Kabulin kirjakauppias

Wikipedia

Kabulin kirjakauppias Bokhandleren i Kabul: et familiedrama
Kirjailija	Åsne Seierstad
Kustantaja	WSOY
Suomentaja	Veijo Kiuru
Genre
Ilmestynyt	2004
Julkaisuasu	kovakantinen
Sivuja	256
Kirjasarja
Kansitaiteilija
ISBN	952-459-441-2

Kabulin kirjakauppias (norj. Bokhandleren i Kabul: et familiedrama) on norjalaisen toimittajan Åsne Seierstadin kirjoittama kiistelty teos, joka kertoo Kabulissa, Afganistanissa elävän kirjakauppiaan Shah Mohammad Raisin perheen elämästä. Kirjan on suomentanut Veijo Kiuru ja suomeksi kustantanut WSOY.

Sisällysluettelo 1 Taustaa 2 Kirja sisältö 3 Palkinnot 4 Jälkipyykki 4.1 Helsingin Sanomien uutisointia 5 Viitteet 6 Lähteet

[muokkaa] Taustaa

Kirja ilmestyi Norjassa vuonna 2003. Toimittaja Seierstad oli vuoden 2002 keväällä asunut kabulilaisen kirjakauppiaan perheessä ja tutustunut kaupungin arkiseen ja jokapäiväiseen elämään, johon maata ja kaupunkia hallinneet useat eri järjestelmät olivat jättäneet pysyvät jälkensä ja jopa arpensa.

Kirjassa Kabulin kirjakauppias Mohammed Shah Rais kertoo, miten kolme eri hallintoa suhtautui kirjoihin vihamielisesti. Ensiksi maassa ja eritoten Kabulissa valtaa pitänyt kommunistihallinto suhtautui vihamielisesti erilaista maailmankuvaa edustaviin kirjoihin. Sitten sisällissodan aikainen mujahedien hallinto hävitti kirjakaupan, ja kolmantena tullut taliban-hallinto sytytti kirjaroviot.

Sultan Khan eli todellisuudessa kirjakauppias Mohammed Shah Rais on hyvin toimeentuleva, sivistynyt ja koulutettu mies. Hänelle kirjojen lukeminen ja sananvapaus ovat aina olleet hänen intohimonsa, jo aivan nuoresta, jolloin hän aloitti kirjojen oston ja myynnin. Vaikeina aikoina hän myi tiskin alta, mustasta pörssistä, kiellettyjä kirjoja, joiden takia hän joutui vankilaan ja moneen kertaan neuvostohallinnon sekä talibanien kuulusteltavaksi. Hänen kirjojaan myös poltettiin roviolla.

Toimittaja Rauli Virtanen toteaakin artikkelissaan, että ”Oli miten oli, Kabulin kirjakauppias ja hänen poikansa, jotka ovat tämänkin kirjoittajalle tuttuja parin vuosikymmenen ajalta, ovat kaupungin paras lähde maata koskevaan kirjallisuuteen”.^[1]

[muokkaa] Kirja sisältö

Vaikka Kabulin kirjakauppias usein luokitellaan tietokirjaksi, se toimii myös romaanina, koska Seierstad kirjoittaa antaumuksella paitsi oloista sotien runtelemassa maassa, sen politiikasta, uskonnosta ja historiasta, myös yksittäisistä ihmiskohtaloista ja niihin liittyvistä tunteista. Kirja on siten eräänlaista fiktiivistä faktaa. Monipuolisuutensa ansiosta kirja voi kuitenkin saada koukkuunsa niin hyvin uutisten ystävän, joka haluaa kovaa faktaa, kuin myös saippuaoopperoiden suurkuluttajan, joka haluaa kokea ilmiöitä monitasoisesti.

