Valtionpäämies

Wikipedia

Valtionpäämies on nimityksensä mukaan valtion ylin johtaja. Valtionpäämiehen tärkein tehtävä on olla valtion symboli. Valtionpäämiehellä ei välttämättä ole mitään käytännön valtaa.

Historian saatossa on ollut erilaisia valtionpäämiehen asemia. Nykyisin valtionpäämies on tyypillisesti presidentti, monarkki (kuningas, keisari, emiiri) tai monarkin sijaisena kenraalikuvernööri.

Tasavalloissa valtionpäämies valitaan vaalilla. Tyypillisesti jos asema on pelkästään symbolinen, valinnan tekee parlamentti, yleensä molemmat kamarit yhdessä tai muuten laajennettuna, ansioituneiden valtiomiesten joukosta. Jos valtionpäämies on toimeenpanovallan haltija, valinta tehdään ainakin epäsuorasti kansanäänestyksellä.

Monarkiassa valtionpäämies on kuningas. Hallitsija on kuitenkin yleensä täysin päivänpolitiikan ulkopuolella eikä osallistu kuin symbolisiin tilaisuuksiin. Entisissä Britannian siirtomaissa kuten Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti, joissa Iso-Britannian monarkki on valtionpäämies, häntä edustaa kenraalikuvernööri. Käytännössä kuvernöörin kuitenkin valitsee valtion pääministeri. Hän on yleensä täysin politiikan ulkopuolinen henkilö.

Monarkiassa monarkin ollessa estyneenä nimitetään valtionhoitaja. Näin esimerkiksi Suomessa ennen tasavaltalaisen valtiomuodon vahvistamista.

Yleensä valtiolla on yksi valtionpäämies, mutta on ollut olemassa valtioita, joista muodollinen valtionpäämies on puuttunut (Viro 1918–1934) ja toisaalta valtioita, joissa on useampi valtionpäämies. Esimerkiksi Sveitsissä ja Bosnia-Hertsegoniassa valtionpäämiehen tehtävää hoitaa vuorollaan liitto- tai presidenttineuvoston jäsen, ja San Marinossa on kaksi kapteeni-valtionhoitajaa (Capitani Reggenti) Rooman tasavallan esimerkin mukaan, jossa oli kaksi konsulia.

Erikoisia tai ainutlaatuisiksi katsottavia valtionpäämiehen nimityksiä ovat paavi, kalifi, Johtaja, lordiprotektori.

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.