Bolt Thrower
Wikipedia
Bolt Thrower | |
---|---|
Toiminnassa | 1986 - |
Kotipaikka | Englanti |
Laulukieli | englanti |
Tyylilaji | Deathgrind, Death metal |
Levy-yhtiö | |
Jäsenet | Barry Thomson Gavin Ward Jo-Anne Bench Karl Willetts Martin Kearns |
Bolt Thrower on englantilainen deathgrind/death metal -yhtye. Yhtyeen perustivat Barry Thomson ja Gavin Ward vuonna 1986. Nimi bolt thrower tulee muinaisesta aseesta, joka ampuu keihäitä. Kyseistä asetta kutsutaan yleisimmin ballistaksi, ja yhtye otti nimensä käyttöön Warhammer-miniatyyripelin vaikutuksesta. Levyjen kansitaide ja sanoitukset ovat ottaneet myös vaikutteita tästä pelistä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Ensiaskeleet
Bolt Thrower perustettiin syyskuussa 1986, alun perin Crust punkin, harcoreen- ja thrash metalin riteytystä eli Crust/grindcorea esittävänä -yhtyeenä, vaikutteinaan mm. thrash-yhtye Slayer, ja punk-yhtyeet Crass ja Discharge. Yhtyeen perustivat basisti Gavin Ward ja kitaristi Barry Thomson. Pian mukaan liittyivät myös rumpali Andrew Whale ja laulaja Alan West. Huhtikuussa 1987 Bolt Throwerilta ilmestyi ensimmäinen demo, In Battle There Is No Law.
Yhtyeen seuraava äänite oli Concession of Pain -demo, jonka he äänittivät syyskuussa 1987. Gavin oli vaihtanut paikkansa kitaraan ja Alex Tweedystä tuli bassonsoittaja. Alex ei kuitenkaan ilmaantunut demon äänityksiin, joten Gaving soitti sekä kitarat että bassot. Kaksi viikkoa myöhemmin Jo Bench korvasi Alexin vakituisesti. Vuoden 1988 alkupuolella Bolt Thrower sai levytyssopimuksen Vinyl Solution -levy-yhtiön kanssa. Juuri ennen ensimmäisen kokopitkän albumin äänityksiä vokalisti vaihtui Karl Willetsiin. Yhtyeen debyytti In Battle There Is No Law (saman niminen kuin ensimmäinen demo) oli vain puolen tunnin mittainen, ja sisälsi erittäin primitiivisen ja raa'an äänimaailman.
[muokkaa] Vuodet 1989-1994
Yhtye ei ollut tyytyväinen Vinyl Solution kanssa solmittuun levytyssopimukseen, joten levy-yhtiöksi tuli Earache Records. Earache oli niihin aikoihin solminut sopimukset mm. Carcassin ja Napalm Deathin kanssa. Crust-vaikutteita karsittiin hieman pois ja Bolt Throwerin tyyli alkoi tästä lähtien muuttua raskaampaan, nopeampaan, aggressiivisempaan ja enne kaikkea vielä perinteisempään Grindcoreen. Näissä merkeissä äänitettiin toinen albumi Realm of Chaos - Slaves to Darknes, jonka kannet kuvitti Games Workshop, joka tuottaa mm. Warhammer-miniatyyripeliä. Realm of Chaosin äänitysten jälkeen yhtye meni Grindcrusher-nimiselle kiertueelle, jossa oli mukana mm. Carcass, Napalm Death ja Morbid Angel. Yksi Cenotaph-EP:llä julkaistuista kappaleista oli äänitetty tällä kyseisellä kiertueella. Tämä EP sisälsi myös kaksi kappaletta tulevalta albumilta War Master.
War Master äänitettiin heinäkuussa 1990. Tyyli muuttui enämmänkin death metaliksi tai death-grindiksi ja tempoa laskettiin melkein seuraavan The IVth Crusaden doom metalliseen hitauteen, joskin nopeiden kohtien ollen edelleen hallitsevampana osanana . Albumina War Masteria pidetään yleisesti Bolt Throwerin todellisena klassikkona,sekä death metalin ja grindcoren risteytyksen eli ns. "death-grind"in pioneeri-julkaisuna. Bolt Throwerin seuraava askel oli The IVth Crusade, neljäs albumi. Grindcore-vaikutteita karsittiin hieman pois, ja kitarat oli viritetty entistä alemmaksi, ja levy olikin paljon hitaampi kuin edeltäjänsä. The IVth Crusade oli enemmänkin doom metalliin nojautuva levy, jossa kuuli vaikutteita mm. Candlemassilta. Levyn julkaisun jälkeen seurasi kiertue mm. Vaderin ja Graven kanssa. Näihin aikoihin julkaistiin single Spearhead, joka sisälsi pidennetyn remix-version kyseisestä kappaleesta, pari uutta kappaletta ja kappaleen Dying Greed.
