Kihomato
Wikipedia
| Kihomato | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
Kihomato (Enterobius vermicularis; lat. enterobius, suolistossa elävä; vermiculus, pikkumato) on ihmisen suolistossa elävä n. 5-12 mm pitkä, 1 mm paksu sukkulamato. Kihomato käyttää ravinnokseen suolistossa olevia ravinteita ja glykoosia. Kihomatotartunnan yleisin oire on peräaukon kutina, mikä johtuu siitä, että naarasmato vaeltaa yöllä paksusuolessa kohti peräsuolta ja edelleen peräaukon läpi. Peräaukon ympäristön iholla naaras munii. Tartunta tapahtuu munien ja matojen välityksellä. Munat voivat säilyä elinkelpoisina pitkiä aikoja vuodevaatteissa. Kihomadot ovat yleisimpiä lapsilla ja tarttuvat käsistä suuhun vietyjen munien välityksellä.
Kihomato voidaan varmistaa tutkimalla peräaukkoa henkilön asetuttua nukkumaan tai tarkkailemalla ulostetta, jonka pintaan kihomadot ryömivät heti ulostuksen jälkeen.
Kihomato hävitetään lääkekuurilla ja varmistamalla, ettei muillakaan perheenjäsenillä ole tartuntaa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kihomato,Tartuntatautiliitto
- Salo E, Kihomadot, Takiainen-lehti 2/1997, s. 11–13, Tartuntatautiliitto ry 1997.
- Takiainen-lehti 1/2002, 19, Tartuntatautiliitto ry 2002.
- HUS: Kihomato
- http://www.tohtori.fi/?page=6625671&search=kihomatotauti
- Duodecim Terveyskirjasto: Pieni ja sitkeä kihomato
