Pakolainen
Wikipedia
Pakolainen on paennut oman maansa epäinhimillisistä olosuhteista johonkin toiseen maahan.
Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 määrittelee pakolaisen näin: "Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta." [1]
Jos tätä määritelmää luetaan tarkasti, eivät sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
Suurin osa Suomessa turvapaikanhakijoille annetuista oleskeluluvista annetaan "suojelun tarpeen vuoksi", tai "muista syistä" (paljolti perheenyhdistäminen). Varsinaisen pakolaisstatuksen saa vain kourallinen turvapaikanhakijoita vuosittain. "Suojelun tarpeen vuoksi" myönnetyn oleskeluluvan saajista suurella osalla on itse asiassa Geneven pakolaissopimuksen mukaiset syyt maahantuloon, toisiin taas pätee kielto palauttamisesta vaaralliseen maahan. Suomi on yksi noin viidestätoista maasta, jotka ottavat vastaan YK:n kiintiöpakolaisia.
Turvapaikkahakemusten määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaihdellut 700:n ja 3 400:n välillä. Enemmistö hakemuksista hylätään.
2000-luvulla pakolaiseksi hakeutumisen syitä ovat poliittiset kriisit ja sisällissodat, ihmisoikeuksien loukkaukset, ympäristökatastrofit, ylikansoitus ja huono elintaso lähtömaassa.
Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuuden syytä eivät enää Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset tutki. Turvapaikanhakija sijoitetaan ensimmäiseksi jollekin pakolaisten vastaanottoasemalle, joita pyörittää Suomen punainen risti.
Elintasopakolainen-nimitystä käytetään välillä sellaisista pakolaisista, joiden ei epäillä olevan turvapaikan tarpeessa vaan jotka tulevat Suomeen sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina.
[muokkaa] Pakolaisuus ennen ja nyt
- Hugenottien pakolaisvirta: Fontainebleau'n verilöylyn jälkeen vuonna 1685, sadattuhannet hugenotit pakenivat Ranskasta mm. Englantiin, Alankomaihin, Sveitsiin, Tanskaan ja Preussiin.
- Armenialaisten kansanmurha: Ensimmäisen maailmansodan aikana Turkin hallitus aloitti suuret armenialaisten ja assyrialaisten joukkomurhat. Monet armenialaiset pakenivat Venäjälle ja Ranskaan.
- Venäjän vallankumous: Venäjän vallankumouksen aikana ja sen jälkeen 1918-1939 peräti 1,4 miljoonnaa venäläistä pakeni kommunististä hallintoa. Muun muassa Ranskaan , Konstantinopoliin ja Kiinaan ja Sveitsiin ja tuli suuria virtoja pakolaisia.
- Juutalaisten kansanmurha: Vuosina 1933-1948 miljoonat juutalaiset pakenivat Euroopasta natsien holokaustia Israeliin.
- Kiinalaiset pakolaisvirrat Hongkongiin: Kun Kiinasta tuli kommunistinen maa vuonna 1949, tuhannet kiinalaiset pakenivat Hongkongiin. Pakolaisvirrat lisääntyivät Suuren harppauksen aikana jolloin manner-Kiinassa tapahtui vakava nälänhätä.
- Bengalilaisten pakolaisvirta Intiaan vuonna 1971: Bangladeshin vapaussodan aikana 1971, Intian pääministeri , Indira Gandhi julisti että Intia tukee Bangladeshin vapaussotaa ja maan demokratiointia. Bangladeshistä tulleet pakolaiset rupesivat aloittamaan sissitoiminnan Intiasta. Sodan aikana noin 10 miljoonaa pakolaista pakeni Intiaan.
- Vietnamilaiset venepakolaiset Kun kommunistit ottivat vallan Vietnamissa vuonna 1975 tuhansia pakolaiset pakenivat veneillä Hongkongiin ja Thaimaahan.
- Haitilaiset ja kuubalaiset venepakolaiset: Vuosina 1991-1994, Haitin sotilasvallankaappauksen aikana, tuhansia haitilaisia pakeni veneillä Yhdysvaltoihin. Kun Fidel Castro tuli valtaan Kuubassa, 1960 ja 1970 ja 1980 luvulla tuhansia kuubalaisia pakeni veneillä Yhdysvaltoihin.
- Palestiinalaiset pakolaiset: Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948 tuhannet palestiinalaiset pakenivat Jordaniaan Saudi-Arabiaan, Libanoniin, ja Kuwaitiin. Noin 500 000 palestiinalaista asuu Saudi-Arabiassa ja 400 000 Kuwaitissa.
- Saksan liittotasavalta ja DDR: Vuosina 1961-1989 tuhannet ihmiset pakenivat DDR:stä Saksan liittotasavallan puolelle. Monet pakenivat juuri ennen kuin Berliinin muuri oli valmis. Jotkut pakenivat kuumailmapalloilla tai kaivamalla tunnelin idästä länteen. Jotkut pakenivat lautalla Itämeren yli Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren kautta.
- Albanialaiset venepakolaiset: 1980-luvulla tuhannet albanialaiset pakenivat Albaniasta laivalla Kreikkaan tai Italiaan.
- Jaettu Korea: Korean sodan jälkeen Korean niemimaa jaettiin kahtia, Pohjois-ja Etelä-Koreaksi. Pohjoisessa oli kommunistinen hallinto ja etelässä demokratia. Monet pohjoiskorealaiset pakenivat joko uimalla tai maata pitkin etelään.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Korhonen ja Savola 2002: Pakolaishuollosta eri kieli- ja kulttuuriryhmien palveluihin
