Neandertalinihminen
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. |
| Tarkennus: Paljon juttua muttei yhdellekään väitteelle minkäänlaista lähdettä Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Neandertalinihminen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Rekonstruktio neandertalin naisesta |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Neandertalinihminen (Homo neanderthalensis) oli muinainen ihmislaji, joka hävisi maapallolta noin 30 000 vuotta sitten. Neandertalinihmisiä eli Euroopassa 100 000 vuoden ajan. Neandertalilaiset osasivat rakentaa majoja, käsitellä tulta ja ommella luuneuloilla vaatteita selvitäkseen melko kylmissäkin ympäristöissä jääkauden aikana. Neandertalinihminen oli vahva, vanttera ja kesti jääkausien kovia pakkasia suuremman lihasmassansa ansiosta paremmin kuin nykyihminen. Laji eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati huomattavasti enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen. Heillä oli vahvat luut ja he olivat kohtalaisen lyhyitä verrattuna nykyihmiseen. Neandertalinihminen ei ollut ihmisen edeltäjä, vaan neandertalinihmisen ja nykyihmisen yhteinen kantamuoto eli noin 500 000 vuotta sitten. Neandertalinihmisen populaatio Euroopassa ja sen lähiseuduilla oli parhaimmillaan noin puoli miljoonaa henkeä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Neandertalinihminen
Neandertalinihminen oli noin 150–165 cm pitkä, erittäin voimakas ja vanttera. Neandertalinihmisen kulmakaaret olivat paksut ja kaarevat, otsalohko oli pienempi kuin nykyihmisellä. Kallo muistutti hieman pöllön päätä, niskassa oli kyhmy ja leuka oli pieni. Kasvot olivat ulkonevat, hieman enemmän "apinamaiset" kuin nykyihmisen.
Neandertalinihmisen aivot olivat itse asiassa jopa hieman suuremmat kuin nykyihmisen, aivotilavuus oli 1500 cm³. Aivojen tilavuus ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen älykkyyteen, mutta aivojen rakenteesta voidaan päätellä jotain älykkyyden eroista. Neandertalinihmisen älykkyys on kuitenkin voinut olla nykyihmistä kehittyneempi. Aivojen rakennetta voidaan tutkia hieman rekonstruktoimalla ne kallon sisään valetulla massalla.
Todennäköisesti neandertalinihmisellä oli myös jonkinlainen puhekyky, muttei läheskään niin kehittynyt kuin nykyihmisellä. Toisaalta neandertalinihmisen puhekyvyn kehittyneisyyttä on todella vaikeaa, ellei mahdotonta arvioida näin jälkikäteen. Puhekyvykkyyttä on arvioitu kallon ja kurkun rakenteesta, ja verrattuna nykyihmiseen, olisi todennäköisesti neandertalilaisen huomattavasti vaikeampi tuottaa eri äänteitä. Tasapainoelinten perusteella on päätelty neandertalinihmisen olleen hieman nykyihmistä kömpelömpi. Harva neandertalilainen eli yli 40-vuotiaaksi.
[muokkaa] Neandertalinihmisen tuho
Neandertalinihminen hävisi Euroopasta nykyihmisen saavuttua, viimeistään 15 000 vuoden kuluttua noin 30 000 vuotta sitten. Joillain alueilla nykyihminen ja neandertalilainen elivät rinnakkain vuosituhansia, toisaalta joillakin alueilla neandertalilaista kohtasi äkkituho. Nykyihmisten puhekyky ja kieli loi voittamattoman kilpailuvaltin verrattuna neandertalinihmisiin, joiden ei uskota kurkunrakenteesta johtuen pystyvän tuottamaan pitkiä vokaaleja ja kehittämään monimutkaista kieltä. Nykyihmisten kieli loi pohjan nopealle kulttuurievoluutiolle, joka tuhosi huonommassa asemassa olleet lähisukulaiset.
Jotkut arvelevat, että nykyihminen toi neandertalinihmisille outoja tauteja, jotka olisivat voineet olla tuhoisia neandertalilaisten keskuudessa. On myös väitetty älykkäiden nykyihmisten hävittäneen alkeellisempia sukulaisiaan sukupuuttoon, kyse olisi ollut historian ensimmäisestä etnisestä puhdistuksesta. Tiedetään kuitenkin neandertalinihmisen ja nykyihmisen eläneen rinnakkain Aasiassa kymmeniätuhansia vuosia. Nykyihmisen ja neandertalinihmisen mahdollisista risteytymistä on löydetty viitteitä viime aikoina mm. Romaniasta, Tsekistä ja Portugalista.[1].
Väitetään myös, että neandertalinihmisen käyttämä alkeellinen metsästystekniikka olisi aiheuttanut lajin tuhon Euroopassa. Kun metsät vähenivät jääkauden ilmaston viiletessä ja kuivuessa niin neandertalinihmisten omaksuman metsästyskulttuurin metsästysalueet vähenivät dramaattisesti. Neandertalinihmiset metsästivät raskailla työntökeihäillä melko tiheässä metsässä. Tällöin oli päästävä lähelle eläintä huomaamattomasti, kun taas nykyihmiset pystyivät metsästämään huomattavasti tehokkaammin laajemmilla alueilla. Nykyihmiset käyttivät heittokeihästä ja olivat huomattavasti nopeampia juoksemaan.
Toisaalta on sanottu, että nykyihminen olisi osannut suojautua jääkauden kylmyyttä vastaan neandertalilaista paremmin.
