Reininmaa
Wikipedia
Reininmaa (saksaksi Rheinland) on Rein-jokea läntisessä Saksassa ympäröivän alueen yleisnimitys. Perinteisesti Reininmaa käsittää Reinin keskisen juoksun sillä matkalla, jolla joen molemmat rannat ovat Saksan maaperää. Reininmaasta tuli poliittinen käsite vuoden 1815 ja Wienin kongressin jälkeen kun suuri osa alueesta liitettiin Preussiin nimellä Reinin provinssi (Rheinprovinz), josta alueesta sittemmin käytettiin nimitystä Reinin Preussi (Rheinpreußen). Vaikkei Reininmaa ole ollut hallinnollinen yksikkö vuoden 1945 jälkeen, on se säilynyt Saksan osavaltioiden Rheinland-Pfalz ja Nordrhein-Westfalen nimissä. Suurin osa molemmista osavaltioista sekä myös Saarland kuuluivat aiemmin Reininmaahan.
Reininmaa tarkoittaa nykyään yleensä sitä aluetta, joka ensimmäisen maailmansodan jälkeen demilitarisoitiin ja osittain erotettiin muusta Saksasta Versaillesin rauhassa 1919. Reininmaahan kuuluivat Saksan kaikki Reinin länsipuoliset alueet, mukaan lukien Ruhrin teollisuusalue; nämä vastasivat ympärysvaltojen sodan päättyessä 1918 miehittämiä alueita. Reininmaa oli siten alkuvaiheessa länsiliittoutuneiden eli Ranskan, Ison-Britannian, Yhdysvaltain ja Belgian miehittämä, ja sen tehtävä oli toimia puskurivyöhykkeenä Saksan mahdollisten uusien hyökkäysten varalta. Lisäksi alueen asettamisella voittajavaltioiden valvontaan pyrittiin varmistamaan Saksan sotakorvausten maksu.
Alun perin tarkoituksena oli, että länsivallat vetäytyisivät Reininmaasta 15 miehitysvuoden jälkeen 1935, jonka jälkeen alue pysyisi demilitarisoituna. Vuonna 1920 pienehkö alue Reininmaan länsiosasta liitettiin Belgiaan, samana vuonna historiallisesti Lothringeniin (Lorraine) kuuluva Saarland otettiin Kansainliiton valvontaan osaksi Ranskaa. Varsinaisen Reininmaan miehitys lopetettiin 1930, koska länsivallat olivat tyytyväisiä Weimarin tasavallan rauhanomaiseen politiikkaan. Kuitenkin Adolf Hitlerin ja natsien noustua valtaan Saksassa vuonna 1933 tilanne muuttui. Natsit aloittivat pian suurimittaisen asevarustelun ja saivat huomattavaa kannatusta myös Reinin länsirannalla. Vuoden 1935 kansanäänestyksen seurauksena Saarland liittyi takaisin Saksaan, minkä Hitler tulkitsi tuen osoitukseksi natsien politiikalle. Seuraavan vuoden alussa Hitler katsoi poliittisen tilanteen sopivaksi uhkapelille, ja miehitti Reininmaan 7. maaliskuuta 1936 rikkoen näin avoimesti Versaillesin rauhansopimusta vastaan. Ranska halusi estää Hitlerin aikeet, muttei saanut pyrkimyksilleen tukea muilta länsivalloilta, jotka pitivät Reininmaan miehitystä Saksan sisäisenä asiana. Tässä tilanteessa Ranska ei halunnut toimia yksin, vaikka Saksan vielä melko vaatimaton armeija olisikin tässä vaiheessa ollut helppo torjua. Ison-Britannian näin aloittama myöntyväisyyspolitiikka suhteessa Saksaan johti lopulta toiseen maailmansotaan vain 3,5 vuotta myöhemmin.
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa länsiliittoutuneiden etenevät armeijat pääsivät Reininmaan rajoille syksyllä 1944. Reininmaa valloitettiin helmi- ja maaliskuussa 1945 jonka jälkeen Ison-Britannian ja Yhdysvaltain joukot pääsivät viimein ylittämään Rein-joen. Sodan jälkeen Reininmaa lakkasi olemasta poliittisena käsitteenä. Saarland siirtyi jälleen Ranskan valvontaan, ja sille tarjottiin myöhemmin itsenäisyyttä, jonka Saarin alue kuitenkin hylkäsi vuoden 1954 kansanäänestyksessä ja liittyi takaisin Saksaan 1957. Välittömästi sodan loputtua Saksa jaettiin miehitysvyöhykkeisiin, jolloin Reininmaan eteläosa tuli kuulumaan Ranskan ja pohjoisosa Ison-Britannian vyöhykkeeseen. Näistä tehtiin vähän myöhemmin osavaltioita kun länsivaltojen miehitysvyöhykkeet yhdistettiin Saksan liittotasavallaksi.