Kirjan vaikuttavinta luettavaa ovat kertomukset naisten ja tyttöjen elämän raskaudesta ja rajoittuneisuudesta afganistanilaisessa erittäin patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Kun muistetaan, että teoksen kirjoittaja Åsne Seierstadin asui kirjakauppiaan kotona Kabulissa kevään 2002 ja tutustui näin perheeseen – Khanin kahteen vaimoon, lapsiin ja muihin sukulaisiin. Kirjoittaja kävi naisten kanssa basaarissa, kylpylässä, kauneushoitolassa ja häissä. Kuitenkin naisten mahdollisuuksista poiketen hän sai esimerkiksi oleskella kirjakaupassa ja matkustella. Kirja siis kertoo järjestetyistä avioliitoista, kielletystä rakkaudesta, rikoksista ja rangaistuksista, yhteisön sisäisistä ankarista säännöistä ja nuorten kapinoinnista olosuhteita vastaa. Kaikesta tästä kokemusmaailmasta kirjoittaja synnyttää kuvan kansasta, joka yrittää vapautua rankasta sotaisasta menneisyydestään ja samalla rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Kirjan lukenut YK:n eritysasiantuntija Pekka Haavisto, joka on itse perehtynyt henkilökohtaisesti myös olosuhteisiin Afganistanissa ja sen pääkaupungissa Kabulissa, kirjoittaa kirjasta ja sen kohteesta näin: ”Mutta kirjakauppiaan perheessä tapahtuu paljon muutakin kuin bisneksen uusi kukoistus. Yli viiskymppinen kirjakauppias nai kakkosvaimokseen teini-ikäisen tytön, jota muu perhe vihaa. Sisko raataa keittiötöissä eikä juuri saa kiitosta. Sukulaisperheessä kunniamurhataan tyttö, jonka huoneessa poika on salaa käynyt. Kauppias ei päästä 12-vuotiasta poikaansa kouluun, kun tarvitsee tätä makeiskioskissaan. 17-vuotias isoveli vikittelee tyttöjä ja pitää kavereineen salaisia viina- ja pilvijuhlia. Sivistyneestä ja kirjoja rakastavasta Kabulin kirjakauppiaasta piirretään kotityrannin kuva.”^[2]

Naisten asemassa Afganistanissa ja erityisesti Kabulissa on kuitenkin tapahtunut merkittäviä parannuksia taliban-hallinnon aikoihin verrattuna. Naiset uskaltavat iloita arjesta ja uhmaavat sortoa ja alistusta hyvin rohkeasta, jopa kuoleman edessä. Seierstad kuvaa teoksessaan, kuinka afgaaninaisten runot ja laulut kertovat esimerkiksi salaisista rakastetuista eri aikakausina. Nämä runot ovat voimakkaita ja väkeviä.

[muokkaa] Palkinnot

• Åsne Seierstad; Kabulin kirjakauppias, on saanut mm. Britanniassa arvostetun Emma-palkinnon. Emma on lyhennys sanoista Ethnic Multicultural Media Awards, ja sillä palkitaan etnisesti monikulttuurisesta toiminnasta.

[muokkaa] Jälkipyykki

Åsne Seierstadin kirja on käännetty useille kielille, ja lähes joka maassa sitä on myyty hyvin. Suomessakin kirjasta on otettu jo kolmas painos. Mutta kommunistien ja talibanien vainoista selvinnyt kirjakauppias on nykyisin masentunut mies. Kabulissa vaikuttava italialainen toimittaja Vanni Cappelli on puolustanut pitkäaikaista ystäväänsä kirjakauppias Mohamed Shah Raisia, ja hän on kirjoittanut Seierstadin laatimien dialogien olevan paljolti pötyä ja mielikuvituksen tuotetta, sillä kirjoittaja ei osaa Afganistanissa puhuttuja pääkieliä pashtua ja daria.

Seierstadin kirja on myynyt hyvin, mutta hän on saanut kirjakauppias Mohammed Shah Raisista – oikeasta Kabulin kirjakauppiaasta – verivihollisen. Kirjan esikuva vaatii nyt korvauksia ja on käynyt puhujamatkoilla Norjassa ja Ruotsissa. Hän pitää kirjaa loukkauksena itseään, perhettään ja koko maataan kohtaan.

Paradoksaalista kyllä, nyt Mohammed Shah Rais toivoo Seierstadin kirjan palavan roviolla. Ehkä hän on jo unohtanut omat taliban-hallinnon aikaiset kokemuksensa. Lisäksi hän katsoo kirjan loukkaavan perheensä yksityiselämän suojaa.

