Ruhrin alue
Wikipedia
Ruhrin alue, saksaksi Ruhrgebiet tai puhekielessä Ruhrpott, on metropolialue Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Saksan liittotasavallassa. Siihen kuuluu useita teollisuuskaupunkeja alueella, jota ympäröivät Ruhrjoki etelässä, Rein lännessä ja Lippe pohjoisessa. Sen eteläpuolella on Bergisches Land. Ruhrin alueella asuu 5,3 miljoonaa ihmistä, ja se on osa suurempaa Reinin-Ruhrin metropolialuetta, jolla asuu yli 12 miljoonaa asukasta.
Lännestä itään, Ruhrin alueella ovat Duisburgin, Oberhausenin, Bottropin, Mülheim an der Ruhrin, Essenin, Gelsenkirchenin, Bochumin, Hernen, Hammin, Hagenin ja Dortmundin kaupunkipiirit. Lisäksi siihen kuuluvat piirit: Wesel, Recklinghausen, Unna ja Ennepe-Ruhr. Nämä ovat kasvaneet yhteen muodostaen ainutlaatuisen teollisuuskeskittymän, joka on Euroopan neljänneksi suurin kaupunkialue Moskovan, Suur-Lontoon, Pariisin ja mahdollisesti Istanbulin jälkeen. Ruhrin aluetta pidetään usein yhtenä kaupunkina, koska kartat eivät näytä rajoja kaupunkien välillä.
[muokkaa] Historia
Useat kaupunkit olivat pelkkiä kyliä suurimman osan historiastaan. Kasvu alkoi teollisen vallankumouksen ja hiilen- ja teräksentuotannon myötä. Kun hiilen menekki väheni 1960-luvulla, Ruhrin aluetta kohtasi rakennemuutoksen aika, jolloin teollisuus erikoistui, ja elinkeinorakenne muuttui vähitellen palvelualoja kohti ja korkeaan teknologiaan. Ilmansaasteet ja jokien saastuminen ovat sitä myötä muuttuneet menneisyydeksi.
1800-luvulla Ruhrin alueelle muutti yli miljoona puolalaista Itä-Preussista ja Sleesiasta Ostflucht-nimellä tunnetussa muuttoaallossa. Lähes kaikki heidän jälkeläisensä puhuvat nykyään saksaa äidinkielenään, mutta puolalaiset sukunimet ovat yhä muistona muuttovirrasta. Vuonna 1900 Gelsenkirchenin asukkaista oli 13,1 % puolalaisia ja Bochumissa 9,1 %.
Toisen maailmansodan aikana liittoutuneet pyrkivät motittamaan ja valtaamaan Ruhrin teollisuuskeskittymän. Tämä onnistui, ja alueelle saarrettiin satoja tuhansia Wehrmachtin joukkoja. Kylmän sodan aikana Ruhrin aluetta pidettiin Varsovan liiton ensisijaisena kohteena, jonne joukot etenisivät Fuldan aukon kautta.
