön ansiosta.

Oulun teknologiakylä Oy, nykyisin pörssissä listattu Technopolis Oyj, ja sen 10 vuotta myöhemmin perustettu tytäryhtiö Medipolis ovat toimineet kasvavan joukon yrityksiä yrityshautomona ja yhdessä tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa lisääntyvien toimitilojen tarjoajina. Pohjolan "Piilaaksoksi" kutsuttu Oulu on tällä tavalla saanut ja luonut yli 10 000 uutta korkean teknologian työpaikkaa eri alojen huippuosaajille. Oulusta on tullut samalla valtakunnallinen osaamisen keskus, jonka pääaloja ovat telekommunikaatio, elektroniikka, ohjelmistoteollisuus, lääketieteen tekniikka ja biotekniikka. Näitä aloja kehitetään, jotta valmistauduttaisiin tulevaisuuteen kansainvälisessä kilpailutilanteessa.

Tietoteollisuuteen panostaminen on tuonut kaupunkiin paljon tämän alan tuotantolaitoksia tutkimuksen ja tuotekehitysyksiköiden lisäksi. Laajentumisen tuloksena on tuhansia uusia työpaikkoja Oulun seudulla ja muualla Pohjois-Suomessa. Kuitenkin samalla ns. vanha teollisuus ja monet palvelualat ovat kuihtuneet. Oulu on käynyt läpi perusteellisen rakennemuutoksen melko hyvin tuloksin. Kuitenkin yhdessä 1990-luvun alun laman kanssa rakennemuutos on aiheuttanut tuhansien työpaikkojen menetyksen ja aiheuttanut työttömyyden pysymisen korkealla tasolla. Kaupunkiseudulla vallitsee työvoimapula huipputekniikan aloilla, mutta työttömyys laskee melko hitaasti. Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan. Toisaalta yliopisto ja ammattioppilaitokset ovat jatkuvasti lisänneet suosittujen alojen opiskelupaikkoja kysyntää tyydyttämään.

Koulutusvoimaa on lisätty huomattavasti siten, että ammatilliset oppilaitokset kaupunkiseudulla on yhdistetty samaan katto-organisaatioon. Sen nimi on Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Siihen sisältyvät koulutuksen vaativimmat osat on yhdistetty Oulun ammattikorkeakoulu -nimelle. Sieltä valmistuu insinöörejä, tradenomeja, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, ammattimuusikoita jne. Koulutettujen ihmisten kyky työllistyä ja palvella yhteiskuntaa on hyvä, koulutus on siten hyvä investointi yhteiskunnalle ja yksilöille. 2000-luvun alkuun mennessä Oulu on kasvanut kaupungiksi, josta on ollut Pohjois-Suomelle hyötyä. Siitä on tullut valtakunnan neljänneksi suurin keskus ja kansainvälisesti tunnettu "Osaamisen keskus". Oulu on Pohjois-Suomen kehittyvä taloudellinen ja henkinen keskus, joka on Skandinavian pohjoisosan suurin kaupunkiseutu. Työpaikkakehitys seudulla on ollut myönteistä 1990-luvun romahduksen jälkeen. Tällä hetkellä kaupungissa on yli 60 000 työpaikkaa ja seutukunnassa noin 75 000. Suurimmat työpaikka-alat ovat palvelu (50%), teollisuus (22%) ja kauppa (13%). Suurimmat työnantajat vuonna 2001 olivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Nokia Oyj.

[muokkaa] Liikenne

Oulujokea ja Tuiran siltoja

Oulun rautatieasema

Oulun kautta kulkee yksi Suomen pääväylistä, Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4. Eurooppa-teistä Oulun kautta kulkevat E8 ja E75.

E75-tie kulkee Oulun läpi moottoritienä. Ensimmäinen muutaman kilometrin pätkä valmistui Oulujoen ylittävine kaksoissiltoineen (Pohjansilta) vuonna 1965. Sen jälkeen moottoritieosuutta on useaan otteeseen pidennetty siten, että yhtenäinen osuus alkaa etelässä Limingan Haaransillalta ja päättyy pohjoisessa Haukiputaan Kelloon. Tulevaisuudessa ruuhkaisin osuus Kontinkankaalta Kuusamontien liittymään halutaan leventää kuusikaistaiseksi sekä sisällyttää tien varsien liittymiin nopean joukkoliikenteen terminaaleja. Suunnitelmissa on myös jatkaa moottoritieosuutta yhä etelämmäksi ja muuttaa nykyinen valtateiden 4 ja 8 Haaransillan kiertoliittymä eritasoliittymäksi.

