Sinuhe egyptiläinen
Wikipedia
Sinuhe egyptiläinen on suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin kirjoittama historiallinen romaani. Teos ilmestyi vuonna 1945, ja siitä tuli nopeasti kansainvälinen menestys. Sinuhe egyptiläinen on käännetty 40 eri kielelle, tuoreimpana marinkielinen käännös.
[muokkaa] Juoni
Romaanin tapahtumat sijoittuvat muinaiseen Egyptiin, faarao Ekhnatonin valtakauden aikoihin. Päähenkilö on orpo Sinuhe, josta tulee monien värikkäiden vaiheiden jälkeen faaraon henkilääkäri. Hän matkustaa Syyriassa, Babylonissa ja heettien keskuudessa. Romaani seuraa Sinuhen elämäntarinaa aina sen katkeraan loppuun asti, jolloin iäkäs Sinuhe käy läpi lyhyitä onnen hetkiään ja monia pettymyksiään. Keskeistä on idealismin ja realismin rajankäynti.
Romaanissa pohditaan tieteen ja uskonnon välisiä yhtymäkohtia lääkärin ammatista käsin. Waltarin teos esittelee erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, pohtii kuninkaan ja orjan eroa ja yhtäläisyyttä sekä faaraon jumalallisuutta. Sinuhe seikkailee erilaisissa ympäristöissä ja kokeilee monia ammatteja ruumiinpesijästä faaraon henkilääkäriin. Romaanin mielenkiintoista antia ovat kuvaukset eri kansankerrosten ja ammattien edustajien elämästä ja tavoista faaraoiden aikana.
Kirjan faktat pitävät paikkansa jopa niin pitkälle, että jotkut ulkomaiset lukijat arvelivat teoksen ollessa tuore tekijää egyptologiksi. Taiteellisia vapauksiakin Waltari on ottanut: esimerkiksi lasten laskemista virtaan korin mukana ei Egyptissä tiedetä tapahtuneen.
Sinuhe egyptiläisen juonessa on monia yhtymäkohtia Amenemhet I:n hallituskaudelta peräisin olevaan Sinuhen tarinaan.
Teos sisältänee kosolti hävityn sodan nostamia tuntoja. Heettiläisten taisteluvaunutaktiikassa on nähty yhtäläisyyksiä maailmansodan panssarisotaan. Opus viipyi poikkeuksellisen pitkään Yhdysvaltain bestseller-listoilla. Silti tai ehkä juuri siksi kirjoittajan arvostus kotimaassa ei juurikaan noussut. Myyntimenestys saattoi jopa vahvistaa kuvaa viihdekirjailijasta. Waltari kuvasi myös "Sinuhen" luomisprosessia kirjassa Neljä päivänlaskua.
Sinuhesta on tehty myös Michael Curtizin vuonna 1954 ohjaama Hollywood-elokuva The Egyptian, jossa näyttelevät muun muassa Edmund Purdom, Michael Wilding, Peter Ustinov ja Jean Simmons.
Suomessa kirjasta on tehty 22-osainen kuunnelma Radioteatterille.
[muokkaa] Henkilöt
Sinuhe – "Hän, joka on yksinäinen". Kirjan päähenkilö, jonka kertomana tarinaa kuvataan. Sinuhen ottovanhemmat Senmut ja Kipa löytävät pojan orpona kaislaveneestä ja kasvattavat hänet. Lapsuuden haaveilut sotilasurasta vaihtuvat ottoisänkin harjoittamaan lääkärin ammattiin. Suhtautuu usein pessimistisesti asioihin. Seikkailija.
Kaptah – Sinuhen laiska mutta terävä-älyinen orja, jota Sinuhe pitää aluksi hyvin vastenmielisenä. Kaptah lähtee kuitenkin Sinuhen mukaan tämän seikkaillessa Välimeren maissa ja auttaa tätä useissa tilanteissa. Lopulta Sinuhe hyväksyy Kaptahin ja ystävyytensä merkiksi vapauttaa tämän orjan asemasta. Kaptah huolehtii Sinuhen omaisuudesta, koska on ovela kauppaa koskevissa asioissa ja on siten suureksi hyödyksi isännälleen.
Nefernefernefer – Kaunis ja petollinen nainen, kurtisaani, Sinuhen ensimmäinen rakkaus, josta muodostuu tälle pakkomielle. Hän ottaa Sinuhen koko omaisuuden vastineeksi palveluksistaan.
Minea – Laivamatkalla rosvojen kaappaamaksi joutunut kaunis, kreetalainen tyttö, joka myydään orjaksi Babylonian kuninkaan haaremiin. Sinuhe kuitenkin auttaa häntä pakenemaan kuninkaan talosta ja rakastuu häneen. Minea palaa Sinuhen mukana kotisaarelleen Kreetalle, jossa hän kuitenkin kokee kamalan kuoleman, kun hänet uhrataan heidän jumalansa labyrinttiin. Vihitään Sinuhen vaimoksi, mutta avioliitto jää toteutumatta.
Merit – Kapakoitsija. Sinuhen rakkaus ja tämän pojan äiti.
Ekhnaton – Pohjautuu samannimiseen historialliseen henkilöön. Faarao, uuden uskonnon Aton-kultin perustaja. Hänen pasifisminsa ajaa Egyptin perikadon partaalle.
Thothmes – Sinuhen lapsuudentoveri, joka kohoaa Ehknatonin hovitaitelijaksi.
Horemheb – Myös historiallinen henkilö, sotapäällikkö, Sinuhen ystävä, joka kohoaa lopulta faaraoksi.
[muokkaa] Triviaa
Waltari kirjoitti Sinuhen Kalhon huvilallaan Hartolassa kesän 1945 aikana. Kirjoitustahti oli uskomaton: parhaimmillaan lähes 30 liuskaa päivässä. Waltarin äiti kuoli tuon kesän aikana. Kirjailija pyysi vaimoaan hoitamaan hautajaisjärjestelyt. Waltari kävi hautajaisissa ja palasi niiden jälkeen huvilansa ullakkohuoneeseen jatkamaan kirjoittamista.
Kirjailijakollega Maila Talvio sai tutustua teokseen etukäteen ja kauhistui sen eroottisia kuvauksia siinä määrin, että vaati kustantajaa estämään julkaisemisen ja tarjosi jopa omaisuuttaan korvaukseksi hyllytyksestä. Painokoneet oli kuitenkin jo käynnistetty, mutta Talvion reaktio vaikutti siihen, ettei kustantaja uskaltanut mainostaa teosta ennen kuin se saavutti arvostelumenestystä.
Historiallisten faktojen tarkkuus Sinuhessa on hämmästyttävä. Joskus kuulee kuitenkin mainittavan seuraavat asiavirheet: Kaptah näkee humalassa asioita kahtena, vaikka on yksisilmäinen. Lisäksi kirjassa mainitaan hyönteislaji, jota ei ollut Egyptissä Sinuhen aikoihin.
