Veiksel-jääkausi
Wikipedia
| Ajanjakso | Alijakso | Eepokki | Milloin oli, miljoonaa vuotta sitten |
|---|---|---|---|
| Neogeeni | Holoseeni | 0 - 0,0115 | |
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | 0,0115 - 0,11 | |
| Eem-interglasiaali | 0,11 - 0,15 | ||
Viimeisin jääkausi sai alkunsa Pohjois-Skandinavian tuntureilla ja levisi laajimmillaan koko Fennoskandian yli Keski-Eurooppaan asti. Suomessa viimeistä jääkautta kutsutaan nimellä Veiksel-jääkausi. Jäätiköitä ilmestyi myös Englantiin, Novaja Zemljaan ja Uralille sekä moniin muihin paikkoihin. Amerikassa vallitsi samaan aikaan Wisconsin-jääkausi. Eri alueiden jäätiköt olivat laajimmillaan hieman eri aikoina, ja jäätikön koko vaihteli huomattavasti sulaen välillä lähes kokonaan ja laajentuen uudestaan. Viimeisellä jääkaudella kehittyi kivikauden myöhäispaleoliittinen kulttuuri huippuunsa. Tämän jääkauden päättyminen liittyy maatalouden syntyyn. Veiksel-jääkauden päättyessä hävisivät monet jääkauden ajan suuret eläimet suuressa pleistoseenin joukkotuhossa, joka lienee kestänyt tuhansia vuosia. Viimeisin jäätiköityminen tuhosi lähes kaikki merkit sitä edeltäneen lämpimän kauden kasvillisuudesta, eläimistöstä ja mahdollisesta ihmisen oleskelusta Suomessa. Ainoastaan joitain luolia ja painumia jäi jäljelle.
[muokkaa] Viimeisen jääkauden vaiheet
Viimeinen jääkausi liittyy kvartäärikauden jäätiköitymisiin. Pohjois-Euroopassa viimeistä jääkautta kutsutaan nimillä Veiksel (Weichsel), Alpeilla Würm, Venäjällä Valdai, Puolassa Vistula, Englannissa Devensian ja Yhdysvalloissa Wisconsin. Viimeistä jääkautta edelsi nykyistä lämpimämpi Eem-lämpökausi.
Viimeinen jääkausi alkoi 114 000 vuotta sitten kun Eem-kauden ilmasto viileni hitaasti noin 5000 vuoden aikana 10 astetta jääkauteen. Ensimmäisen kerran jäätikkö levittäytyi Lappiin joskus 110-85 000 vuotta sitten, jättäen eteläisemmän ja läntisen Suomen jäättömäksi. Pian jäätikkö suli lähes kokonaan niin sanotulla Perä-Pohjolan eli Brörupin interstadiaalikaudella. Varhais-Veiksel-kauden jäätiköitymisten välissä oli muutama interstadiaali eli lämmin välikausi. Varhaisin Varhais-Veikselin interstadiaaleista, Brörup oli niin lämmin, että Alankomaiden, Tanskan ja Puolan seuduilla kasvoi metsiä. Yhtä lämmin oli myös Odderade, mutta sen jälkeen Oerel oli jo kylmä, Tanskan ja Puolan leveysasteilla kasvoi vain tundraa. Varhais-Veikselillä kasvoi Manchesterissä nykyisellä lehtimetsävyöhykkeellä havumetsiä, myöhemmin kylmällä Varhais-Veikselin kaudella samalla alueella tundraa. Eräässä Varhais-Veikselin vaiheessa jää valui Walesissa Irlanninmereen, vaikka laajaa jäätikköä Englannissa ei ollutkaan.
Viime jääkaudella Skandinavian jäätikön koko vaihteli huomattavasti. Varhaisella Veiksel-jääkaudella ei ollut niin kylmää kuin myöhäisellä. Sitä ennen jäätikkö levittäytyi laajalle noin 65000-60 000 vuotta sitten peittäen mm. Suomen, edeten myös Etelä-Viroon ja aivan Saksan Itämeren rannikolle tai Pohjois-Puolaan. Jää eteni Etelä-Tanskassa niemimaan keskiosiin tai itäosiin, kaikkein läntisimmässä Etelä-Ruotsissa saattoi olla silloin jäättömiä alueita. Jää peitti varmasti Tanskan saaret kaakoista alkaen.