Lisäksi Oulusta alkavat Kuusamoon johtava valtatie 20 ja Kajaaniin johtava valtatie 22. Turkuun johtava valtatie 8 erkanee valtatie 4:stä Oulun eteläpuolella Limingassa.

Oulun rautatieasema on tärkeä risteysasema, jossa kohtaavat etelästä, pohjoisesta ja idästä tulevat rautatiet. Rataosa Seinäjoelta Rovaniemelle on sähköistetty, osuuden Oulu–Kajaani–Iisalmi sähköistys on rakenteilla ja valmistuu joulukuussa 2006.

Oulusta on useita päivittäisiä VR:n junavuoroja Helsingin ja Rovaniemen suuntiin. Myös tavaraliikenne on vilkasta. Pohjanmaan rata eli rataosuus Seinäjoki–Oulu valmistui vuonna 1886.

Oulun satamassa vierailee vuosittain yli 500 alusta, ja sen kautta kulkee rahtia vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia. Matkustajaliikennettä Oulun satamaan ei ole. Sataman suurin syväys on 10,0 metriä.

Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa, noin 15 kilometriä Oulun keskustasta etelään. Lentoasemalta on useita päivittäisiä lentoja Helsinkiin, Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkustajamäärältään Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan jälkeen.

Välimatkoja merkittäviin suomalaisiin kaupunkeihin:

Helsinkiin

Jyväskylään

Kotkaan

612 kilometriä

339 kilometriä

585 kilometriä

Kuopioon

Lahteen

Lappeenrantaan

286 kilometriä

507 kilometriä

551 kilometriä

Poriin

Rovaniemelle

Tampereelle

509 kilometriä

222 kilometriä

491 kilometriä

Tornioon (Ruotsin rajalle)

Turkuun

Vaasaan

130 (131) kilometriä

633 kilometriä

318 kilometriä

[muokkaa] Urheilu

Oulun Kärpät pelaamassa Helsingin IFK:n vieraana.

Oulussa on ollut aina vilkas urheilutarjonta ja varhaisimmat tiedot urheilutapahtumista yltävät 1800-luvun lopulle, jolloin kaupungin ruotsinkielinen väestö harrasti luistelua ja suomenkielinen hiihtoa. Tuolta ajalta ovat peräisin myös Oulun vanhimmat urheiluseurat Oulun Purjehdusseura, Oulun Luistinseura ja Oulun Hiihtoseura. Palloilulajeista vanhimmat ovat jääpallo ja jalkapallo.

Oululaiset palloiluseurat ovat pelanneet marginaalilajeja lukuun ottamatta kaikkien lajien pääsarjoissa. Miesten mestaruuksia ovat voittaneet jalkapallossa OPS (2), jääkiekossa Kärpät (3), jääpallossa OPS ja OLS (13), kaukalopallossa Bandy-84 ja pesäpallossa Lippo (4). Muita palloilulajien oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet mm. jalkapallossa OTP ja FC Oulu, jääpallossa OPP, OTP ja Oulun Tarmo, kaukalopallossa Oulun Pallo-Karhut, R-Ville Team ja RB Oulu, koripallossa ONMKY, salibandyssä Oulun Luistinseura sekä lentopallossa ETTA ja Kisko. Uusin tulokas pääsarjakartalle on jalkapallon koalitioseura AC Oulu, joka varmisti nousunsa Veikkausliigaan syksyllä 2006. Pienemmissä palloilulajeissa oululaisia pääsarjaseuroja ovat olleet Northern Lights (amerikkalainen jalkapallo), Tervarit (futsal) ja OYUS (rugby).

Naisten palloilusarjoissa oululaista menestystä ovat edustaneet pesäpallossa Lippo, jääkiekossa Kärpät, jääpallossa OPS, salibandyssä OLS ja Merikoski SBT, jalkapallossa OPS ja OTP sekä lentopallossa ETTA. Menestyneimmät naisseurat ovat kaupungissa olleet Kärpät ja Lippo.

