Ebooks, Audobooks and Classical Music from Liber Liber
a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z





Web - Amazon

We provide Linux to the World


We support WINRAR [What is this] - [Download .exe file(s) for Windows]

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
SITEMAP
Audiobooks by Valerio Di Stefano: Single Download - Complete Download [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Alphabetical Download  [TAR] [WIM] [ZIP] [RAR] - Download Instructions

Make a donation: IBAN: IT36M0708677020000000008016 - BIC/SWIFT:  ICRAITRRU60 - VALERIO DI STEFANO or
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kansainliitto – Wikipedia

Kansainliitto

Wikipedia

Kansainliitto (englanniksi League of Nations) oli kansainvälinen järjestö, joka perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseistariisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito. Yhdistyneet kansakunnat korvasi Kansainliiton toisen maailmansodan jälkeen.

Alun perin Kansainliiton idean isä oli Ison-Britannian ulkoministeri Edward Grey, mutta ajatusta vahvimmin vei eteenpäin Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson. Kansainliitto perustettiin 25. tammikuuta 1919 osana Versaillesin rauhansopimuksen ensimmäistä osaa ja se piti ensimmäisen istuntonsa 10. tammikuuta 1920 - samana päivänä kuin rauhansopimus vahvistettiin ja ensimmäinen maailmansota päättyi virallisesti. Ensimmäinen yleisistunto pidettiin Genevessä 15. marraskuuta 1920. Yhdysvallat ei liittynyt Kansainliittoon, koska senaatti ei suostunut vahvistamaan rauhansopimusta.

Vuonna 1922 Kansainliitto otti käyttöön Nansenin passin, kansainvälisesti tunnustetun henkilökortin kansalaisuudettomille pakolaisille.

Saksa pääsi Kansainliittoon mukaan vasta vuonna 1926. Neuvostoliitto puolestaan ei halunnut liittyä "kapitalistien klubina" pitämäänsä Kansainliittoon ennen vuotta 1934, jolloin anglofiili Maksim Litvinov oli ulkoasiain kansankomissaarina ja jolloin fasismin uhan vuoksi Neuvostoliitto oli aloittanut hyökkäämättömyyssopimuksille perustuvan uuden ulkopolitiikan pyrkien rakentamaan kansanrintamia.

Kansainliitto ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten Huippuvuorten ja Ahvenanmaan omistuskiistat. Pakolaisten avustamisessa, siirtomaajärjestelmän purkamisessa (mandaatit) ja nälänhätien torjunnassa Kansainliitto osoittautui tienraivaajaksi. Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa 1930-luvulla. Se ei pystynyt estämään Italian hyökkäystä Abessiniaan eikä Japanin hyökkäystä Kiinaan. Toisen maailmansodan sytyttyä Kansainliitto vaipui käytännössä merkityksettömyyteen. 14. joulukuuta 1939 se tosin vielä erotti Neuvostoliiton sen hyökättyä Suomeen sekä kehotti jäsenvaltioita antamaan Suomelle apua. Kansainliitto lopetti toimintansa 18. huhtikuuta 1946 ja siirsi varansa ja tehtävänsä Yhdistyneille kansakunnille. Kansainliitto oli olemassa jonkin aikaa yhtäaikaa Yhdistyneiden kansakuntien kanssa, millä haluttiin osoittaa, että kyseessä oli itsenäinen järjestö eikä pelkkä Yhdistyneiden kansakuntein edeltäjä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Rakenne

Kansainliitolla oli kolme toimielintä: sihteeristö, joka toimi Genevessä ja jonka johdossa toimi pääsihteeri, neuvosto ja yleiskokous. Tämän lisäksi Kansainliiton yhteydessä toimi lukuisia järjestöjä ja komissioita. Päätökset neuvostossa vaativat yksimielisyyttä, yleiskokouksessa riitti määräenemmistö.

[muokkaa] Sihteeristö

Kansainliiton sihteeristö valmisteli asiat neuvostolle ja yleiskokoukselle, hoiti järjestön juoksevia asioita sekä julkaisia raportteja järjestön toiminnasta. Vuosina 1920-1946 järjestöllä oli kolme pääsihteeria:

  • Sir Eric Drummond, Perthin 7. jaarli (Yhdistynyt kuningaskunta) (1920-1933)
  • Joseph Avenol (Ranska) (1933-1940)
  • Seán Lester (Irlanti) (1940-1946)

[muokkaa] Neuvosto

Kansainliiton neuvostolla oli valtuudet käsitellä mitä tahansa asiaa, joka koski maailmanrauhaa. Neuvostossa oli aluksi neljä pysyvää jäsentä: Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Italia ja Japani, sekä neljä vaihtuvaa jäsentä, jotka yleiskokous valitsi kolmivuotiskaudeksi. Ensimmäiset vaihtuvat jäsenet olivat Belgia, Brasilia, Kreikka ja Espanja. Yhdysvalloista oli tarkoitus tulla neuvoston viides pysyvä jäsen, mutta maa ei liittynyt maailmanjärjestöön maan senaatin kieltäydyttä ratifioimasta Versaillesin rauhansopimusta maaliskuun 19. 1920.