Tämä Bolt Throwerin yhteydessä yleensä mainittu "legendaarinen kokoonpano" näytti tältä (1998-1994):
- Karl Willetts - vokaalit
- Gavin Ward - kitara
- Barry Thompson - kitara
- Jo Bench - basso
- Andy Whale - rummut
Seuraava albumi ...For Fictory julkaistiin vuonna 1994. Se oli Karl Willetsin ja Andrew Whalen viimeinen albumi. Kumpikin poistuivat yhtyeestä muuttaakseen koko elämäntapansa. ...For Victory -albumi oli melkein paluu Thrash metal ja Hardcore-juurille, unohtamatta kuitenkaan doom metal -vaikutuksia. Tällä levyllä Willetsin lauluääni ei ollut niin möreä, vaan enemmän hardcore punkin tapaista. Albumin rajoitettu versio sisälsi myös live-CD:n. Levyn julkaisun jälkeen Karlin paikkasi Martin van Drunen ja Andrewin Martin Kearns.
[muokkaa] Vuodesta 1995 tähän päivään
Vuosina 1995 ja 1996 Bolt Thrower kiersi Eurooppaa lukuisilla kiertueilla. Vuonna 1997 Martin van Drunen päätti lähteä yhtyeestä, koska hän ei tuntenut oloaan kotoisaksi. Hetki tämän jälkeen päätti lähteä myös Martin Kearns, jonka pian korvasi Alex Thomas. Karl Willets liittyi yhtyeeseen väliaikaisesti äänittääkseen lauluraidat seuraavaa albumia varten. Levy-yhtiö vaihtui Earachesta Metalblade Recordsiin, ja Mercenary-albumi näki päivänvalon 8. syyskuuta 1998, tosin Yhdysvalloissa vasta 10. lokakuuta. Albumi oli taas hieman hitaampi kuin aikaisemmat, vaikkakin levyllä oli hyvin raskaat soundit. Mercenaryn äänityksien jälkeen Karl lähti yhtyeestä jälleen kerran, ja vakituiseksi laulajaksi tuli Dave Ingram, joka oli aikaisemmin tuurannut ainakin yhdellä keikalla Saksassa.
Vaikka Bolt Thrower ei ollut enää Earachen tallissa, julkaisi kyseinen levy-yhtiö marraskuussa 1998 demokokoelman Who Dares Wins, joka sisälsi mm. Spearhead- ja Cenotaph-EP:t. Yhtye ei pitänyt tästä teosta, koska se oli Earachelle helppo rahantulolähde, eikä suositellutkaan sen ostoa kenellekään. Lyhyen kiertueen jälkeen 2001 Bolt Thrower alkoi työstämään uutta albumia. 9-kappaleinen (digipak-versiossa yksi bonus) Honour, Valour, Pride äänitettiin kesä-syyskuussa ja julkaistiin vuoden loppupuolella. Alex Thomas päätti lähteä yhtyeestä, koska hän oli kyllästynyt Bolt Throwerin musiikilliseen suuntaukseen.
Vuonna 2004 yhtye on työskennellyt uutta materiaalia tulevaa albumia varten. Se oli suunnitelty äänitettäväksi toukokuussa, ja julkaistavaksi vuoden lopussa, mutta juuri ennen albumin äänityksiä Dave Ingram päätti poistua, lähinnä terveysongelmien vuoksi. Tämä keskeytti äänitykset ja kiertueet hetkeksi aikaa, kunnes 18. marraskuuta ilmeni, että Karl Willetts oli jälleen kerran liittynyt yhtyeeseen. Albumin äänitykset alkoivat touko-kesäkuussa 2005. Uudelle kokopitkälle on annettu nimeksi Those Once Loyal, ja se on tarkoitus julkaista marraskuun keskivälillä 2005. Myös seuraava kiertue on kaavailtu Eurooppaan tammi-helmikuuksi 2006.
[muokkaa] Jäsenet
[muokkaa] Nykyiset
- Barry Thomson – kitara
- Gavin Ward – kitara
- Jo-Anne Bench – basso
- Karl Willetts – vokaalit
- Martin Kearns – rummut
[muokkaa] Entiset
- Alex Tweedy – basso
- Alan West – vokaalit
- Dave Ingram – vokaalit
- Martin van Drunen – vokaalit
- Alex Thomas – rummut
- Andrew Whale – rummut
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Demot
- In Battle There Is No Law (1987) (kasetti)
- Concession of Pain (1987) (kasetti)
[muokkaa] Studiojulkaisut
- In Battle There Is No Law (1988)
- Realm of Chaos - Slaves to Darkness (1989)
- War Master (1991)
- Cenotaph (1991) (EP)
- The IVth Crusade (1992)
- Spearhead ([[]], 1992) (EP)
- ...For Fictory (1994)
- Mercenary (1998)
- Honour-Valour-Pride (2001)
- Those Once Loyal (2005)
[muokkaa] Live- ja kokoelma-albumit
- The Peel Sessions (1988) (EP)
- The Peel Sessions 1988-90 (1991)
- War (1994)
- Who Dares Wins (1998)
[muokkaa] Musiikkivideot
- The IVth Crusade (1992)
- ...For Victory (1998)
- Inside the Wire (2000)
- Cenotaph (2001)
- K-Machine (2001)