Oulu on isännöinyt useaan kertaan eri lajien arvokisoja kuten yleisurheilun SM-kisoja eli Kalevan Kisoja sekä pesäpallon kotimaista huipputapahtumaa Itä–Länttä. Oulu on toiminut myös jääpallon MM-kisojen pelipaikkana kahteen eri otteeseen. Lisäksi kaupungissa on järjestetty lentopallon EM-kisat yhdessä Turun kanssa sekä pelattu jalkapallon, jääpallon, jääkiekon ja lentopallon maaotteluita.

Oulun pääurheilupaikat ovat keskittyneet urheilukeskuksiin. Merkittävin niistä on Raksilan urheilukeskus, jossa sijaitsevat Oulun Energia Areenan lisäksi (rakennettu 1975, 6 614 katsojaa), monitoimiareena Ouluhalli, yksi Suomen vilkkaimmista uimahalleista sekä tekojäärata ja pesäpallostadion. Raatin urheilukeskuksessa sijaitsevat jo 1950-luvulla vesivoimalaitostyömaan kivijätteiden päälle rakennettu yleisurheilu- ja jalkapallostadion lisäalueineen sekä kaupungin toinen uimahalli. Raatin stadionista on valmistunut n. 18 miljoonan euron arvoinen hankesuunnitelma, joka tähtää täysin uuden stadionin valmistumiseen, uimahallin laajennukseen sekä hiekkapintaisen lisäalueen muuttamiseen tekonurmipintaiseksi harjoituskentäksi. Muita merkittäviä urheilualueita ovat Oulun urheilutalo, Linnanmaan urheilupuisto (harjoitusjäähalli ja urheiluhalli) sekä Heinäpään urheilukeskus, jossa on seitsemän täysimittaista jalkapallokenttää.

Kaupungin kasvaminen ja kehittyminen on merkinnyt vanhojen tuttujen urheilualueiden katoamista. Legendaarinen ja kenties vanhin Oulun urheilualue Keskuskenttä Aleksanterinkadulla ja Tuiran kenttä ovat jääneet kerrostalojen alle. Toinen suuri sisäpalloiluhalli ns. Ynnin kaarihalli purettiin Tuomiokirkon vierestä hotelli- ja toimistokompleksin tieltä jo parikymmentä vuotta sitten. Nokian toimitalon tieltä Peltolasta raivattiin ns. piirin kentät, jolloin melkein puolet Oulun nurmipintaisista jalkapallokentistä katosivat. Raksilan nykyisen urheilualueen paikalla olivat ns. Pakkalan kentät, jotka hävitettiin tekojään ja pesäpallostadionin valmistumisen yhteydessä. Iinatin moottoriurheilurata on poistumassa käytöstä, kun Kaakkurin eteläinen asuinalue laajenee.

Tulevaisuus on tuomassa Ouluun lisää urheilun suorituspaikkoja. Viimeksi ovat valmistuneet Raksilan uimahallin ja jäähallin miljoonaluokan remontit. Raatin remontin olisi tarkoitus valmistua vuoden 2009 tienoilla. Heinäpään urheilukeskuksen yhteyteen rakennetaan uutta jalkapallohallia, joka valmistuu vuonna 2007. Raksilan urheilukeskukseen valmistuu jääkiekkoseura Kärppien rahoituksella uusi harjoitusjäähalli sekä katsomo- ja toimistotilat jääpallostadionille. Pienimuotoisempia hankkeita ovat mm. Linnanmaan ja Kaakkurin uudet liikuntapuistot.

Jääkiekkojoukkue Oulun Kärpät on pelannut SM-liigassa vuodesta 2000 lähtien (sitä ennen se oli sarjassa 1970–80-luvulla). Kärppien saavutuksiin kuuluu kolme Suomen mestaruutta, viimeisin kaudelta 2004–2005.

[muokkaa] Palvelut

Oulun yliopisto on Suomen toiseksi suurin. Kaupunki tunnetaankin myös opiskelijakaupunkina, jossa on kaikkiaan lähes 50 000 opiskelijaa. Vuonna 2003 opiskelijamäärät olivat seuraavat: