Pariisi
Wikipedia
| Ville de Paris | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
 |
|||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Ranska | ||||
| Région | Île-de-France | ||||
| Perustamisvuosi | |||||
| Väkiluku | 2 100 000 (2004) | ||||
| Pinta-ala | 86,9 km² | ||||
| Väestötiheys | 24 448 as/km² | ||||
| Korkeus | 65 | ||||
| Kaupunginjohtaja | Bertrand Delanoë | ||||
| Kotisivu | paris.fr | ||||
Pariisi (ransk. Paris 
kuuntele ääntämys?) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Ilman esikaupunkejaan ja satelliittikaupunkejaan se muodostaa Pariisin departementin.
Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,1 miljoonaa ihmistä (2 142 800 helmikuun 2004 arvio) ja Suur-Pariisin alueella 11,5 miljoonaa ihmistä 14 518 km²:n alueella. Suur-Pariisi kuuluu Lontoon ja Moskovan ohella Euroopan kolmeen suurimpaan kaupunkialueeseen. Koko maailman kaupungeista se on 20. suurin. Pariisi on myös maailman suosituin turistikaupunki yli 30 miljoonalla kävijällä vuodessa. Kaupunkia pidetään yhtenä maailman tärkeimpänä kulttuurin, politiikan, gastronomian ja muodin keskuksena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Pariisi sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seinen varrella ns. Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on Moulin Rougesta tuttu Montmartren kukkula, joka on 130 metriä korkea. Kaupungin keskustassa sijaitsevat kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis.
Esikaupunkeja ovat muun muassa Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 km². Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 km². Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden.
Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 639 mm. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila 18,4 °C, ja kylmin tammikuu, 3,4 °C. Sateisinta on kesäkuussa (65 mm), kuivinta helmi- ja huhtikuussa (45 mm).
[muokkaa] Historia
Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella alun perin sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee kelttiläisestä heimosta (pariisit), joka hallitsi aluetta ennen kuin Rooman valtakunta otti sen haltuunsa vuonna 52 eaa. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa soista paikkaa, ja sen asukkaita nimellä Parisii. 50 vuodessa kaupunki oli laajentunut joen kummallekin puolelle.
Pariisin ensimmäisenä piispana pidetty Pyhä Dionysius toi kristinuskon kaupunkiin 200-luvulla. Vuonna 212 sen nimeksi tuli Paris. Roomalaisten valta oli päättynyt vuoteen 508 mennessä, kun frankkien kuningas Klodvig asettui kaupunkiin ja teki siitä Merovingi-dynastian pääkaupungin. 400-luvulla Pariisia uhkasivat Attilan johtamat hunnit, myöhemmin viikingit, joiden hyökkäykset 800-luvulla pakottivat pariisilaiset rakentamaan linnoituksen Île de la Citélle. Merovingihallintoa seurasivat karolingikuninkaat, joiden heikkous vahvisti Pariisin kreivien asemaa, ja vuodesta 987 alkaen kapetingit, jotka suojasivat kaupungin muureilla 1190–1210 ja aloittivat sen nousukauden.
1000-luvun alkupuolella kaupunki kasvoi voimakkaasti. Se levisi joen oikealle rannalle, Notre Damen tuomiokirkko rakennettiin ja Sorbonnen yliopisto perustettiin. Filip II Augustin hallituskaudella alettiin rakentaa laajaa muuria levinneen asutuksen ympärille; myös Bastilji saatiin valmiiksi vuonna 1381. Satavuotisen sodan aikana (1337–1453) Pariisi oli englantilaisten miehittämä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittivät kaupunkia Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen onnistui vasta vuonna 1436.
Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta. Uskonsotien aika oli verinen ja tuolloin (1562–98) kaupunki oli katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versailles'n kaupunkiin.
Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa hyökkäyksellä Bastiljiin 14. heinäkuuta 1789. Muutenkin 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui mm. Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja lukuisissa vallankumouksissa. Väkiluku kasvoi voimakkaasti ja huolimatta Napoleon III:n toteuttamista laajoista uudistuksista esimerkiksi katuverkoston kehittämisessä tyytymättömyys kasvoi. Ranskan–Preussin sodan (1870–1871) aikaan perustettiin Pariisin kommuuni, joka antautui vasta nälänhädän ja taistelujen täyttämän talven jälkeen.
Eiffelin torni rakennettiin vuonna 1889. Suuret maailmannäyttelyt vuosina 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937, joiden tulosta myös torni oli, osoittivat Pariisin kasvaneen yhdeksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. Olympialaiset Pariisi on järjestänyt vuosina 1900 ja 1924.
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen, Marnejoella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksi. Vuonna 1944, kun Yhdysvaltain joukot olivat lähestymässä, alettiin kaupungissa kapinoida saksalaisia vastaan. 26. elokuuta Charles de Gaulle otti sen haltuunsa.
