Mannerheimintie (Helsinki)
Wikipedia
Mannerheimintie (ruots. Mannerheimvägen; ent. Heikinkatu, Läntinen ja Itäinen Henrikinkatu, Turuntie, Läntinen Viertotie) on Helsingin pääkatu, lempinimeltään Mansku.
Mannerheimintie alkaa Erottajalta ja jatkuu Vihdintien/Hakamäentien risteyksestä pohjoiseen Hämeenlinnanväylänä.
Vanhat tiet rakennettiin viertoteiksi 1850-luvulla ja nimettiin vuonna 1909. Näistä läntisempi eli nykyinen Mannerheimintie sai nimekseen Läntinen Viertotie (rts. Västra Chaussén) ja Hämeentien nimeksi tuli Itäinen Viertotie. Helsingin pääkatu Heikinkatu (rts. Henriksgatan) ja sen jatkeena ollut Turuntien alkuosa nimettiin uudelleen Mannerheimintieksi marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1942.
Mannerheimintie on jäänyt monille mieleen Monopoli-lautapelin suomenkielisen painoksen toiseksi kalleimpana tonttina.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Poikkikatuja etelästä pohjoiseen
- Lönnrotinkatu (vasemmalle) / Pohjoisesplanadi (oikealle)
- Kalevankatu (vasemmalle)
- Aleksanterinkatu (oikealle) on joukkoliikennekatu; raitiovaunut (3B/T, 4, 7A/B), taksit; raitiovanuliikennettä Senaatintorin ja Kauppatorin suuntaan
- Simonkatu (vasemmalle) / Kaivokatu (oikealle); raiviovaunuliikennettä (3B/T, 6) rautatieaseman ja Hakaniemen suuntaan
- Postikatu (oikealle); risteyksessä Helsingin pääposti (Helsinki 10)
- Salomonkatu (vasemmalle)
- Arkadiankatu (vasemmalle); Töölön raitiovaunuliikenne (3B/T)
- Pohjoinen Rautatienkatu (vasemmalta, yksisuuntainen katu); risteyksessä satamaradan silta Mannerheimintien ali
- Eduskuntatalon puistikkoa vastapäätä kääntyy oikealle Karamzininkatu, joka kiertyy risteyksen pohjoispuolella sijaitsevan Finlandiatalon taakse Töölönlahden rantaan. Finlandiatalon ja Kiasman väliin on suunniteltu rakennettavaksi musiikkitalo.
- Eduskuntatalon puistikon jälkeen kääntyy takavasemmalle Aurorankatu ja etuvasemmalle Museokatu
- Cygnaeuksenkatu (vasemmalle)
- Etelä-Hesperiankatu ja Pohjois-Hesperiankatu (vasemmalle)
- Dunckerinkatu (vasemmalle)
- Kivelänkatu (vasemmalle)
- Runeberginkatu (vasemmalle); raitiovaunuliikennettä Töölöön (3B/T)ja Ruoholahteen (8) sekä Töölön raitiovaunuvarikolle / Helsinginkatu (oikealle); raitiovaunuliikennettä Sörnäisiin (8) Linnanmäen eteläpuolelta
- Sibeliuksenkatu (vasemmalle)
- Eino Leinon katu (vasemmalle) / Toivonkatu (oikealle)
- Sibeliuksenkadun ja Eino Leinon katujen välissä laaja raitiovaunukiskojen ryhmittymä Töölön varikolle
- Humalistonkatu (vasemmalle) / Sallinkatu (oikealle)
- Linnankoskenkatu (vasemmalle)
- Ruusankatu (vasemmalle) / Savilankatu (oikealle)
- Nordenskiöldinkatu; raitiovaunuliikennettä oikealle Pasilaan (7A/B) sekä Linnanmäen pohjoispuolelta Alppilaan (3B/T)
- Päivärinnankatu (vasemmalle)
- Stenbäckinkatu (vasemmalle) / Reijolankatu (oikealle)
- Töölön tulli, josta Tukholmankatu (vasemmalle), raitiovaunuliikennettä Munkkiniemeen (4), ja Lääkärinkatu (oikealle)
- Topeliuksenkatu (vasemmalle)
- Honkatie (vasemmalle)
- Jalavatie (vasemmalle)
- Valpurintie (vasemmalle) / Lehtikuusentie (oikealle)
- Kuusitie (vasemmalle)
- Tilkanvierto (oikealle) kiertyen risteyksen jälkeisestä alikulusta vasemmalle Pikku-Huopalahteen
- Kiskontie (oikealle)
- Korppaanmäentie (vasemmalle); raitiovaunuliikennettä (10) / Koroistentie (oikealle); risteyksessä Teboilin Ruskeasuon huoltoasema
- Nauvontie (oikealle)
Vihdintien / Hakamäentien risteyksen liikennevalot korvataan eritasoratkaisulla, jonka toteuttaminen alkaa vuoden 2005 lopulla.