Liettua oli melkein jäätön. Kauden alussa noin 74000 vuotta purkautui Toba-tulivuori Indonesiassa viilentäen Maan ilmastoa ainakin jonkin verran jonkun aikaa.
Toisen näkemyksen mukaan Keski-Veikselin jäätikkö peitti lähes koko Suomen eteläisimpiä osia lukuun ottamatta, mutta vetäytyi Suomesta Keski-Veikselin kautena ehkä 55 000-45 000 vuotta sitten tai 35 000 vuotta sitten. 50000-40000 vuotta sitten jää vetäytyi ehkä Tukholman seuduille, Vätternin pohjoispuollelle ja Värnerkin pohjoisosiin sekä jonkin matkaa (ehkä suunnilleen 20-80 km) sisämaahan Norjassa. Noin 50000-40000 vuotta sitten syntyi Tyrrhenian III eli myöhäinen Monastirian-rantaviiva, joka liittyi Göttweigin/Laufenin interstadiaaliin.
Keski-Veiksel oli yleensä varhaista kautta viileämpi. Se viileni alun interstadiaalilämpötiloista loppua kohden kylmäksi. Keski-Veikselin niin sanotut interstadiaalit (Glinde, Moershoofdin kompleksi, Hengelo, Denekamp) pitäisi nimetä intervalleiksi, sillä Tanskan-Alankomaiden leveyksillä kasvoi vain tundraa ja nämä lämpimät kaudet vastasivat Varhais-Veikselin jäätiköitymisiä. Denekamp-interstadiaalin aikana oli Alankomaissa kesän ylin vuorokauden keskilämpötila 10 astetta.
Noin 45000 vuotta sitten jäätikön raja kulki jossain Tukholman tienoilla.
Silti on luultavaa että Suomi oli ainakin joissain Keski-Veikselin vaiheissa ainakin osin jäätön ja täällä vaelteli mammutteja joskus 33 000 vuotta sitten. Samoihin aikoihin Amerikassa vallitsi interstadiaali ja Kordillieerien jääkäytävä siellä leveänä.
Massiivinen jäätiköityminen alkoi noin 35 000 - 30 000 vuotta sitten, ja noin 30000 vuotta sitten alkoi merenpinta nopeasti laskea jäätikköjen laajetessa nopeasti. Noin 28000 vuotta sitten jää eteni Tanskassa pohjoisesta aivan pohjoisimpaan Jyllantiin ja Sjaellandin pohjoisosiin, ja Pohjois-Skåneen.
Noin 22000 vuotta sitten jää eteni Etelä-Englantiin ja syvälle Pohjois-Saksaan. Jää virtasi itäiseen ja pohjoiseen Tanskaan koillisesta.
Tätä aikaa kutsutaan tieteellisissä julkaisuissa nimellä LGM (Last Glacial Maximum). LGM:ään liitetään monesti Brandenburg-vaihe, jolloin jäätikkö lienee ollut kaikkein laajimmillaan.
Ilmasto lauhtui noin 20000 vuotta sitten hetkeksi lämpimään laugerie-interstadiaaliin, mutta piak kylmeni taas.
Noin 18000 vuotta sitten jäätikkö eteni vielä Tanskan suurille saarille ja aivan Etelä-ja Keski-Jyllannin itärannikolle. Tämä liittynee Pohjois-Saksan Frankfurt-vaiheeseen.
Tämän jälkeen alkoi kohtalaisen nopea vetäytyminen ja jäätikön suuri kutistuminen. Keski-Euroopassa oli silty yhä varsin kylmää.
