Sukkulamadot
Wikipedia
| Sukkulamadot | ||||
|---|---|---|---|---|
 Wuchereria bancrofti |
||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||
|
||||
| Alajaksot | ||||
|
Adenophorea |
Sukkulamadot (Nematoda) on eläinkunnan pääjakso. Molemmista päistä suipoilla lajeilla on valeruumiinontelo. Jaokkeisuutta ei ole, mutta ihoa peittävässä sitkeässä kutikulassa voi näkyä renkaisuutta. Verenkierto- ja hengityselimistöä ei ole. Ruokatorvea ympäröi hermostorengas, josta lähtee yleensä kuusi hermorunkoa. Lisääntymiselimistö on hyvin kehittynyt, useimmat lajit ovat yksineuvoisia. Sukkulamatolajeja tunnetaan n. 30 000 lajia. Monet mikroskooppiset sukkulamadot elävät maassa, karikkeessa ja sammalikossa, missä niitä voi olla useita miljoonia yksilöitä neliömetrillä. Useat ovat vakavia kasvien ja eläinten loisia.
[muokkaa] Sukkulamadot ihmisten ja eläinten loisina
Ihmisen suolistossa loisivat mm. piiskamadot (Trichuris) sekä kaivosmato, kihomato, suolinkaiset ja trikiini.
Trooppisia lajeja ovat mm. imusuonistossa elävä filariamato, joka aiheuttaa norsutautia, ja guineanmato, joka loisii raajoissa. Silmämadot (Loa) elävät sarveiskalvossa, ja Onchocera-lajit aiheuttavat jokisokeutta. Myös kotieläimillä on runsaasti sukkulamatoloisia sekä suolistossa että keuhkoissa. Keuhkomadot vaivaavat etenkin lampaita, mutta myös nautaeläimiä ja jäniksiä. Märehtijöiden ja hevosen vaarallisimpia loisia ovat limakalvomadot (Strongylus), jotka elävät paksu- ja umpisuolessa. Kasveja haittaavat mm. ankeroiset.
