Hervanta
Wikipedia
Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on Suomen suurin ja tunnetuin lähiö. Erityisen tunnettu Hervanta on jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista ja arkkitehtonisesti kyseenalaisen tyylikkäistä kerrostaloistaan, jotka voi nähdä reilun 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti.
Hervannassa on vakituisia asukkaita reilut 25 000, mutta eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäisiä hervantalaisia voi sanoa olevan yli 30 000. Hervanta on siis melko lailla samankokoinen kuin esimerkiksi Nokia, Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.
Hervannan symbolina toimii vesitorni, joka on Tampereen korkeimmalla paikalla.
[muokkaa] Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita
Hervannassa voi käytännössä kouluttautua niin pitkälle ja niin paljon kuin haluaa.
Hervannassa on lukuisia peruskouluja sekä oma lukionsa. Siellä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kampusalue. Hervannassa ei ole kuitenkaan varsinaista opiskelijoiden asuinkylää, mutta siellä on lukuisia Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS:n) opiskelija-asuntoja, joista maineikkain on jättiläismäinen Mikontalo. Voidaan sanoa, että noin 3% Hervannassa asuvista asuu Mikontalossa.
Koska Hervannan bussiyhteydet Tampereen keskustaan ovat hyvät suuren asukasmäärän ansiosta, alueella asuu tekniikan ylioppilaiden eli teekkareiden lisäksi paljon muitakin opiskelijoita mm. Tampereen yliopistolta ja muista oppilaitoksista. Opiskelijoita on yhteensä noin 4 500.
Hervannassa on myös Suomen ainoa poliisikoulu, jossa on jo käynnissä olevan peruskoulutuksen ohella alkamassa poliisien ammattikorkeakouluopetus. Poliisikoulun alueella sijaitsee koulutustiloja, ajokoulutusrata ja poliisiopiskelijoiden oma asuntoalue.
Teknillisen yliopiston kampuksen vieressä sijaitsee poliisikoulun lisäksi VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia (Hervannan kartta), jossa toimii lukuisia teknologiayrityksiä.
Hervannassa on henkilöstömäärältään varsin suuria Nokia Oyj:n tuotekehitysyksiköitä, joissa on tehty paljon kehitystyötä liittyen mm. GSM-puhelimiin, matkapuhelinverkkoihin ja Symbian-käyttöjärjestelmään sekä radiopuhelimien oheistuotteisiin. Esimerkiksi Nokia Communicator, kommunikaattori on syntynyt Hervannassa.
Hervannassa on pelkäksi kaupunginosaksi poikkeuksellisen runsaasti palveluita, esim. kirjasto, evankelis-luterilainen kirkko, hotelli, Postin ja Kelan toimipaikat, aluepaloasema, korttelipoliisi, työvoimatoimisto, kunnallinen terveys- ja sosiaaliasema, apteekki, elokuvateatteri, kauppakeskus, uimahalli, jäähalli, yleisurheilukenttä ja lukuisia ravintoloita sekä baareja. Oman mielenkiintoisen erityispiirteensä Hervantaan luo myös maanalaisten ja toisiinsa kytköksissä olevien laajojen pommisuojien verkoston olemassaolo.
Kokonsa, väkilukunsa, monipuolisuutensa, palveluidensa ja omaleimaisuutensa takia Hervantaa onkin sanottu leikkisästi myös Tampereen tytär- tai satelliittikaupungiksi.
Kauppakeskus (eli joillekin Tapsantori tai Spar) on paraikaa remontissa ja keskus on saanut uuden nimen: Duo. Hervannan Sanomien mukaan Duo tulee erilaisista kaupoista, joita "Tapsantorilla" on todella paljon. Duo tarkoittaakin "sekalaista"
[muokkaa] Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa
Hervanta-nimen historiaa ei tunneta. Mahdollisesti nimen on arveltu tulevan Herva- tai Hervanta-nimisestä miehestä - tai langasta, jonka kalamies tuntee "hervottomaksi", kun kala jää verkkoon. Toisaalta nimi saattaa olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.
Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.
Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin 10%:n nousu Lukonmäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.
[muokkaa] Historiasta nykypäivään
Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää.
Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa.
Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969.
Alun perin Hervantaan ajateltiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja, myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta, mutta Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin vielä nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973.
Huolellisesti kaavoitettuun mutta ns. gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuri määrä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle.
Kyseisellä aikakaudella on hieman huono DDR-mäinen maine, koska nopea rakennusvaihe aiheutti suuria kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliikke monia äkillisiä sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle.
Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilää pyydettiin suunnittelemaan Hervannan keskustaan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä ostoskeskus. Rakennukset valmistuivat vuonna 1989, ja niiden päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili (samaa on käytetty myös mm. Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa ja Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Teknillisessä korkeakoulussa), ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.
Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ns. yläastetta).
Hervannan kaduille ja raiteille on annettu nimiä korkeakoulun (Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu), teollisuuden (Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku) ja tekniikan (Tieteenkatu, Tekniikankatu, Insinöörinkatu) aihepiireistä sekä maakunnallisesta (Orivedenkatu, Ruovedenkatu, Parkanonkatu) ja näyttelijöiden (Näyttelijänkatu, Matti Tapion katu) aihepiireistä. Uuspaikallisia nimiaiheita ovat mm. Hermiankatu ja Tamppikuja (rakenteilla). Asuntoalueen yksi keskeinen katu on nimetty erään Hervannan "isän", entisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin mukaan (Lindforsinkatu).
2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja joitakin lukuisista lasten päiväkodeista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloiksi. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.
Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetetettiin aikoinaan n. 40 000 - 50 000, ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (mm. Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on jonkin verran kavennettu). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnosta.
Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, koska uusia asuintaloja on ollut jatkuvasti rakenteilla. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille, esimerkiksi Makkarajärven rantaan, on suunnitteilla uusia asuinalueita. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla pieniä puistikkoja.
[muokkaa] Sosiaalis-yhteiskunnallinen tilanne
Hervannan sosiaaliset ongelmat muodostuvat pääasiassa siitä, että alueella ei ole juurikaan tarjota ns. matalamman koulutustason työpaikkoja (Ruskon teollisuusaluetta lukuun ottamatta), vaan se on pääasiassa koulutuksen ja korkean teknologian keskittymä sekä asuinlähiö.Tosin suuri osa asukkaista kuuluu ns. alempaan sosiaaliluokkaan. Hervanta onkin osallistunut vuosien ajan erilaisiin sosiaalisiin kehittämisohjelmiin, mm. Euroopan unionin rahoittamaan Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelmaan.
Päätavoitteita ovat olleet mm. sosiaalisen syrjäytymisen estäminen, työttömyyden alentaminen (työttömyys Hervannassa on edelleen varsin korkea, yli 10%) ja uusien yritysten perustaminen. Ohjelmissa on haettu myös keinoja etenkin pitkäaikaistyöttömien ja iäkkäämpien ihmisten tutustuttamiseksi tietoyhteiskunnan mahdollistamiin palveluihin ja vaikuttamis- sekä yhteydenpitokeinoihin.
Hervannan katukuva on monipuolinen opiskelijoiden aktiivisen opiskelijaelämän ja teknillisen yliopiston ja teknologiatyöntekijöiden vilkkaan työmatkaliikenteen vuoksi. Hervannassa asuu myös paljon ulkomaalaisia, osa heistä on opiskelijoita, osa tutkijoita, osa maahanmuuttajia ja osa pakolaisia tai heidän lapsiaan. Noin 8 prosenttia Hervannan asukkaista on ulkomaalaisia.
[muokkaa] Hervannan asema pohdiskeluissa
Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua — onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).
Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee varmasti muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen lähiseudut keskustaan yhdistävä pikaraitiotie kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentokentälle johdettava kehätiekin.