Poliittisen opiskelijakuohunnan vuonna 1968 maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. Syksyllä 2005 syrjäytyneet siirtolaisnuoret polttivat autoja ja rakennuksia Pariisin esikaupungeissa, ja levottomuuksien aalto levisi muihinkin Ranskan kaupunkeihin.
Viime aikoina Pariisi ei juurikaan ole menettänyt merkitystään "maailman pääkaupunkina". Erilaisten muistomerkkien ja rakennusten puhdistus- ja kunnostustyöhön on panostettu, mikä on vaikuttanut kaupunkikuvaan myönteisesti. Pariisi on maailman eniten vierailtu kaupunki.
[muokkaa] Väestö
Vuoden 1999 väestönlaskennassa Pariisin väkiluku oli 2 125 246 (pois lukien esikaupungit). Suur-Pariisin asukasluku oli 11 174 743. Pariisin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1921, jolloin se ylitti 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen väestö on kuitenkin siirtynyt pois keskustasta asumaan lähiöissä ja esikaupungeissa ja keskusta-alueen vapaat tontit on rakennettu toimistoiksi eikä asuintaloiksi. Nykyinen hallinto pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja itse asiassa helmikuussa 2004 väkiluku oli kasvanut ensi kertaa sitten vuoden 1954.
Pariisi on aina ollut maahanmuuttajille houkutteleva kaupunki. Vuoden 1999 väestönlaskennassa 19,4 prosenttia asukkaista oli syntynyt Ranskan ulkopuolella ja 4,2 % väestöstä oli muuttanut maahan vuoden 1990 jälkeen. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä on portugalilaiset. Nyt portugalilaisten tulo on kuitenkin miltei kokonaan lakannut, ja vuoden 1990 jälkeen saapuneiden joukossa suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja arabit.
[muokkaa] Asukasmäärän kehitys
|
|
[muokkaa] Hallinto
Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d'Arrondissement). Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l'Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l'Élysée, l'Opéra, l'Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l'Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1-4 kuuluvat siis ensimmäiseen piiriin, 5-8 toiseen ja niin edelleen.
Pariisin kaupunki on oma departementtinsa, osa Île-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin alueesta Seine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisi koostuu kahdeksasta hallinnollisesta alueesta. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä "pieni rengas", kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti "suuren renkaan".
Bertrand Delanoë on ollut Pariisin pormestari vuodesta 2001.
[muokkaa] Talous
Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Sen bruttokansantuote 430 miljardia euroa (38 700 euroa/as.) (2002). Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus ja Pariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. 40 % ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 9,8 % (2004).
Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat 2/3 Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain 7 %. Turismi on kaupungille merkittävä tulonlähde. Pariisi on jo useamman vuoden takaa maailman suosituin turistikaupunki. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.
[muokkaa] Liikenne
Pariisi on Ranskan moottori-, rauta- ja maantieverkoston keskus. Päärautatieasemat ovat Gare du Nord, Gare Montparnasse, Gare de l'Est, Gare de Lyon, Gare d'Austerlitz ja Gare Saint-Lazare. Pariisin yhdistää Lontooseen kanaalin tunnelin kautta liikennöivä Eurostar-juna. Pariisin jokisatama on Marseillen ja Le Havren jälkeen Ranskan kolmanneksi tärkein satama.
Pariisin tieliikenne on pahamaineisen hidasta ja ruuhkautunutta. Kaupunkia ympäröi kehätie Périphérique ja kaksi ulompaa moottoritiekehää A86 ja A104 Francilienne.
Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin on rakennettu satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää on huomattavasti vähennetty. Myös Seine -joen varrella kulkevia autoteitä on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometreja pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla myös turisteille, esimerkiksi RATP:illa on pyörävuokraamo Boulevard Bourdonilla.
Kaupungissa on tiheä metroverkko Métro (16 linjaa), joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määrä bussilinjoja. Metrolinjaa 14 kutsutaan nimellä méteor eli meteoriitti, se on täysin automatisoitu ja se kulkee ilman kuljettajaa. Asukkaita palvelevat myös nopeat RER-lähijunat. Raitiovaunut tulivat takaisin kaupunkikuvaan vuonna 1992, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistui. Julkista liikennettä hoitaa RATP (Régie autonome des transports parisiens), http://www.ratp.fr.
Suur-Pariisissa on useita lentokenttiä: Charles de Gaullen lentoasema (lähellä Roissy-en-Francea) ja Orlyn lentoasema (Pariisin eteläpuolella) ovat niistä vilkkaimmat. Kolmas ja paljon pienempi kenttä on 70 km pohjoiseen Pariisista Beauvais'n kaupungissa. Tätä vanhinta Le Bourgetin kenttää käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. Lisäksi Beauvais-Tillén lentoaseman liikenne on viime vuosina vilkastunut halpalentoyhtiöiden myötä.
[muokkaa] Kaupunkikuva ja nähtävyydet
"Valon kaupunki" Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat leveitä puistokatuja lukuun ottamatta yleensä kapeita, ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet.
