Baletti
Wikipedia
Baletti (ranskaksi ballet, "tanssi") on nimitys erityiselle musiikin säestyksellä näyttämöllä esitetylle tanssimuodolle ja -tyylille. Sana voi tarkoittaa myös esitettävää teosta tai tanssiryhmää. Baletti jakaantuu kahdeksi lajiksi: karaktääri- ja klassinen tanssi. Pantomiimin kautta tanssijat näyttävät tunteita, kommunikoivat keskenään ja kertovat katsojille näytelmän pääasiasta.
Tanssin määrittelee klassiseksi baletiksi käytetty kurinalaisia sääntöjä noudattava liikekieli jonka ominaisimmat tunnusmerkit ovat ylväs ryhti ja jalkojen aukikierto.
Esimerkkejä yleisölle mieleenjäävistä baletin liikkeistä ovat mm. developpe a la seconde (jalan nosto sivulle), grand jete (hyppy jossa jalat avautuvat spagaattiin ilmassa), fouette ronde de jambe en tournant (piruetti, jossa jalka käy sivulla) sekä arabesque (jalan nosto taakse). Muita balettiin liittyviä termejä ovat mm. en pointe ja pas de deux.
Baletti on hyvin kurinalainen tanssilaji. Erityisesti Venäjällä se on varsin kurinalaista, sillä maalla on pitkät tanssiperinteet ja baletti on sille hyvin tärkeä taiteenlaji. Baletin harrastajan perusvarusteet ovat trikoopuku, sukkahousut, balettitossut (pehmeät ja kovakärkiset) ja tylli (tutu), jos tanssii esityksissä. Kaikissa esityksissä ei käytetä tutua, sillä balettiesityksiä on varsin erityylisiä. Hiusten pitää olla nutturalla, ja balettitunnilla vaaditaankin hiusten olevan ehdottomasti kiinni. Balettisalissa pitää olla tankoharjoituksia ja venytyksiä varten tanko. Salissa tulee olla myös peili. Kovakärkisillä balettitossuilla lapsi saa ruveta tanssimaan vasta n. 10 vuoden ikäisenä. Aluksi tossut voivat tuntua todella ikäviltä, mutta ajan mittaan tanssija tottuu niihin. Tossujen sisällä käytetään erityisiä kärkitossunpehmusteita, joita valmistetaan nykyään monista eri materiaaleista. Kovakärkiset balettitossut aiheuttavat vaivasenluita ja muita jalkavaivoja. Harjoituksen myötä tanssijan jalat tottuvat rasitukseen. Balettia tanssitaan useimmiten klassisen musiikin säestämänä. Usein baletinopettajat käyttävät esityksissä kuuluisien säveltäjien teoksia.
Intohimoisista baletinharrastajista käytetään nimitystä baletomaani (balletomane).
[muokkaa] Historia
Baletti syntyi Italiassa nousukauden aikana 1500-luvulla. Alussa balettia esitettiin vain pieninä episodeina oopperoissa tai musiikkiesityksissä. Myöhemmin baletti siirtyi Ranskaan, missä se alkoi kukoistaa itsenäisenä hurmaavana ilmiönä kuninkaallisten hoveissa. Ensimmäinen varsinainen balettiteos oli Balthasar de Beaujoyeulxin Ballet Comique de la Royne vuodelta 1581, joka esitettiin Ranskan hovissa.
Musiikkipohjana ensimmäisillä baletilla oli kansan- ja hovitanssimusiikki Komedian kuningatarten baletti. 1600-luvun toisella puoliskolla ilmestyvät uudet teatterilajit kuten komediabaletti ja oopperabaletti, joissa iso rooli oli annettu balettimusiikille.
Itsenäiseksi lajiksi baletti muodostui vasta 1700-luvun toisella puoliskolla, kun ranskalainen balettimestari Z. Z. Nover teki monia uudistuksia, jotka auttoivat tanssia itsenäistymään. 1730-luvulla alkoi romantismin vaihe, joka aiheutti isoja muutoksia baletissa. Ranskalainen tanssija Kamargo lyhensi tanssijoiden hameita ja kieltäytyi käyttämästä korkokenkiä. Näin tanssijan puvusta tuli paljon lyhyempi. Tämä salli enemmän vapautta ja auttoi balettitekniikan kehittämisessä. Tanssijat yrittivät tehdä tanssista mahdollisimman kevyttä ja ilmavaa, ja siksi he alkoivat nousta varpaille, mitä seurasi varvastossujen kehittäminen. Ensimmäinen niitä käyttänyt balettitanssija oli Maria Taljoni. Baletin kehittäminen vaati myös balettimusiikin kehittämistä. Beethoven oli ensimmäinen, joka sävelsi aitoa balettimusiikkia : teos on Prometeus 1801. Romanttinen suunta näkyy myös Adanin baleteissa Zisel (1841) ja Korsar (1856). Samaan aikaan ilmestyi myös toinen paljon kevyempi kehityssuunta balettimusiikissa, jossa balettimusiikilla ei ollut omaa vakavaa roolia, vaan se esiintyi vain tanssin yhteydessä.
Suomen Kansallisbaletti toimii Helsingissä ja on perustettu vuonna 1922.
[muokkaa] Tunnettuja balettiteoksia
- Joutsenlampi
- Pähkinänsärkijä
- Prinsessa Ruusunen
- La Bayadere (Bajadeeri)
- Le Corsaire (Merirosvot)
- Giselle
- La Sylphide (Keiju)
- Tuhkimo
- La Fille mal Gardee (Huonosti vartioitu tyttö)
- Midsummer Night's Dream (Kesäyön unelma)
- Romeo ja Julia
- Les Sylphides (Chopiniana)
- Tulilintu
[muokkaa] Tunnettuja balettiseurueita
- Bolšoi-baletti (Moskova)
- Mariinski-teatterin baletti (Pietari)
- Pariisin Oopperan baletti
- The Royal Ballet (Lontoo)
- American Ballet Theatre
- New York City Ballet
- San Francisco Ballet