[muokkaa] Aukioita, patsaita ja rakennuksia etelästä pohjoiseen
Pohjoisesplanadin ja Aleksanterinkadun välisessä korttelissa sijaitsee Stockmannin Helsingin tavaratalo. Tavaratalon "kantaosan" on suunnitellut arkkitehti Sigurd Frosterus (rakennusvuosi 1930) – Argos-talo liitettiin tavaratalon "kantaosaan" laajennuksena (Argosin arkkitehdit Grahn Hedman & Wasastjerna, John Settergren; rakennusvuosi 1897). Täysin uusi laajennusosa (Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin risteyksessä) on arkkitehti Kristian Gullichsen käsialaa (rakennusvuosi 1989). – Tavaratalon pääsisäänkäynnin edustalla Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kulmassa olevalla Kolmen sepän aukiolla sijaitsee Kolmen sepän patsas. Aukiolla on usein katumuusikoita.
Vanha ylioppilastalo (Mannerheimintie 3; arkkitehti Axel Hampus Dahlström; rakennusvuosi 1870) ja Uusi ylioppilastalo (Mannerheimintie 5; arkkitehdit Armas Lindgren, Wivi Lönn; rakennusvuosi 1910) sijaitsevat Aleksanterinkadun ja Kaivokadun välisessä korttelissa (oikealla puolella etelästä katsottuna eli itäpuolella).
Kauppakeskus Forum (Mannerheimintie 20; arkkitehdit Kari Hyvärinen, Kaarlo Leppänen, Jaakko Suihkonen; rakennusvuosi 1986) sijaitsee Simonkadun kulmassa. Forumin ja Lasipalatsin (Mannerheimintie 22; arkkitehdit Viljo Revell, Niilo Kokko; rakennusvuosi 1935 – viralliset avajaiset alkuvuonna 1936) välistä pääsee maanalaiseen Forumin parkkihalliin. Lasipalatsin pohjoispuolella sijaitsee Kampin keskuksen rakennustyömaan myötä kävelykaduksi muuttunut Salomonkatu. Lasipalatsia vastapäätä sijaitsee Sokos-tavaratalo (Mannerheimintie 9).
Arkadiankadun risteyksessä vasemmalla on Paasikivenaukio, jolla sijaitsee Paasikiven muistokivi (kansan suussa Juho ja Alli), oikealla puolestaan Mannerheiminaukio, jossa on Suomen marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas Kiasman edessä.
Arkadiankadun ja Pohjoisen Rautatiekadun välisessä korttelissa on eduskunnan uusi lisärakennus Pikkuparlamentti puistoineen, Pohjoisen rautatiekadun pohjoispuolella eduskuntatalo patsaineen. Eduskuntatalon vieressä on presidentti Kyösti Kallion patsas.
Museokadun, Cygnaeuksenkadun ja Mannerheimintien rajaamassa korttelissa sijaitsee Kansallismuseo.