[muokkaa] Jäätikön kasvulle vaadittavat lämpötilat
Jäätikkö kasvaa noin vauhtia 30 m/v (hitaasti), jos maapallon keskilämpötila laskee 7,5 °C. Jos keskilämpötila laskee enemmän kuin 8,75 °C, jää laajenee hyvin nopeasti noin 140 m/v suureksi mannerjäätiköksi. Suurehko Suomen peittävä jäätikkö supistuu hitaasti, jos maapallon keskilämpötila on yli 6,25 °C nykyistä alempana. -3 °C nykyistä alempana jäätikkö kutistuu Ruotsin Lappiin.
[muokkaa] Ihminen viimeisellä jääkaudella
- Pääartikkeli: Paleoliittinen kivikausi
Viimeistään viimeisellä jääkaudella oli nykyihminen kehittynyt Afrikassa. Sitä ennen oli 300 000-120 000 vuotta sitten kehittynyt nykyihmistä alkeellisempi Neandertalin ihminen, joka ei kuitenkaan ollut nykyihmisen suoranainen esi-isä ylenevässä polvessa, ja nykyihmisen välitön edeltäjä pre-sapiens. Neandertalin ihminen saapui 70000-60000 vuotta sitten Etelä-Englantiin oltuaan maasta 100000 vuotta poissa. Ei tiedetä miksi Neandertalin ihminen ei vaeltanut pitkään aikaan Englantiin, jonne se pääsi kylminä kausina merenpinna laskettua ja kuivatettua Englannin kanaalin. Lienee vallinnut kahden kylmän kauden välinen lämmin kausi, kesälämpötila Norfolkissa oli 13 °C astetta ja talvilämpötila -20 °C.
Nykyihminen levittäytyi Eurooppaan noin 40 000-35 000 vuotta sitten ja mahdollisesti lopulta tappoi sukupuuttoon alkeellisemmat Neandertalin ihmiset. Neandertalilaisten alkeellinen Moustierin kulttuuri siis jatkoi Euroopassa nykyihmisen saapumisen jälkeenkin, mutta sammui pois vuosituhansien vieriessä. Joillain alueilla nykyihminen ja Neandertalin ihminen näyttävät eläneen pitkään rinta rinnan, toisaalla Neandertalin ihmiset kasvoivat samaan aikaan kuin nykyihminen saapui. Syntyi nopeasti uusia kivikautisia kulttuureja, jotka kukoistivat aikansa: Bohunicen, Szeletien, Chatelperron, Aurignac ja viimeisenä Gravette 28 000-22 000 radiohiilivuotta sitten ilmaston kylmetessä juuri ennen jääkauden maksimia. Gravetten kulttuuri tuotti mm. alastonta naista esittäviä veistoksia. Noin 25 000 vuotta sitten oli Etelä-Venäjällä tunnettu Kostenkin metsästyskulttuuri. Kostenkin talot olivat mammutin luista ja vuodista tehtyjä. Jääkauden maksimin aikaan oli taitavasti tehdyistä kivisistä esineistä tunnettu Solutrén kulttuuri Ranskassa. Luolamaalauksista tunnettu Madeleinen kulttuuri vallitsi 18 000-10 000 vuotta sitten. Ihminen alkoi asuttaa Siperian tundraa 30 000 vuotta sitten, ja oli 18000-14000 vuotta sitten Beringinsalmen lähellä. Sieltä paleointiaanit saapuivat Amerikkaan.
[muokkaa] Viimeisen jääkauden jako
Viimeisen jääkauden summittainen jako
- Varhais-Veiksel 117000-74000
- Herning-jäätiköityminen, Brörup-interstadiaali, Rederstall-jäätiköityminen, Odderade-interstadiaali
- Keski-Veiksel 74000-24000
- Varhainen pleniglasiaali 74000-55000 vuotta sitten mm. Schalkholtz-jäätiköityminen
- Keski-Veikselin vaihe MIS3 55000-24000, happi-isotooppivaihe 3, jolloin monia interstadiaaleja, mm Hengelo, Denekamp
- Myöhäis-Veiksel eli myöhäinen pleniglasiaali
- LGM 24000-15000 BP
- Myöhäisjääkausi 15000-10000 BP
- Jääkauden päättymisvaihe , jolloin mm. Bölling-vaihe, dryaskausi
[muokkaa] Veiksel-jääkauden eläimistö
Veiksel-jääkauden eläimistöä Euroopassa. Siihen kuului mm mammutti, villasarvikuono ja sapelihammaskissa.
