Pyramidi
Wikipedia
Pyramidi (egypt. mer, kreik. pyramis) on maasta tai kivestä tehty suuri rakennelma. Muinaiset kansat rakensivat pyramideja haudoiksi ja temppeleiksi. Egyptin pyramidit, joista suurin Kheopsin pyramidi (joka on säännöllinen pyramidi), ovat hautoja. Kaksoisvirtainmaan pyramidit eli zikkurratit ovat porraspyramideja, joissa on monia kerroksia. Tunnetuin lienee Urin zikkurrat. Uudessa maailmassa oli sekä Perussa että Mesoamerikassa porrasmaisia temppelipyramideja.
Egyptin pyramidien ajatus lienee ollut tasoitettu porraspyramidi. Ensimmäiset Egyptin haudat olivat matalia kumpuja. Myöhemmin haudoista tehtiin suorakaiteen muotoisia. Kun useita suorakaiteen muotoisia mastaba-hautoja pinottiin päällekkäin, saatiin pyramidi.
Kaksoisvirtainmaan zikkurratien pohja-ajatus saattoi olla tekovuori, koska temppeli haluttiin nostaa korkeammalle.
Pyramidien geometria on hämmästyttävän monipuolista ja tarkkaa. Geometriaa on tarvittu esimerkiksi ilmanottoaukkojen suuntien laskemiseen. Tiettynä vuodenaikana (satoon liittyvä) määrätty tähti (Sirius) näkyy kymmeniä metrejä pitkästä muutama kymmenen senttiä paksusta kanavasta läpi. Yksittäisen pyramidin geometrian lisäksi useamman pyramidin ryhmässä pyramidien sijoitus ja ulkomitat noudattavat myös tarkkaa geometriaa. Perinteisesti on ajateltu, että pyramidit on rakennettu orjatyövoimalla. Uusimpien tutkimusten mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkaansa.
Pyramidien uskotaan nykyisen katsomuksen mukaan toimineen faaraoiden hautoina. Faaraon ajateltiin lähtevän pitkälle iäisyysmatkalle kuollessaan. Tuonpuoleisessa tapahtuvaksi uskottiin myös vainajan sielun punnitsemisen ja sielun ollessa hyvä faarao sai uuden elämän. Sielun punnitsi Osiris-jumala. Pyramideihin liittyy mytologioita. Uskomusten mukaan hautarauhan rikkojaa odottaa kirous.
Monet esikolumbiaaniset kulttuurit Etelä- ja Keski-Amerikassa rakensivat myös pyramideja, vaikkeivät hautamonumenteiksi.