Arvoteluun Seierstad on vastannut sanomalla: ”Minulle totuus Afganistanista on tärkeämpää kuin se, että hän (kirjakauppias) on pettynyt kuvaansa kirjassa." Näin Åsne Seierstad puolustautuu kritiikiltä Aftonbladetin haastattelussa.^[3]

[muokkaa] Helsingin Sanomien uutisointia

Helsingin Sanomat kirjoitti näkyvästi syksyllä 2003 tapahtumista Kabulin kirjakauppiaan ympärillä. Ainakin seuraava otsikot ja artikkelin alueet olivat esille lehden palstoilla:

• 02.09.2003

Kirjakauppias haluaa estää Åsne Seierstadin kirjan myynnin

Kabulin kirjakauppias Shah Mohammad haluaa estää Åsne Seierstadin kirjan Kabulin kirjakauppias englanninkielisen käännöksen ja muutaman muunkin käännöksen myynnin ja levityksen, Norjan TV2:n nettiuutiset kertoo. Mohammad on palkannut norjalaisen asianajajan Brynjar Melingin hoitamaan asioitaan Norjassa. Meling selvittää, miten kirjan levitys voitaisiin oikeusteitse lopettaa, kirjakauppiaalle voitaisiin tuomita korvauksia ja kirjan sisältöä voitaisiin vaatia oikaistavaksi. . . .

• 9.9.2003

Kirjakauppias vaatii miljoonia Åsne Seierstadilta

Kabulin kirjakauppias Shah Mohammad Rais vaatii norjalaiselta kirjailijalta ja toimittajalta Åsne Seierstadilta miljoonia kruunuja "omansa ja lähimpiensä kunnian loukkaamisesta", Oslon Dagbladet-lehti kirjoittaa. Raisin norjalainen asianajaja Brynjar Meling on kirjoittanut Seierstadin kustantajalle Cappelenille kirjeen, jossa hän selvittää päämiehensä kantaa Seierstadin kirjaan Kabulin kirjakauppias. Rais ei omasta mielestään ole fundamentalisti, ja sukupuolielämästä kirjoite. . .

• 17.9.2003

Kabulilainen kirjakauppias perää korvauksia norjalaiskirjailijalta

Norjassa alkoi erikoislaatuinen taistelu kabulilaisen kirjakauppiaan Shah Mohammad Raisin ja juhlitun kirjailijan Åsne Seierstadin välillä, kun kirjakauppias tiistaina saapui Osloon. Rais syyttää Seierstadia omansa ja perheensä kunnianloukkauksesta ja vaatii "Seierstadille riittävää rangaistusta". Rais on uhannut haastaa oikeuteen Seierstadin, tämän kustantajan Cappelenin ja kirjan julkaisuoikeudet ostaneet kustannusyhtiöt maailmalla.

• 18.10.2003

"Kaikki on faktaa"

Norjalaisella kirjailijalla ja toimittajalla Åsne Seierstadilla on kiirettä. Hänen viime vuonna Norjassa ilmestynyt kirjansa Kabulin kirjakauppias on teettänyt markkinointitöitä koko vuoden, se on ilmestynyt jo kahdeksassatoista maassa ja ilmestyy parin viikon kuluttua Yhdysvalloissa. Uusi kirja, Hundre og én dag, reportaasi Bagdadista sodan ajalta, on vedosvaiheessa. Viimeiset oikovedokset lähtivät eilen Helsingistä kustantamolle. Kirjan on määrä ilmestyä marraskuun alkupuolella sek. . .^[4]

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Rauli Virtanen; Nähdä Kabul, muttei kuolla!
2. ↑ Pekka Haavisto; Kirjarovioiden valossa. Ulkopolitiikka, marraskuu 2003.
3. ↑ Sylvia Akar; Länsimaisen naisen totuus. Kehitys-Utveckling 4/2003.
4. ↑ Oheiset tekstit ovat ilmestyneet Helsingin Sanomissa syys- ja lokakuussa 2003.

[muokkaa] Lähteet

• Sylvia Akar; Länsimaisen naisen totuus. Kehitys-Utveckling 4/2003.
• Pekka Haavisto; Kirjarovioiden valossa. Ulkopolitiikka, marraskuu 2003
• Rauli Virtanen; Nähdä Kabul, muttei kuolla!

Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.