Eläinten häviäminen ei ollut yhtäkkistä. Ensimmäisenä hävisi luolakarhu, pian myös villihevonen, arovisentti ja hieman ennen jääkauden päättymistä 13000 BP luolahyeena, luolaleijona sekä mammutti joka oli alkanut käydä harvinaiseksi ennen jääkauden päättymistä. Villasarvikuono alkoi harvinaistua jääkauden loppupuolella ja hävisi viimeistään hieman jääkauden päättymisen jälkeen. Jääkauden päättymisen aikoihin 13000 BP hävisi myskihärkä. Jättihirvi, napakettu ja ahma hävisivät Keski-Euroopasta hieman jääkauden päättymisen jälkeen, samoin saiga ja porokin harvinaistui. On epäilyksiä siitä, että villasarvikuonoa, mammuttia, arovisenttiä, luolakarhua, villihevosta (ehkä myös metsäelefanttia ja metsäsarvikuonoa) ja myöhemmin luolahyeenaa olisi ihminen metsästänyt sukupuuttoon ennen jääkauden päättymistä.
Villisika runsastui taas jääkauden jälkeen.
+: hävinnyt Euroopasta nykyaikaan mennessä.
- Mammuthus trogontherii / M. primigeniud aromammutti/mammutti +
- Dicerorhinus hemitoechus arosarvikuono +
- Coelodonta antiquus villasarvikuono +
- Equus spec. hevonen
- Equus hydruntinus euroopanvilliaasi +
- Equus hemionus kulaani +
- Cervus elaphus = C. acoronatus punahirvi
- Megaloceros savini / M. giganteus jättihirvi +
- Capreolus suessenbornensis / C. capreolus metsäkauris
- Alces latifrons / A. alces leveähirvi +
- Rangifer arcticus / R. tarandus poro +
- Saiga tatarica saiga-antilooppi
- Rupicapra rupicapra gemssi
- Praeovibos priscus / Ovibos moschatus myskihärkä +
- Ovis ammon mufflonilammas, lammas
- Capra spec. vuorikauris, vuohi
- Hemitragus bonali euroopantari (=euroopanpuolivuohi) +
- Bison schoetensacki / Bison bonasus metsävisentti
- Bison priscus arovisentti +
- Bos primigenius metsähärkä +
- Castor fiber majava
- Crocuta crocuta täplähyeena +
- Homotherium crenatidens / H. latidens. sapelihammaskissa +
- Felis lunensis / F. silvestris villikissa
- Felis issiodorensis / F. lynx ilves
- Panthera leo leijona +
- Panthera pardusleopardi +
- Gulo schlosseri / G. gulo ahma
- Meles meles mäyrä
- Lutra simplicidens / L. lutra saukko
- Canis lupus susi
- Cuon priscus / C. alpinus alppisusi +
- Vulpes vulpes kettu
- Alopex lagopus napakattu +
- Ursus deningeri / U. spelaeus alkukarhu (Mosbacher Bär) / luolakarhu +
- Ursus arctos ruskeakarhu
[muokkaa] Viimeisen jääkauden interstadiaalit ja jäätiköitymiset
Tunnetuimpia kylmiä ja lämpimiä kausia viime jääkaudella. Luettelo ei pyri olemaan kattava. Interstadiaalit on numeroitu tyyliin IS2 ja jäätiköitymiset tyyliin IG2. Lämpötilat Vostok-jäänäytteen mukaan.