[muokkaa] Neandertalinihmisen kulttuuri
Neandertalinihminen oli edeltäjäänsä Eurooppalaista heidelberginihmistä joustavampi ja sopeutuvampi erilaisin ympäristöihin, muttei läheskään niin etevä kuin nykyihminen. Neandertalilaisten kulttuuri oli keskipaleoliittinen. Neandertalinihmiset tekivät erilaisiin tarkoituksiin soveltuvia työkaluja, alkeellinen nyrkki-iskuri sai mennä. Neandertalilaisilla oli kaapimia, veitsiä, poria ja talttoja käytössään. Jos sopivaa luolaa ei löytynyt, neandertalilaiset osasivat rakentaa alkeellisia majoja suojakseen. Neandertalinihmisen ajalta on löydetty ensimmäiset varmat ihmisen rakentamat asumukset ja luuneulat, joilla ommeltiin turkisvaatteita. Luuta ja sarvea ei neandertalinihminen käyttänyt työkaluihin merkittävissä määrin niin kuin nykyihminen, monimutkaista taidetta ei tehty. Myöskään neandertalinihminen ei käynyt materiaaleilla laajaa kauppaa. Neandertalinihmisen ruoanhankintatavat olivat samoja ympäri vuoden, toisin kuin nykyihmisen, joka sopeutti ruoanhankintansa nykyihmisten tavoin. Vaikka neandertalinihminen oli edeltäviä lajejaan älykkäämpi, ei neandertalinihmisten kulttuuri kuitenkaan ollut yhtä kehittynyttä kuin nykyihmisten, he esimerkiksi metsästivät raskailla työntökeihäillä, jotka piti survaista läheltä eläimeen. Neandertalilaisten ja pystyihmisten kulttuuri oli muuttumatonta heidän olemassaolonsa ajan, päinvastoin kuin nykyihmisen, joka oli erittäin innovatiivinen kulttuurivallankumouksen jälkeen.
Neandertalilaisten kulttuuria on tutkittu paljon ja on pohdittu, uskoivatko he elämään kuoleman jälkeen. Nykyisen Lähi-idän alueelta (Shanidarin luola, Zagrosvuorilla Irakissa) on löydetty neandertalin ihmisen luuranko, joka oli peittynyt suureen määrään siitepölyä, mikä saattaa kertoa siitä, että neandertalilaisen päälle on kasattu kukkia. Suuri määrä kukkia saattaa kertoa jonkinlaisesta hautapaikasta. [1]
Nykyihmiset omaksuivat Gravetten kulttuurin, joka oli selvästi kehittyneempi ja tehokkaampi kuin neandertalinihmisten. Nykyihmisten kulttuuriin kuuluivat mm. tehokkaat heittokeihäät, kalaverkot ja kehittyneemmät vaatteet.
[muokkaa] Moustierin alajako
- Tyypillinen Moustier
- Ferrassie Moustier
- Quina Moustier
- Denticulate Moustier
- Acheulin Moustier (MTA)
--->
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Archeology.About.com: Neanderthals - Study Guide (englanniksi)
- The icy truth behind Neanderthals (englanniksi)
- Neandertals: A Cyber Perspective by Kharlena María Ramanan (englanniksi)
- The Human Origins Program at the Smithsonian Institution: Homo neanderthalensis (englanniksi)
- University of Zurich: Comparing Neanderthals and modern humans(englanniksi)
- BBC Science: Late Neanderthals 'more like us', 2003](englanniksi)
- NEANDERTHAL FLUTE (englanniksi)
- ABC News: Are you part-Neanderthal? 2006 (englanniksi)
- ABC News: Neanderthals sang like sopranos, 2005 (englanniksi)
- Archeology.org: Brothers or Cousins? (englanniksi)
- YLE Tiedeuuriset: Neandertalin ihmisen löytämisestä 150 vuotta 11.09.2006
- Neandertalilainen sittenkin kätevä käsistään, Tiede-lehti 2003
- Neandertalilaiset luultua sitkeämpiä, Tiede-lehti 2006
- Kadonnut Neandertal-vauva löytyi,Tiede-lehti 2002
- YLE Tiedeuuriset: 100 00 vuotta sitten eläneen Neandertalin ihmisen perimää onnistuttiin analysoimaan 5.6.2006
- Helsingin yliopisto: Arkeologian laitos: Maailman esihistoria 2
- Susiluola: Neandertalin ihminen
[muokkaa] Katso myös
- Ihmisen evoluutio
- Kivikausi
- Keskipaleoliittinen kausi
- Levalloisin kulttuuri
- Pleistoseeni
- Eem-interglasiaali
- Veiksel-jääkausi
[muokkaa] Viitteet
| Ihmisen evoluutio |
|---|
| Sahelanthropus tchadensis - Orrorin tugenensis |
| Ardipithecus: A. kadabba - A. ramidus |
| Australopithecinet |
| Australopithecus : A. afarensis - A. africanus - A. anamensis - A. bahrelghazali - A. garhi |
| Paranthropus: P. aethiopicus - P. boisei - P. robustus |
| Ihmislajit |
| Kenyanthropus platyops |
| Homo: H. antecessor - H. habilis - H. rudolfensis - H. rhodesiensis - H. cepranensis - H. georgicus - H. erectus - H. ergaster - H. heidelbergensis - H. neanderthalensis - H. floresiensis - H. sapiens idaltu - H. sapiens sapiens |
