Skoonen sota
Wikipedia
Skoonen sota käytiin vuosina 1675–79 Tanska-Norjan ja Ruotsin välillä.
Tanska julisti sodan syyskuussa 1675, jonka jälkeent tanskalaiset ja Brandenburgin joukot valtasivat Ruotsille kuuluvan Pommerin. Tanskalaiset valtasivat myös Wismarin ja Bremer-Verdenin. Itämerellä käytiin useita meritaisteluita, joiden jälkeen tanskalaiset saavuttivat herruuden merellä. Tanskalaisten hyvä menestys merellä jatkui koko sodan ajan.
Kesäkuussa 1676 tanskalais-norjalainen armeija marssi Norjasta Ruotsiin. Samoihin aikoihin toinen tanskalainen sotajoukko nousi maihin Helsingborgin luona. Tanskalaisten tavoitteena oli valloittaa takaisin Skoone, Halland, Blekinge ja Bohuslän. Ruotsalaiset joukot vetäytyivät kuningas Kaarle XI:sta johdolla Smoolantiin. Tanskalaiset miehittivät koko Skoonen Malmötä lukuun ottamatta. Ruotsalaiset voittivat vain viivytystaiseluita. Huolimatta tappioista Kaarle XI hyökkäsi lokakuussa 15 000 miehen armeijan voimalla. Ruotsalaiset saavuttivat joulukuussa 1676 Lundin pohjoispuolella ratkaisevan voiton, jonka jälkeen Ruotsin joukot pääsivät tunkeutumaan takaisin Skooneen. Taistelut jatkuivat Skoonessa ruotsalaisten ottaessa yliotteen. Syyskuussa 1678 Ruotsin joukot valloittivat takaisin Kristianstadin kaupungin.
Rauha solmittiin Lundissa syyskuussa 1679. Rauhaan ei kuulunut alueluovutuksia, joten Ruotsin suurvalta oli onnistunut puolustamaan aluettaan.