Seine-joki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: "oikeaan" rantaan pohjoisessa ja "vasempaan" etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta: Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä, Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) ja Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita pienempiä puistoja ja viheralueita.
Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali (Notre-Dame de Paris), kirkko Sainte-Chapelle, oikeuspalatsi (Palais de Justice de Paris) sekä Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu. Muista Pariisin kirkoista tärkeimpiä ovat Saint-Germain-des-Prés, Montmartren Sacré-Coeur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine.
Louvre taidekokoelmineen on itseoikeutetusti Pariisin palatseista tunnetuin. Se on toiminut taidemuseona vuodesta 1791. Muita palatseja ovat Palais Royal, presidentin virka-asunto Palais de l'Élysée, parlamentti Palais-Bourbon, Palais du Luxembourg ja 1900 maailmannäyttelyyn rakennettu Petit Palais. Napoleonin hauta sijaitsee Invalidikirkossa Hôtel des Invalides'ssa. Pääkatu Avenue des Champs-Élysées kulkee kahden aukion välillä: Place Charles de Gaullen ja Place de la Concorden, joista edellisellä kohoaa Riemukaari ja jälkimmäisellä Luxorin obeliski. Lukemattomista museoista on Louvren lisäksi mainittava taidemuseo Musée d'Orsay, nykytaiteen museo Centre Georges-Pompidou, Musée du Montparnasse, keskiaikaisen taiteen museo Musée de Cluny sekä Musée Picasso.
Pariisin maamerkki on tietysti Eiffelin torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidetty Montparnassen ja Montmartren ohella Latinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettu Panthéon sekä Pariisin yliopiston La Sorbonnen rakennukset. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000.
Pariisissa on myös maailman toiseksi suurin kirjasto Bibliothèque nationale de France.
[muokkaa] Monumentteja ja rakennuksia
- Eiffelin torni
- Riemukaari (Arc de Triomphe)
- Notre Damen katedraali
- Sainte-Chapelle
- Église de la Madeleine
- Vapaudenpatsas – Eiffelin suunnittelema pieni prototyyppi New Yorkin patsaasta, jonka Ranska lahjoitti Yhdysvalloille
- Sacré-Coeur -basilika
- Palais Garnier – Pariisin ooppera
- Hôtel des Invalides
- Panthéon
- La Sorbonne – Pariisin yliopisto
[muokkaa] Museoita
- Louvre
- Musée d'Orsay
- Musée du quai Branly
- Pompidou-keskus
- Musée Rodin
- Musée du Montparnasse
- Musée de Cluny
- Musée Picasso
- Ilmailumuseo Musée de l'Air et de l'Espace Le Bourget'n lentokentällä
- Merimuseo Musée National de la Marine Palais de Chaillot'n tiloissa
- Tiedemuseo Cité des Sciences et de l'Industrie
[muokkaa] Katuja, kaupunginosia ja muita paikkoja
- Montmartre
- Montparnasse
- Pariisin katakombit
- Champs-Élysées
- Père-Lachaisen hautausmaa
- Cimetière de Montmartre
- Cimetière du Montparnasse
- Cimetière de Passy
- Latinalaiskortteli
- Le Marais
- Pariisin metro
- Place de la Concorde
- Place de la Bastille – Bastilji
- Rue de Rivoli -kauppakatu
- Samaritaine-tavaratalo
- Pigalle
- Moulin Rouge -kabaree
[muokkaa] Pariisin liepeillä
- Versaillesin palatsi, aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakennuttama loistelias palatsi Pariisin ulkopuolella
- Disneyland Resort Paris, Pariisista noin 30 km itään
- Parc Astérix Pariisista pohjoiseen
- Fontainebleau, François I:n muokkaama linna sekä eriskummalliset hiekkakivimuodostelmat ympäröivässä metsässä, Pariisista noin 60 km
- Barbizon, Fontainebleaun lähettyvillä sijaitseva impressionistien suosima kylä
- La Défense – liikekaupunginosa
[muokkaa] Urheilu
Pariisissa pidetään vuosittain Ranskan avoin tennisturnaus joka kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Pariisi on myös Ranskan ympäriajon eli Tour de France-pyöräilykilpailun maali. Olympialaiset järjestettiin kaupungissa vuosina 1900 ja 1924.
[muokkaa] Tunnettuja urheiluseuroja
[muokkaa] Kansainvälisiä järjestöjä
Pariisi on useiden kansainvälisten järjestöjen päämajan kotikaupunki, esim.
[muokkaa] Suomen suurlähetystö, Pariisi
Suomen suurlähetystö sijaitsee Pariisissa osoitteessa 1, Place de Finlande, 75007 Paris. Suurlähettiläänä toimii Charles Murto.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Paris.fr - kaupungin viralliset sivut (ranskaksi) (englanniksi)
- Pariisi Webcam ! (englanniksi)
- Pariisi Wikitravelissa (englanniksi)
- Paris Vacation - tietoa ja matkailuvinkkejä (englanniksi)
- FromParis - Image Bank (englanniksi)
