Metri
Wikipedia
Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran.
Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä jonkin verran jääden hiukan liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa.
Koska mittalaitteet ja alemman asteiset mittanormaalit oli kalibroitu metrin prototyypin mukaan, metrin määritelmäksi muutettiin metrin prototyypin pituus. Prototyyppi uusittiin vuonna 1889 platina-iridium-seoksesta valmistetuksi tangoksi, johon oli kaiverrettu kaksi toisistaan 0 °C lämpötilassa metrin päässä olevaa viivaa. Metrin määritelmä uusittiin vuonna 1960 vastaamaan jo 1900-luvun alussa käyttöön tullutta interferometristä määritelmää, joka perustui valon aallonpituuteen. Tämän jälkeen mittaustekniikka kehittyi siten, että ajan mittaus oli saavuttanut suurimman suhteellisen tarkkuuden, minkä vuoksi metrin määritelmää muutettiiin Pariisissa pidetty Yleinen paino- ja mittakonferenssissa (CGPM, Conférence Générale des Poids et Mesures) vuonna 1983. Nykyään metri on määritelty antamalla valonnopeudelle vakioarvo: "Metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä 
sekunnissa."
[muokkaa] Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt
| Yksikön nimi | Yksikön tunnus | Suhde metriin | Käyttö |
|---|---|---|---|
| Pikometri | pm | biljoonasosa metristä | Esim. atomien laskennalliset säteet |
| Nanometri | nm | miljardisosa metristä | Esim. valon aallonpituus |
| Mikrometri | μm | miljoonasosa metristä | Hyvin pienet mekaaniset mitat (myös mikroni) |
| Millimetri | mm | tuhannesosa metristä | Rakennepiirustusten yleinen perusyksikkö (koneet, rakennukset yms.) |
| Senttimetri | cm | sadasosa metristä | Lukuisissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi ihmisen mittasuhteiden ilmaisemiseen. |
| Desimetri | dm | kymmenesosa metristä | Ei juurikaan käytetä. |
| Metri | m | Isot rakenteet (esim. laivan pituus), lyhyet matkat maastossa (alle kilometri). | |
| Dekametri | dam | kymmenen metriä | Ei juurikaan käytetä. |
| Hehtometri | hm | sata metriä | Ei juurikaan käytetä. Toisinaan tykistön tulenjohdon käyttämä mitta. |
| Kilometri | km | tuhat metriä | Yleensä sellaisenaan maantieteellisten etäisyyksien yksikkönä. Useimpien liikennevälineiden nopeuksien yksikössä kilometriä tunnissa (km/h). |
[muokkaa] Muita vanhoja pituuden yksiköitä
Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10−10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm).
Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.