[muokkaa] Varhais-Veiksel 117000-74000
| Nimi | Vuodet | Lämpötila | Meren pinta | Muuta |
|---|---|---|---|---|
| Eem-lämpökausi (interglasiaali) | +2,5 °C max | |||
| Herning-jäätiköityminen | 115000-105000 | -7,5 (-4,5-5,5 °C) | -65 m | MIS5d (stadiaali), Rederstallia lievempi jäätiköityminen |
| Brörup-interstadiaali | 105000-100000 | -3 (-2,2 °C) | -14 m | MIS5c IS23 |
| Rederstall-jäätiköityminen | 100000-85000 | --6.5 C? (4,5 °C?) | -50 m | MIS5b hieman edellistä laajempi Skandinaviassa |
| Odderade-interstadiaali | 85000-74000 | -3,75 ( -2,2 °C) | -18 m | MIS5a Jämtland/Peräpohjola/Dosebacka-Ellesbo IS21 pitkähkö, hyvin lämmin, metsää Lapissa |
[muokkaa] Keski-Veiksel 74000-30000/25000
| Nimi | Vuotta sitten (BP) | Lämpötila | Muuta | |
|---|---|---|---|---|
| Dürnten-interstadiaali | n 76000 | ? | ? | Lämmin kausi ennen suurta jäätiköitymistä. |
| Schalkholz-jäätiköityminen | 74000-59000 kalenterivuotta sitten | -8,5 -10, välikausina -7,5 (-4,5 °C 75000 ,-6 °C 65000) | 50 m 70000, 70 m 65000m | Jää peitti koko Suomen , Jään reuna ulottui ehkä Viron eteläosiin noin 62400–66500 vuotta sitten Vagutan sektorilla, ja ehkä keskiseen Pohjois-Puolaan.
Toban tulivuorenpurkaus ehkä 71000-74000, 2-osaisena aloitti kylmän kauden. DOIS 19-16 kuuluvat kauteen, DOIS 20 ja 15 eivät kuulu. |
| Oerel-interstadiaali | 57700-55400 radiohiilivuotta (57/54/52-51000?) | -4,5 (-3 °C) | -43m | Metsänraja Lapissa - Sama kuin Chelfordin interstadiaali 65000-59000 BP, kylmempi kuin Odderade. |
| Ebersdorf-jäätiköityminen | 55400-51000 | -8,15 (-4,6?) °C | -48 m | |
| Glinde-interstadiaali | 51000-48000 radiohiilivuotta | -5,5 | -43m | Hieman kylmempi kuin Oerel. |
| Kylmä kausi | n 47000-45000? | -8,75 (-5,5 °C) | -60 m | Jää laajenee |
| Moershoofd-interstadiaali | noin 47000 48300-45300 (51000-41000,52000-43000?) GISP II | ?°C | ?m | (lauhahkoja kausia keskellä suurta jäätiköitymistä, trendi lämpenevä) melko kylmä interstadiaali. Sama kuin USA:n Port Talbot 1. |
| Hasselo-stadiaali | 41500-40000 kalenterivuotta sitten | -8,75 | -70 m | Luultavasti melko laaja jäätiköityminen. |
| Hengelo-interstadiaali | 38700-36900 radiohiilivuotta (42000-38000) | -5,5 | ?m | IS12 Mammutteja Suomessa? Sama kuin Les Cottes? Sama kuin USA:n Port Talbot 2. |
| Kylmä kausi | n. 36900-32000 | -8,7 | ?m | Jäätiköt laajenevat melko paljon. |
| Denekamp-interstadiaali | n. 30000, 32000-28000 radiohiilivuotta sitten | -6 (-3,6-4,0 °C) | -52 m | IS8, mammutteja Suomessa? |
[muokkaa] Myöhäis-Veiksel (myöhäinen pleniglasiaali) n. 35000/25000 - 14670
Perinteinen Myöhäis-Veikselin jako
| Kausi | Vuotta sitten | Radiohiilivuotta sitten | |
|---|---|---|---|
