Galileo (luotain)
Wikipedia
[[ ]] |
|
| Galileo Nasan puhdastilassa) | |
| Lähettäjäorganisaatio | NASA |
| Luotaimen tehtävä | Jupiterin ja sen kuiden tutkiminen |
| Laukaisupäivä | 18. lokakuuta 1989 |
| Tehtävän loppu | 21. syyskuuta 2003 |
| Instrumentteja | |
| Massa | 2 223 kg |
| Kotisivu | http://solarsystem.nasa.gov/galileo/ |
Galileo oli NASAn suunnittelema avaruusluotain, joka lähetettiin tutkimaan Jupiteria ja sen suurimpia kuita. Se lähetettiin matkaan 18. lokakuuta 1989, ja saapui kohteeseensa 7. joulukuuta 1995. Nimi luotaimelle tuli Jupiterin neljän suurimman kuun löytäneestä italialaisesta tutkija Galileo Galileista.
Galileo koostui kahdesta erillisestä osasta. Luotain oli 339 kilogramman painoinen kapseli, jonka tehtävänä oli tutkia Jupiterin kaasukehää. Tämä osa kuljetettiin Jupiteriin Orbiterin pyörimättömässä osassa, josta se myös suunnattiin, sillä luotaimessa ei ollut moottoreita. Galileo aiottiin alun perin laukaista sukkulan avaruuteen kuljettamalla järeällä Atlas/Centaur-raketilla, joka olisi kyennyt antamaan riittävän nopeuden suoraan matkaan Jupiteriin. Koska Challengerin onnettomuuden jälkeen sukkulat asetettiin lentokieltoon ja Centaur-vaiheen sukkulaan ottaminen kiellettiin, Galileo lähti matkalleen yli kolme vuotta myöhässä. Perille Galileo saapui vielä enemmän myöhässä, Venuksen kautta tehdyn vauhdinhakumatkansa vuoksi. Vauhtia luotain otti myös Maan läheltä.
Luotaimen myöhästyminen johtui pääosin siitä, että suurin osa siitä piti suunnitella uudestaan, jotta se kestäisi Auringon lämmön vauhdinhakumatkallaan. Kun Galileon 4,8-metristä suurtehoantennia yritettiin avata, se ei avautunutkaan täysin, joten sen sijaan jouduttiin tyytymään matalatehoantenneihin. Luotaimen ensimmäisellä kierroksella Jupiterin ympäri tutkijat kehittivät sen pakkausmenetelmiä ja muita viestintäteknisiä asioita sekä päivittivät ohjelmistot. Näiden parannusten jälkeen, jotka nostivat lähetysnopeuden kymmenkertaiseksi, kuvista saatiin talteen 75%, ja arviolta 70% Galileon tieteellisistä tehtävistä saatiin toteutettua.
Galileon emoaluksen eli Orbiterin korkeus oli 5,4 metriä (laskeutumisalus mukaan luettuna) ja leveys 4,8 metriä sekä massa luotaimen laukaisussa 2 223 kilogrammaa. Polttoainetta kokonaismassasta oli 925 kilogrammaa, ja aluksen (laskeutumisosan laitteineen) kuudentoista tutkimuslaitteen kokonaismassa oli 118 kilogrammaa. Tutkimuslaitteiden tuottama data tallennettiin nauhurilla, jonka nauhalta se sitten lähetettiin Maahan. Orbiterin tasapainotukseen oli kaksi eri tapaa, joista toinen oli pyöriminen. Orbiter rakentui pyörimättömästä ja pyörivästä osasta; se oli ensimmäinen tällaista yhdistelmätekniikkaa käyttänyt avaruusalus. Orbiterin suuntauslaitteet olivat pyörimättömässä osassa kuten myös moottorit, voimalayksikkö sekä suurin osa tietokoneista ja hallintaelektroniikasta. Magnetometriset anturit olivat 11-metrisen puomin päässä, jotta Orbiterin elektroniikka ei olisi vaikuttanut niihin. Ne tutkimuslaitteet, joiden tuli pysyä vakaina, sijaitsivat pyörimättömässä osassa. Luotaimen kameran CCD-kenno oli paljon tehokkaampi kuin yhdessäkään aikaisemmassa aluksessa. Aluksessa oli yksi neljänsadan newtonin ja kaksitoista kymmenen newtonin moottoria.
Koska radiosignaalin matka Maasta Jupiteriin ja takaisin kestää yli tunnin, Galileon tietokoneet toimivat aluksen muistiin tallennettujen ohjeiden perusteella. Ohjeiden muistissaoloaika vaihteli niiden kiireellisyyden ja myös ajanjakson mukaan. Aluksen lento-ohjelmisto osasi suojella Galileota ulkoisilta vaaratekijöiltä ja tietokoneongelmilta asettamalla aluksen järjestelmät turvalliselle tasolle. Tehtävän alussa Galileon kaksi isotooppiparistoa tuottivat 570 watin sähkötehon, mutta tehtävän loputtua enää 485 watin. Laskeutumisosa koostui jarrukilvestä, jonka tehtävänä oli hidastaa ja suojata alusta, sekä laskeutumismodulista, jossa oli tutkimuslaitteet ja laskuvarjo. Maassa Galileota seurattiin Deep Space Networkin avulla, ja saadut tiedot lähetettiin Jet Propulsion Laboratoryyn, joka vastasi muun muassa Galileon lennosta. Galileo-luotain ohjattiin vuonna 2003 Jupiterin kaasukehään, mihin se tuhoutui.
