Terrorismin vastainen sota
Wikipedia
Terrorismin vastainen sota (engl. "War on Terrorism", "War on Terror", tai ulkopoliittisissa piireissä "the global war on terrorism" tai GWOT1) on Yhdysvaltain hallituksen ja joidenkin sen liittolaisten kampanja, jonka julkilausuttuna päämääränä on lopettaa terrorismi maailmasta.
Kampanja käynnistettiin vastauksena syyskuun 11. päivän iskuihin ja siitä on tullut keskeinen osa Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin hallituksen sisä- ja ulkopolitiikkaa, joskin terrorismin vastaisesta sodasta oli puhuttu jo Ronald Reaganin aikana.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Termiä "terrorismin vastainen sota" on käytetty useissa yhteyksissä kautta historian. Nykyinen terrorismin vastainen sota alkoi vastineeksi WTC-iskuille heti 11. syyskuuta 2001 jälkeen.
Noin kuukausi iskujen jälkeen Yhdysvallat hyökkäsi Taliban-liikkeen hallitsemaan Afganistaniin, jossa iskujen päätekijän Osama bin Ladenin uskottiin olevan. Varsinaiset sodan syyt olivat monimutkaisemmat. Terrorismin vastainen sota oli nimi, jota käytettiin operaatiosta, jonka tavoitteeksi ilmoitettiin Osama bin Ladenin ja muiden terroristien tuhoaminen.
[muokkaa] Päämäärät ja strategiat
Yhdysvallat on perustanut terrorismin vastaisen strategiansa askeleille, joita ovat esimerkiksi
- Terroristien jäsenien koulutukseen ja varustamiseen soveltuvien suojapaikkojen etsiminen
- Terroristiryhmien rahoituksen rajoittaminen
- Terroristiverkkojen tuhoaminen ottamalla kiinni tai tappamalla välijohtajat
- Terroristiepäiltyjen vangitseminen
- Erilaisilla menetelmillä, kuten kuulustelulla, tiedon saaminen kiinniotetuilta terroristeilta muista terroristeista, koulutuspaikoista, menetelmistä ja rahoituksesta
- Laajentamalla ja parantamalla tiedustelukyvyn tehokkuutta ja ulkoisia ja sisäisiä toimintatapoja
[muokkaa] Toimia
Terrorismin vastainen sota ei ole rajoittunut pelkästään Afganistaniin hyökkäämiseen vaan siihen liittyviä toimia on toteutettu ympäri maailmaa. Mm. lentoliikenteen turvatarkastusten ja -määräysten tiukentaminen on ollut osa terrorismin vastaista sotaa. USA:n hallitus on terrorismin vastaiseen sotaan vedoten laajentanut viranomaisten toimintavaltuuksia ja kaventanut kansalaisten yksityisyyttä USA PATRIOT -lailla. Myös EU-maat, mukaan lukien Suomi, ovat kiristäneet terrorisminvastaista lainsäädäntöään kampanjaan liittyen.
Yhdysvaltain hallinto on katsonut myös Irakin sodan olevan osa terrorismin vastaista sotaa. Ennen sotaa pyrittiin USA:n puolelta luomaan kuvaa siitä, että Irakin johtajilla olisi yhteyksiä islamilaisiin terroristeihin.
- Pääartikkeli: Irakin sota
[muokkaa] Vankileirit
Bushin hallinnon muotoileman näkemyksen mukaan USA ei ole velvollinen soveltamaan vangittujen terroristien kohtelussa Geneven sopimusta. Toisaalta myöskään USA:n kansallisen lainsäädännön ei ole katsottu koskevan terrorisminvastaisessa sodassa vangittuja ulkomaalaisia terroristeja tai sellaisiksi epäiltyjä. Yhdysvallat onkin perustanut erillisiä vankileirejä, joissa terroristiksi epäiltyjä voidaan kuulustella ja pitää vangittuna ilman oikeudenkäyntinä. Kuuluisin näistä on Guantanamon laivastotukikohta, joka sijaitsee Kuuban rannikolla. Tämän lisäksi terrorismista epäiltyjä on kuulusteltu ja pidetty vangittuna ainakin Bagramin tukikohdassa Afganistanissa ja Diego Garcian saarella sijaitsevassa USA:n sotilastukikohdassa.
[muokkaa] Sotilaalliset/diplomaattiset toimet
- Pääartikkeli: Terrorismin vastainen sota - toimialueet
Terrorismin vastaista sotaa käydään mm. seuraavilla alueilla:
- Etelä-Aasia (Afganistan ja Pakistan)
- Lähi-itä (Irak, Saudi-Arabia ja Jemen)
- Entiset Neuvostoliiton tasavallat (Tsetsenia, Georgia ja Uzbekistan)
- Kaakkois-Aasia (Filippiinit, Thaimaa ja Indonesia)
- Afrikka (Djibouti, Etiopia, Eritrea, Kenia, Somalia, Sudan ja Tansania)
[muokkaa] Venäjä terrorismin vastaisessa sodassa
Myös Venäjä nimittää nykyisin tšetšeenitaistelijoita ja -siviileitä vastaan kohdistamaansa voimankäyttöä terrorismin vastaiseksi sodaksi ja kytkee sen retoriikassaan osaksi Yhdysvaltain liittolaistensa kanssa käymää taistelua. Näkemystä voidaan vastustaa, sillä vaikka nimitys on sama ja vastapuolen uskonto on sama, islam, taustalla olevat sosiaaliset tekijät ovat erilaisia. Venäjän terrorismin vastainen sota johtuu Neuvostoliiton hajottua Venäjän federaation alaisuuteen jääneiden muslimikansojen itsenäisyyspyrkimyksistä ja Venäjän jyrkästä vastustuksesta niitä kohtaan. Itsenäisyyttä ajavat muslimit ovat tehneet terrori-iskuja eri puolilla Venäjää, mikä on antanut Venäjälle mahdollisuuden kutsua itsenäisyysliikkeitä terroristijärjestöiksi. USA ja Venäjä ovat ainakin puheiden tasolla sanoneet tekevänsä yhteistyötä terrorismia vastaan. Samoin Kiina on ottanut terrorismin vastaisen retoriikan omakseen, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että valtion kontrolloima media antaa myönteisen kuvan kaikista Venäjän toimista "terroristeja" vastaan. Kiinan omat sisäiset terroristit ovat ennen kaikkea uiguuri-kapinallisia. Terrorismin vastaisen sodan myötä sanan "terrorismi" käyttö onkin laajentunut kattamaan entistä laajemman osan ei-valtiollisesta sotilaallisesta toiminnasta.
