Konvergenssi
Wikipedia
Konvergenssi tarkoittaa meteorologiassa aluetta, jolle tuuli tuo enemmän ilmaa kuin vie siitä pois. Tämän ei tarvitse tarkoittaa erisuuntaisia tuulia: yhdensuuntaisen tuulen hidastuminen riittää.
Massan jatkuvuuden ja ilman kokoonpuristumattomuuden takia konvergenssi maanpinnan lähellä aiheuttaa nousevan ilmavirtauksen, joka edistää ukkosten ja sadekuurojen syntyä.
Konvergenssin vastakohta on divergenssi jossa ilmaa lähtee enemmän kuin tulee. Tällaiseen paikkaan ei synny tyhjiötä, vaan pystyliikkeet kompensoivat sitäkin: maanpinnan läheisen divergenssialueen kohdalla on laskevaa liikettä, yläilmakehän divergenssin kohdalla nousevaa liikettä.
Sääkarttoja ja varsinkin virtaviivoja katselemalla konvergenssi on helppo sekoittaa konfluenssiin jossa tuulen suunta muuttuu niin että näyttää että "eri suunnista tulevat tuulet törmäävät". Konfluenssialueilla kuitenkin nopeuden muutos kumoaa suuntakonvergenssin, eikä pystyliikettä synny. Vastaavasti divergenssi ja diffluenssi näyttävät yhdessä tasossa samantapaisilta, mutta kolmiulotteisen rakenteen tarkastelu tai tuulennopeuden anaysointi paljastaa eron.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Merkitys muussa kuin meteorologisessa mielessä
Yleisemmin konvergenssi tarkoittaa yhtymistä, kehitystä kohti samaa lopputilaa. Esimerkiksi tietokoneeseen on sen kehityksen aikana konvergoitunut, yhtynyt mm. laskin (taulukkolaskenta), kirjoituskone (tekstinkäsittely), posti (sähköposti), pankki (maksaminen Internetissä), kirjasto (Internet), pelaaminen (tietokonepelit). Ks. myös teknologinen konvergenssi.
Aluetaloustieteessä beta- tai sigma-konvergenssilla tarkoitetaan alueellisten kasvuerojen pienenemistä.
Evoluutiobiologiassa konvergenssi tai konvergenttinen evoluutio tarkoittaa samankaltaisten sopeumien kehittymistä eliöille, jotka eivät ole toisilleen läheistä sukua. Syynä ovat ilmeisesti samankaltaiset valintapaineet. Esimerkkejä konvergenssista ovat suden ja pussihukan ja maamyyrän ja afrikkalaisten kultamyyrien samankaltainen ruumiinrakenne.