22. syyskuuta 1922 neuvoston vaihtuvien jäsenten määrä lisättiin kuuteen ja 8. syyskuuta 1926 yhdeksään. Saksan liityttyä järjestön jäseneksi myös siitä tuli neuvoston pysyvä jäsen, joten neuvoston jäsenmäärä kasvoi viiteentoista. Japanin ja Saksan erottua Kansainliitosta niiden paikalle valittiin uudet, vaihtuvat jäsenet, joten neuvoston jäsenmäärä ei pienentynyt.

Neuvosto kokoontui keskimäärin viisi kertaa vuodessa. Lisäksi pidettiin tarvittaessa lisäkokouksia. Kaiken kaikkiaan Kansainliiton neuvosto kokoontui vuosina 1920-1946 107 kertaa.

[muokkaa] Yleiskokous

Kansainliiton ensimmäinen yleiskokous 1920.
Suurenna
Kansainliiton ensimmäinen yleiskokous 1920.

Kansainliiton yleiskokous kokoontui kerran vuodessa Genevessä. Siinä jokaisella jäsenvaltiolla oli yksi ääni. Kaikki jäsenvaltiot eivät tosin aina lähettäneet edustajiaan yleiskokoukseen.

[muokkaa] Muut toimielimet

Kansainliiton yhteydessä toimi Kansainvälinen tuomioistuin sekä useita muita järjestöjä ja komissioita. Näitä olivat Aseriisuntakomissio, Kansainvälinen työjärjestö ILO, Maailman terveysjärjestö, Mandaatti-komissio, Pakolaiskomissio, Orjuuden vastaisen työn komissio sekä Pysyvä oopiumin vastaisen työn lautakunta. Vaikka Kansainliiton toimintaa pidetään yleensä tehottomana, tekivät useat sen yhteydessä toimineista toimielimistä tärkeää ja uraauurtavaa työtä, joka jatkuu yhä.

[muokkaa] Kansainliitto ja Suomi

Suomesta tuli Kansainliiton jäsen vuonna 1920. Samana vuonna Kansainliitto päätti Ahvenanmaan kuulumisesta Suomelle ja alueen demilitarisoinnista.

Kansainliitto tuomitsi joulukuussa 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen. 14. joulukuuta 1939 se päätti jopa erottaa Neuvostoliiton jäsenyydestään. Mutta tämä ei tietenkään saanut Neuvostoliittoa pysäyttämään hyökkäystään. Talvisota paljasti havainnollisesti sen, miten vähän Kansainliitto pystyi tekemään sellaisissa tilanteissa, joissa joku valtio lähti röyhkeän hyökkäyspolitiikan tielle.

[muokkaa] Katso myös

Our "Network":

Project Gutenberg
https://gutenberg.classicistranieri.com

Encyclopaedia Britannica 1911
https://encyclopaediabritannica.classicistranieri.com

Librivox Audiobooks
https://librivox.classicistranieri.com

Linux Distributions
https://old.classicistranieri.com

Magnatune (MP3 Music)
https://magnatune.classicistranieri.com

Static Wikipedia (June 2008)
https://wikipedia.classicistranieri.com

Static Wikipedia (March 2008)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com/mar2008/

Static Wikipedia (2007)
https://wikipedia2007.classicistranieri.com

Static Wikipedia (2006)
https://wikipedia2006.classicistranieri.com

Liber Liber
https://liberliber.classicistranieri.com

ZIM Files for Kiwix
https://zim.classicistranieri.com


Other Websites:

Bach - Goldberg Variations
https://www.goldbergvariations.org

Lazarillo de Tormes
https://www.lazarillodetormes.org

Madame Bovary
https://www.madamebovary.org

Il Fu Mattia Pascal
https://www.mattiapascal.it

The Voice in the Desert
https://www.thevoiceinthedesert.org

Confessione d'un amore fascista
https://www.amorefascista.it

Malinverno
https://www.malinverno.org

Debito formativo
https://www.debitoformativo.it

Adina Spire
https://www.adinaspire.com