Boris Pasternak

Wikipedia

Boris Pasternak

Boris Leonidovitš Pasternak (Борис Леонидович Пастернак) oli merkittävä venäjän juutalainen runoilija ja kirjailija. Hän syntyi Moskovassa 10. helmikuuta (gregoriaaninen kalenteri) 1890 (juliaaninen kalenteri 29. tammikuuta) ja kuoli 30. toukokuuta 1960.

[muokkaa] Elämä ja työ

Pasternak tunnetaan lännessä parhaiten monumentaalisesta traagisesta Neuvostoliittoa käsittelevästä romaanista Tohtori Živago, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Italiassa vuonna 1957. Venäjällä hänet tunnetaan ennen kaikkea juhlittuna runoilijana. Hän on yksi neljästä Stalinin ajan johtavasta runoilijasta, muiden ollessa Anna Ahmatova, Marina Tsvetajeva ja Osip Mandelstam.

Pasternakin juutalainen isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti, joten Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa Marburgin yliopistossa Saksassa Hermann Cohenin ja Nicolai Hartmannin oppilaana, mutta kieltäytyi hänelle tarjotusta filosofian tutkijan urasta. Hän palasi Moskovaan vuonna 1914 ja julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa tuona vuonna.

Boris Pasternakin museo Peredelkinon kylässä

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän opetti ja työskenteli Uralilla sijainneessa kemiantehtaassa, mistä hän epäilemättä sai Tohtori Živagoon materiaalia.

Vuoden 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen Pasternakin maine runoilijana kasvoi.

Hän joutui epäsuosioon neuvostoliittolaisten viranomaisten kanssa 1930-luvulla; subjektiivisuudesta syytettynä hänen kuitenkin onnistui välttämään vankileirit (gulagit). Hän ansaitsi elantonsa klassikoiden kääntäjänä, joihin lukeutui Stalinin pitämiä georgialaisia teoksia. Tarinan mukaan Stalin yliviivasi Pasternakin nimen pidätettävien luettelosta suurten puhdistusten aikana sanoen "Älkää koskeko tähän pilvissä kulkijaan".

Boris Pasternak rakasti elämää, mikä antoi hänelle toivoa kommunistisen Venäjän synkkinä vuosina ja synnytti hänen runoihinsa toiveikkaan sävyn. Pasternakin rakkaus elämään on kaikkien hänen töidensä johtava teema.

Pasternakille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1958, mutta hän kieltäytyi vastaanottamasta sitä, luultavasti neuvostojohdon painostuksen johdosta.

Tohtori Živagossa esiintynyt kommunistisen hallinnon kova kritiikki johti hänen vainoamiseensa Neuvostoliitossa koko hänen loppuelämänsä ajan. Tohtori Živago julkaistiin Neuvostoliitossa vasta hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1987.