| Tursac-interstadiaali | 26000 - 24200 | Kaksiosainen, sama kuin Kesselt ja ehkä sama kuin Paudorf. | |
| Interstadiaali IX<br<tai Brjansk? | 22300 - 21000 (GISP) | Lämmin kausi juuri ennen jääkauden maksimia. | |
| Brandenburg-stadiaali eli jääkauden huippukohta LGM | n. 25000-21000 tai 23000-19000 kalenterivuotta sitten | Sama kuin ja/myös Heinrichin tapahtuma H2. Pohjois-Saksassa mm Brandenburg- ja Frankfurt-päätemoreenit. | |
| Laugerie-interstadiaali | n. 20100-18900 | n. 17900-16600 | |
| stadiaali ? | n. 18900-18100 | ||
| Lascaux-interstadiaali | n. 17700-16500 | 16200-14600 | |
| Pommeri-stadiaali ja Mecklenburg-stadiaali "Dryas I" | n. 16500-14700 | 15200,17130 | Sama kuin Heinrichin tapahtuma H1, monesti tätä sanotaan vanhimmaksi dryaskaudeksi, kylmintä 16500 kalenterivuotta sitten joka vastannee Pommerin moreeneja. Kanadassa 16000-15200 kalanterivuotta sittemn
Chignecto-vaihe ja USA:ssa Port Huron. |
[muokkaa] Jäätikön edustalaaksot
- Pääartikkeli: Mannerjäätikön edustalaakso
Pohjois-Saksasta on löydetty jäänteitä jäätikön edustalaaksoista, jotka syntyivät, kun mannerjää painoi maankuoren alemmas. Jäätikön edustalaakso oli jään ollessa laajimmillaan noin 20000 ja vielä toiseksi laajimmassa vaiheessa 18000 vuotta sitten Hampuri-Baruth-Glogow-Warsova-Grodno-linjalla. saksankielinen kirjallisuus käyttää näistä laaksoista nimeä Urstromtal.
- Brandenburg-vaihe 20000, Glogow-Baruth Urstromtal
- Frankfurt-vaihe 18000 vuotta sitten, Warsova-Berliini Urstromtal
- Pomeranian-vaihe 15000 v sitten, Torun-Berliini Urstromtal
- Rosenthal-vaihe 14200 v sitten Torun-Eberswalde Urstromtal
- Velgaster-vaihe 13500 v sitten Netze-Randow Urstromtal
(Mecklenburg-vaihe 13200-13000 BP)
[muokkaa] Viimeisen jääkauden päättyminen
Viimeisen jääkauden päättyminen kesti tuhansia vuosia. Tuona aikana ilmasto aaltoili kylmästä lämpimään ja takaisin. Kun mannerjäätikkö suli ja vetäytyi, Suomen ilmasto lämpeni alun jää- ja tundrailmastosta jopa nykyistä lämpimämmäksi. Maan kohotessa ja jäätikön sulaessa Itämeri kävi läpi monia vaiheita. Alueelle mistä jää vetäytyi, alkoi kasvaa ensin tundraa, sitten pensastundraa (marunaa, kanervaa) ja lopuksi koivua ja myöhemmin mäntyä ja muita puita. Ihminen pystyi asumaan tilapäisesti vaivaiskoivuvyöhykkeessä, vakinaisemmin vasta mäntyvyöhykkeessä. Jääkauden kylmän vaiheen päätyttyä, ennen metsän tuloa syntyi laajoille alueille aroa muistuttava kasvillisuus jossa mm. ruohot yleistyivät verrattuna jääkauden määriin.
Jää alkoi vetäytyä hyvin hitaasti jo 22000 kalenterivuotta sitten ja hieman nopeammin noin 19000 vuotta sitten lauhana aikana. Jää vetäytyi Pohjois-Saksasta luultavasti 16000-15000 vuotta sitten.
