Seos
Wikipedia
Seos koostuu vähintään kahdesta eri aineesta. Seosten koostumukset eivät ole vakioita. Esimerkiksi messinki on kuparin ja sinkin seos, ja sen koostumus ei ole koskaan tarkalleen sama. Seoksen osat eivät muodosta yhdistettä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Homo- ja heterogeeniset seokset
- Homogeeninen seos on tasalaatuinen. Esimerkki homogeenisestä seoksesta on puhdas ilma tai viina, joka on etanolin vesiliuos. Homogeenisten seosten osat voidaan erottaa toisistaan vain käyttämällä jotain kemiallista tai fysikaalista ominaisuutta hyväkseen, kuten esimerkiksi tislaamalla eli kiehumispisteen mukaan erottamalla.
- Heterogeenisessä seoksessa näkyy erillisiä osia. Sellainen on esimerkiksi veden ja öljyn seos. Heterogeeniset seokset voidaan yleensä erottaa homogeenisiksi seoksiksi tai puhtaiksi aineiksi fysikaalisin menetelmin, esimerkiksi suodattamalla, haihdutuksella tai uuttamalla.
Homo- ja heterogeenisen seoksen välimuoto on kolloidi. Kiinteä aine on kolloidisessa liuoksessa pieninä hiukkasina, jotka eivät näy silmin mutta kuitenkin hajottavat valoa. Jotkut kolloidiseokset ovat vakaita, koska liuottimen ja kolloidin pinnan välille syntyy adheesiovoima. Vakaus saattaa säilyä, jollei kolloideja ole liuoksessa liikaa, jolloin ne pääsevät paakkuuntumaan ja vajoavat pohjalle.
[muokkaa] Seoksiin liittyvää kemiallista analyysia
- Rauoltin laki, Henryn laki
- Liukenemisreaktio (liukenemisen entalpian, Gibbsin energian ja entropian muutos, ym.)
- Kolloideille isoelektrinen piste
- Tislaus, McCabe-Thielen menetelmä
[muokkaa] Erilaisia seoksia
- Liuos on liuottimen ja liuenneen aineen välinen seos.
- Lejeerinki on metalliseos.
- Atseotrooppisen seoksen aineet eivät erotu tislattaessa.
- Raseeminen seos on kiraalisen aineen seos, josta on puolet molempaa enantiomeeria.
- Ideaaliseos noudattaa täsmälleen Raoultin lakia, ideaalilaimea seos taas Henryn lakia.
