Ostinato
Wikipedia
Ostinato on musiikissa esiintyvä riffiä selvästi lyhyempi kuvio, jota toistetaan koko musiikkikappaleessa tai jossain sen kohdassa kymmeniä tai jopa satoja kertoja. Usein ostinatoa käytetään kappaleen taustakuviona ja se vaihtuu sointujen mukana. Usein ostinaton nuotit ovat keskenään kestoltaan samanpituisia.
Pop-musiikissa ostinatot toistuvat usein jopa lähes koko kappaleen läpi vaihdellen vain hieman soinnun mukaan. Tyypillisimpiä ostinatoja ovat esimerkiksi blues- ja rock-musiikissa kitaristien ja pianistien (vasen käsi) käyttämät muutaman, usein neljän keskenään yhtä pitkän, nuotin mittaiset kaksiääniset kuviot. Ostinatoja olisi työlästä säveltää uudelleen jokaista samantyylistä kappaletta varten, joten samassa musiikintyylissä toistuvat usein samat ostinatot.
Klassisessa musiikissa samaa ostinatoa ei yleensä soiteta halki kappaleen vaan eri ostinatoja on sijoitettu kappaleen tiettyihin kohtiin. Usein orkesterimusiikissa ilmaantuu aika ajoin jokin lyhyt taustakuvio, jota osa soittimista jää toistamaan taustalle.
Esimerkkinä ostinatosta voidaan mainita tunnettu, boogie woogie ja rock and roll musiikkiin sopiva neljän keskenään yhtä pitkän nuotin pituinen nopeasti soitettava ostinato, joka voidaan pianolla C:stä soittaa siten, että ensin soitetaan kaksi kertaa C ja sitä ylempi G kaksiäänisenä sointuna (tällaiset kvinttisoinnut ovat hyvin yleisiä pop-musiikin ostinatoissa), kolmas nuotti on C:n ja G:n välistä löytyvä Dis yksinään ja neljäs on viereinen E yksinään. Tällä ostinatolla voi pärjätä koko kappaleen läpi, mutta se pitää siirtää välillä F:ään ja G:hen (jos kappale noudattelee tavanomaisimpia sointukulkuja).