Melko varhain, 15000 kalenterivuotta sitten, syntyi Hampurin alueelle peuranmetsästyskulttuuri, josta on löydetty kodanpohjia, uhripaikkoja ja teurastuspaikkoja. Etelä-Ruotsista tuli jäätön 15000 vuotta sitten, tällöin oli Norjan rannikolla jäättömiä alueita, kun jäätikkö oli siellä vetäytynyt jonkin matkaa sisämaahan. Noin 14670 vuotta sitten tapahtui melko äkillinen, suuri lämpeneminen Bölling-interstadiaaliin muutaman kymmenen vuoden sisään tai nopeamminkin. Jäätiköt alkoivat sulaa hyvin nopeasti, ja niistä vapautui meriin valtava määrä sulaa vettä, mikä näkyy sulamisvesipulssina MWP-1A marenpinnan korkeuden vaihtelukäyrässä.
Laatokan eteläosa oli jäätön 13300, pohjoisosa 13000 vuotta sitten.
Fennoskandian eteläosissa peuranmetsästäjät seurasivat jään reunaa 200-250 km:n päässä, mutta Norjan jäättömillä alueilla jää oli ihmisten nähtävissä. Pohjoismaiden ensimmäisiä asutuskohteita jääkauden jälkeen olivat Tanskassa Sjaellendin Bromme ja Pohjois-Jyllannin Lungby sekä Ruotsin Malmön lähellä oleva Segebro ja Norjan Fredrikstadin lähellä oleva Høgnipen, ja Suomen Askola ehkä noin 11500 vuotta sitten Salpausselkien synnyn aikoihin. Länsi- ja Pohjois-Norjassa oli jäästä vapaita alueita 13 000 BP. Bergenin läheltä Blomoyn saarelta Blomvågistä on löydetty 12 700-12 200 BP vanhoja peuran luita.
Suomen eteläosa vapautui jäästä ehkä 13600-13000 vuotta sitten. Hyvin kylmä Nuorempi dryas oli 12 900-11 560 BP. Tällöin muodostui kolme Salpausselkää, harjannetta, jään pysyessä miltei paikoillaan tai värähdellessä muutamia kilometrejä. Pohjoisessa Keski-Euroopassa vallitsivat Ahrensburgin ja Swidryn peuranmetsästyksellä elävät kulttuurit, jotka kestivät ainakin holoseenin alkuun asti.
Nykyinen holoseeni-interglasiaali alkoi nuoremman dryaskauden päättyessä noin 11 560 vuotta sitten. Tällöin lämpötila kohosi 7 °C kolmessa viiden vuoden hyppäyksessä tai jopa nopeammin, muutamassa vuodessa. Itämeren edeltäjä Baltian jääjärvi yhdistyi Keski-Ruoisiin syntyneen salmen kautta Atlanttiin. Pohjois-Norjassa oli peuroja noin 11500 BP ja Pohjois-Suomessakin ainakin 9750 BP, mahdollisesti aikaisemmin.
Noin 11000 kalenterivuotta sitten metsä saapui Etelä-Skandinaviaan etelästä arokasvillisuuden tilalle. Samaan aikaan Tanskassa vallitsi Maglemosen kulttuuri, ja Suomessa tundraa. Jäätikkö oli Länsi-Lapissa ja Pohjanmaalla. Ehkä noin 10500 kalenterivuotta sitten ensimmäinen asutus saapui Suomeen. Tundra ulottui Tukholman tasalle, ja Virossa vallitsi Kundan kulttuuri.
Jää suli nopeasti Suomen yltä. Yoldiamerestä tuli Ancylusjärvi. Suomi oli jäätön noin 10000 vuotta sitten, ja pian sen jälkeen jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla. Tämän jälkeen pohjoinen jäätikkö pirstoutui osiin, ja suli lopullisesti noin 9500 vuotta sitten. Tämän jälkeenkin Ruotsissa oli laajoja tundra-alueita vielä 9000 vuotta sitten. Norjan nykyinen vuoristojäätikkö Jostedalsbreenkin suli 9000 vuotta sitten. Tällöin Skandinavia oli jo laajalti asuttu, Suomessa oli Suomusjärven kulttuuri, ja Ruotsissa Hensbackan kulttuuri. Suomen Lapissa vallitsi ns. botninen kulttuuri.
