Tšuvantsit
Wikipedia
Tšuvantsit (ven. Чуванцы, Tšuvanttsy) ovat pieni kansa Anadyrin ja Kolyman vesistöalueilla Tšukotkan autonomisessa piirikunnassa ja Sahan tasavallassa Venäjän kaukoidässä Koillis-Aasiassa. Tšuvantsit ovat yksi Venäjän tunnustamista pohjoisista alkuperäiskansoista. Suurin osa tšuvantseista asuu Tšukotkan alueella. Vuonna 2002 Venäjällä asui 1 087 tšuvantsia.
Tšuvantsit voidaan jakaa kahteen ryhmään. Toinen ryhmä asuu pienissä kylissä tundralla ja heidän pääelinkeinonsa on poronhoito. He myös puhuvat tšuvantsia. Toinen ryhmä ei puhu enää tšuvantsin kieltä eikä harjoita poronhoitoa, mutta he kuitenkin kutsuvat itseään tšuvantseiksi. Heitä asuu muun muassa Markovon kaupungissa Anadyrjoen varrella.
[muokkaa] Historia
Tšuvantsit elivät paimentolaisina Anadyrjoen yläjuoksulla ja Anjuj-joen varrella 1600-luvulla. Elinkeinoinaan he harjoittivat metsästystä, kalastusta ja poronhoitoa. Osa tšuvantseista pakeni 1700-luvulla Kolymajoen alueelle tšuktšien hyökättyä heidän alueelleen. Kolyman varsille siirtyneet ovat sittemmin melko paljon venäläistyneet. Anadyrin varsille jääneistä suuri osa puolestaan on sulautunut tšuktšeihin ja korjakkeihin.