Hesperiankatujen välissä on puisto, jossa kulkee Töölön toinen poikittainen pyörätie; Mannerheimintien toisella puolella on Hakasalmenpuisto, joka rajoittuu etelässä Finlandiataloon, pohjoisessa Hesperianpuistoon ja idässä Töölönlahteen. Finlandia-talon luoteispuolella puistossa on Larin Paraskeen patsas. Hesperianpuiston pohjoispuolella sijaitsee Oopperatalo.
Helsinginkadun pohjoispuolella Mannerheimintiestä oikealle sijaitsee Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, joka valmistui 1935 monikäyttöhalliksi. Siellä pidettiin konsertteja, juhlia ja urheilutilaisuuksia. Vuoden 1952 olympialaisia varten sitä laajennettiin ns. pikkumessuhallilla. Näissä suoritettiin kisojen voimistelu-, paini-, nyrkkeily- ja painonnostokilpailut sekä koripallon loppuottelut. Hallit palvelivat alkuperäisessä tarkoituksessaan vuoteen 1975, jonka jälkeen ne siirtyivät Helsingin kaupungin omistukseen ja liikuntatoimen hallintaan.
Humaliston- ja Linnankoskenkadun rajaamassa korttelissa sijaitsee Esson huoltoasema, joka avattiin vuonna 1936 Helsingin vuoden 1940 olympialaisia varten. Funkkis-tyylinen huoltoasemarakennus on purettu 1977 tontin avartamiseksi.
Huoltoasemaa vastapäätä sijaitsee nk. Gripenbergin kortteli – kymmenestä yksityisestä taloyhtiöstä koostuva umpikortteli (1925–1929), joka on kokonaisuudessaan arkkitehti Sebastian Gripenbergin kädenjälkeä; talot on helppo tunnistaa saman arkkitehdin työksi. Klassismia henkivät kuusikerroksiset kerrostalot ympäröivät avointa, symmetristä korttelipihaa, joka on taloyhtiöiden yhteisessä käytössä. Korttelin paraatijulkisivu on Urheilukadun puolella, ja kokonaisuuden kruunaa kattospiira, joka on sijoitettu Urheilukatu 20:n katolle.
Stenbäckinkadun–Reijolankadun ja Tukholmankadun–Lääkärinkadun risteysten väliselle katuosuudelle, molemmin puolin ajorataa, on historialliseksi muistomerkiksi jätetty vanhan Töölön tullin puomin kivipylväät.
Mannerheimintien pohjoispäätä hallitsi pitkään Tilkan sotilassairaalan ylväs funkkistalo. Nyt se on menettänyt näkyvyytensä, kun viimeisten vuosikymmenten aikana sen pohjoispuolelle on kohonnut monia korkeita rakennuksia, mm. Pikku-Huopalahden tornitalo ja sitä vastapäätä VVO:n pääkonttori sekä 2005 rakennusliike NCC:n pääkonttori vanhalle raitiovaunun kääntöpaikalle Mannerheimintie 103:een. Myös Tilkan pohjoispuolelle suunnitellaan monumentaalisia toimistotaloja.
[muokkaa] Triviaa
Vaikka Mannerheimintie onkin varsin pitkä,
- liikenteen sujuvuuden takia vain harvasta risteyksestä saa kääntyä vasemmalle (pätee molempiin suuntiin kuljettaessa).
- vain kahden Mannerheimintien kanssa ylittävän, alittavan tai risteävän tien nimi säilyy samana molemmin puolin Mannerheimintietä (Nordenskiöldinkatu ja Tilkanvierto).
- siirryttäessä Finlandia-talolta pohjoiseen vastakkaisten talojen katunumeroissa kadun itä- ja länsipuolella on noin 40 numeron ero. Esimerkiksi Kansallisoopperan katunumero on 15 ja vastapäisen talon 56. Suuremmat numerot kuuluvat läntisille taloille.