Lämpötila on vaihdellut holoseeninkin aikana jonkin verran. Tunnetaan ns. pieni jääkausi ja keskiajan lämpökausi.
Erotellaan muutamia kausia, ajat summittaisia, lämpötila Euroopassa verrattuna nykyiseen.
| Kausi | Aika BP | Lämpötila | Muuta |
|---|---|---|---|
| Bölling-interstadiaali | 14670-14100 | -10 °C | Lämmin jakso aloitti mannerjään nopean sulamisen, jää vetäytyi Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa ja viimeistään nyt pois Pohjois-Saksan rannikolta. |
| Vanhempi Dryas | << 14100-13900 | -8 °C | Kylmä tai lauha jakso 150-300 v. |
| Allerød (Alleröd) | 13900-12900 | 2,5 °C | Lämmin jakso, jonka lopulla mannerjään reuna saapui Suomen eteläosiin. |
| Nuorempi Dryas | 12900-11560 | -5,0 °C | 1300 vuoden pituinen hyvin kylmä ja kuiva jakso, Salpausselät syntyivät. Lämpötila laski Grönlannissa 15 °C ja Englannissa 5 °C. Baltian jääjärvi. |
| Preboreaalinen | 11560-10200 | -0--2,5 °C | Viileä, Suomessa tundraa, Yoldiameri ja Ancylusjärvi. |
| Boreaalinen | 10500/10200-9500/8900 | -2,5-0 °C | Viileä, lämpenevää kohti nykyistä ja kosteampaa kuin nyt. Laajoja osia Suomesta peittävä Ancylusjärvi, jonka vesi nousi ensin huomattavan korkealle, sitten alkoi laskea. Mannerjäätikkö suli Ruotsin sisämaassa loppuun 9500 vuotta sitten. |
| Kylmä piikki | 8100 | Kylmä piikki korkeilla leveyksillä, lämmin Antarktiksella. Sisä-Suomen reunamuodostumat? | |
| Atlanttinen lämpökausi | 9500/8800-6000/5800 | +1,5 °C | Nykyistä lämpimämpi jakso, Mastogloiameri, Litorinameri. |
| Lämpöhuippu | 6900-6400 | 1-2 °C | Nykyistä lämpimämpää |
| Lämpimän kauden viileä väli | 8200-7700 | ? | Kylmä välikausi, kuiva? |
| Subboreaalinen | 5800-3200/2600 | -2--+1,5 °C | Viileähkö, viilenevä, kuusi leviää Itä-Suomeen. Itämeri. |
| Subatlanttinen | 3200/2600 - | -1,5--+1 °C | Ensin viilenevä, kostea ja sateinen. Itämeri. Nykyisin lämpenevää. |
| Melko kylmää | 2800-2600 | ? | Melko kylmää lyhyen
ajan |
| Kylmää | 2400-1700 | -1 -- -2 °C | Vuoristojäätikköjen kasvua |
| Pieni jääkausi | 450-100 | -1 - -2 °C | |
| Nykyaika | 100- | ? | Lämpimämpää, jäätiköt vetäytyvät (nykyinen ilmastonmuutos) |
[muokkaa] Katso myös
- Jääkausi
- Jääkauden kasvillisuusvyöhykkeet
- Kivikausi
- Myöhäispaleoliittinen
- Paleoliittinen kivikausi
- Jääkausi Suomessa
- Jääkausiajat
- Merenpinnan lasku jääkaudella
- Saale-jääkausi
- Elster-jääkausi
- Interstadiaali
- D/O-tapahtuma
- Stadiaali
- LGM
- Heinrichin tapahtuma
- Vanhin dryas
- Bölling-interstadiaali
- Alleröd-interstadiaali
- Nuorempi Dryas
- Wisconsin-jääkausi
- Jääkausi_Pohjois-Saksassa_ja_Itä-Euroopassa
- Holoseeni
[muokkaa] Kirjallisuutta
- William James Burroughs: Climate change in prehistory , The end of the Reign of Chaos, Cambridge University Press 2005
