Shimonosekin sopimus
Wikipedia
Shimonosekin rauhansopimus 17. huhtikuuta 1895 lopetti Kiinan ja Japanin välisen sodan, joka oli alkanut Japanin sodanjulistuksella 1. elokuuta 1894. Sotaan oli syynä kiista Koreasta. Japani halusi vahvistaa otettaan Koreasta ja alistaa koko Korean omaksi protektoraatikseen.
Shimonosekin sopimuksessa Kiina tunnusti Korean täyden itsenäisyyden ja autonomisen aseman. Kiina velvoitettiin sopimuksessa maksamaan sotakorvauksia Japanille sekä luovuttamaan alueita Japanin haltuun. Japanin haltuun siirtyi Formosan saari (nyk. Taiwan), Pescadorien-saaret sekä Liaotungin niemimaa.
Euroopan kolonialistiset valtiot eivät katsoneet suopeasti Japanin aluelaajennuksia vaan Japani pakotettiin luopumaan nopeasti vaatimuksistaan Liantungin niemimaahan.
Taiwanilaisille Shimonosekin sopimus edustaa ensimmäistä askelta kohti omaa itsenäistä valtiota. Shimonosekin sopimuksen synnyttyä Taiwanissa syntyi 1895 kapinallisten toimesta vähäksi aikaa itsenäinen Taiwanin tasavalta. Tasavallan joutsenen lento päättyi pikaisesti Japanin keisarillisten joukkojen murskatessa vastarinnan muutamassa kuukaudessa.