Tampereen teknillistä yliopistoa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.
Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa-Vuores tulee vaikuttamaan Hervannan kehitykseen myös suuresti.
[muokkaa] Kuuluisia hervantalaisia tai Hervannassa vaikuttaneita
- Yrjö Neuvo, Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professorina vuosina 1976-1992, sen jälkeen Nokia Oyj:n teknologiajohtajana
- Mikko Närhi, Hervannan Sanomien monivuotinen päätoimittaja, aluekehitysprojekteissa konsulttina
- Tapio Tamminiemi, "kyläkauppias", monivuotinen paikallinen vaikuttaja
- Anneli Taina, entinen kansanedustaja, EU-hankkeiden koordinaattori
- Pia Viitanen, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja
[muokkaa] Muuta mielenkiintoista tai erikoista
1980-luvulla Hervannassa sanottiin tapahtuneen enemmän väkivalta- ja huumerikoksia kuin muissa vastaavissa lähiöissä. Tälle väitteelle ei ole kuitenkaan löytynyt yksiselitteisiä todisteita. Hervantalaisten identiteettiä voi pitää myös varsin vahvana, eikä väitteitä ole otettu todesta. Hurjan maineensa siivittämänä Hervannasta onkin levinnyt lukuisia ääriväkivaltaisia ja huumoripitoisia findie-elokuvia, joista Mies Hervannasta ja Hervannan hurjat lienevät tunnetuimmat.
Opiskelijakulttuuri, erityisesti teekkarikulttuuri on ollut Hervannassa aina vahvasti esillä, ja eräitä suurimpia tapahtumia Hervannan historiassa ovat todennäköisesti olleet ns. bommarit eli TTY:n pommisuojissa monta kertaa vuodessa järjestetyt opiskelijajuhlat, joissa saattoi olla mukana enimmillään erään luotettavan arvion mukaan reilusti kolmatta tuhatta juhlijaa. Näitä ei ole kuitenkaan enää järjestetty vuoden 2004 jälkeen. Toinen suuri opiskelijatapahtuma Hervannassa on kyykän akateemiset maailmanmestaruuskilpailut. Teekkarit asettavat lähes joka vuosi "Herwood"-kyltin suuren kallion päälle.
Hervantaan on aikoinaan rakennettu myös hyppyrimäki, josta parhaimmillaan 1980-luvulla hyppäsi Suomen mäkihyppääjien terävin kärki Matti Nykäsen johdolla.
[muokkaa] Lähteitä
- Mikko Närhi: Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa, 1993.
- Tampere-seura: Korkki ja Niemelä - Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan, 1996
- Hervannan Sanomien artikkeleja vuosilta 1990-2005
- Hervannan lehdistöosumat suomalaisessa mediassa
- Jouko Salminen: Hervannan sisäinen muuttoliike.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hervanta.fi
- Hervannan yhteisöllisyyttä tukeva projekti - Hervanta.tv
- Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa (doc)
- Hervannan Sanomat
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Hervannan kartta
- Hervanta Google Mapsissa
| Keskustanpiiri: Amuri | Kyttälä | Nalkala | Ratina | Tammela | Tammerkoski | Tulli |
| Läntinen piiri: Epilä | Haukiluoma | Hyhky | Ikuri | Lentävänniemi | Lielahti | Myllypuro | Pispala | Pyynikinrinne | Pyynikki | Rahola | Tesoma |
| Pohjoinen piiri: Kaleva | Lapinniemi | Lappi |
| Itäinen piiri: Hakametsä | Kaukajärvi | Kämmenniemi | Linnainmaa | Olkahinen | Aitolahti | Teisko | Atala |
| Eteläinen piiri: Hatanpää | Härmälä | Jokipohja | Koivistonkylä | Multisilta | Nekala | Peltolammi | Veisu | Vihioja |
| Kaakkoinen piiri: Hallila | Hervanta | Lukonmäki | Messukylä |
