Nikkeli
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Nikkeli | ||||
| Tunnus | Ni | ||||
| Järjestysluku | 28 | ||||
| Luokka | Siirtymämetalli | ||||
| Lohko | d-lohko | ||||
| Ryhmä | 10 | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 8,908×103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 4,0 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | metallinharmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1751, Axel Fredrik Cronstedt | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 58,6934 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 121 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 163 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ar] 3d8 4s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 16, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +2, +3 | ||||
| Kiderakenne | FCC | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1728 K (1455 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3186 K (2913 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 377,5 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 17,48 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 4900 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,91 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,444 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 90,9 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Nikkeli on lujaa, sitkeää, hopeisenväristä ja magneettista metallista rautaryhmän alkuainetta, sen kemiallinen merkki on Ni, järjestysluku 28 ja CAS-numero 7440-02-0. Sen moolimassa on 58,7 g/mol, tiheys 8,90 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), sulamispiste 1453 °C ja kiehumispiste 2730 °C. Nikkelillä on viisi pysyvää isotooppia. Nikkeliä löytää luonnosta yleensä sulfidimineraaleista.
Suuria nikkeliesiintymiä on muun muassa Venäjällä, Uudessa Kaledoniassa, Australiassa, Kuubassa ja Indonesiassa. Sudburyn alue Ontariossa tuottaa 30 % maailman tuotannosta. Noin 40 % maailman tunnetuista varoista sijaitsee Norilskin esiintymässä Siperiassa. Kanadan Laboradorista Voisey's Baysta on löydetty viimeksi merkittävä esiintymä.
Suomessa nikkelimalmia on louhittu, paitsi ennen toista maailmansotaa Petsamossa, myös Leppävirran Kotalahdessa (1957–1987) ja louhitaan edelleen Hituran kaivoksessa Nivalassa. Sotkamon Talvivaarassa on merkittävä nikkeliesiintymä, jonka hyödyntämiseksi on vireillä kaivoshanke. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on viime vuosina noussut huippuunsa Kiinan räjähdysmäisen kysynnän kasvun myötä. GTK eli Suomen Geologinen tutkimuskeskus etsii nikkeliesiintymiä, joita Kauppa- ja Teollisuusministeriö myy ulkomaisille kaivosyhtiöille. Inco Limited poikkeuksena etsii nikkeliä Lapista omin tutkimuksin.
Inco-yhtiöllä on toimintaa Kanadassa innujen ja inuittien asuttamalla alueella (Voisey's Bay), Uudessa Kaledoniassa kanakkien asuttamalla alueella (Goro), sekä Indonesiassa. Inco omistaa osan myös Guatemalassa toimivasta Sky Resources -yhtiöstä. Inco on erikoistunut toimimaan alkuperäiskansojen asuttamilla alueilla. Suomessa yhtiö toimii Suomen saamelaisalueella. Kanadassa yhtiö on haastettu oikeuteen ympäristön saastuttamisesta Port Colbournessa. Uudessa Kaledoniassa kanakit pelkäävät saarta ympäröivän koralliriutan ja kalastuselinkeinonsa puolesta. Äskettäin Incon on ostanut brasilialainen kaivosyhtiö CVRD.
Suomessa nikkeliä jalostaa USA -omisteiseen OM Groupiin kuuluva OMG Harjavalta Nickel Oy jonka laitokset sijaitsevat Harjavallan Suurteollisuuspuistossa. Metallisen nikkelin lisäksi laitoksilla valmistetaan erilaisia nikkelin suoloja. Maanantaina 20. marraskuuta 2006 OMG ilmoitti myyneensä laitokset venäläiselle MMC Norilsk Nickelille, joka on maailman suurin nikkelin valmistaja.
Nikkeli kestää hyvin syövyttäviä aineita, ja sen takia monia metalliesineitä yleensä nikkelöidään. Nikkeli sopii muutenkin hyvin erilaisiin metalliseoksiin. Nikkeliä käytetään myös akuissa ja katalyyttinä. Ruostumattoman teräksen valmistuksessa käytetään nikkeliä. Nikkeliä on käytetty myös aseteollisuudessa.
