Olavi Sylikuningas
Wikipedia
Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan poika ja Ruotsin kuningas vuodesta 993 vuoteen 1024. Hän oli Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas. Olavi oli myös ensimmäinen, jonka varmuudella tiedetään olleen kuningas sekä Sveanmaalla että Götanmaalla. Nykyisen käsityksen mukaan Olavin vankinta tukialuetta olisi ollut Götanmaa. On tosin epäselvää, mitä "kuningas" vielä tässä historian vaiheessa tarkoittaa. Mistään kovin yhtenäisestä Ruotsin kuningaskunnasta ei voi vielä puhua Olavi Sylikuninkaan aikana eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään.
Hän oli myös ensimmäinen kuningas joka antoi lyödä omia rahoja Sigtunassa. Adam Bremeniläisen mukaan Olavi meni naimisiin slaavilaisen ruhtinaan tyttären Estridin kanssa. Oman tyttärensä Ingegerdin Olavi antoi vaimoksi Kiovan suuriruhtinaalle Jaroslaville. Snorre Sturlassonin mukaan Olavi ja Sven Kaksiparta liittoutuivat Norjan kuningasta Olav Tryggvasonia vastaan. Myyttisessä Svolderin meritaistelussa vuonna 1000 Olavi ja Sven löivät norjalaiset.
Lisänimi "Sylikuningas" lienee väärä suomennos. Skötkonung-nimen alkuperäiseksi merkitykseksi on tulkittu skattkonung, mikä tarkoittaisi raha- tai verokuningasta. Nimi voisi viitata Olavin lyöttämiin hopearahoihin tai siihen, että hän olisi maksanut veroa Tanskan Sven Kaksiparralle ja Knuut Suurelle.
| Edeltäjä Eerik Voittoisa |
Ruotsin kuningas |
Seuraaja Anund Jakob |
