Tesoma

Wikipedia

Tesoma on kaupunginosa Tampereella kahdeksan kilometriä ydinkeskustasta länteen. Alun perin Tesomasta käytettiin nimitystä Tesomajärvi alueella sijaitsevan samannimisen järven mukaan.

Tesomaa ympäröivät kaupunginosat etelästä alkaen myötäpäivää ovat Rahola, Kalkku, Ikuri, Haukiluoma, Lamminpää ja Tohloppi. Nykyään Ristimäki luetaan Tesomaan kuuluvaksi.

1970 valmistunut sienen muotoinen Tesoman vesitorni sijaitsee alakoulun yläpuolisessa mäessä, joka on Tampereen neljänneksi korkein paikka. Vesitornin tilavuus on 5 000 m³.

Noin 300 metriä halkaisijaltaan ja kuuden hehtaarin laajuisen Tesomajärven molemmilla puolilla on kaupungin uimaranta, luontaisesti järven rannat ovat suoperäiset. Järven syvin kohta on kuusi metriä. Myllyoja on lähdepohjaisen järven laskuoja järven koillisrannalla, oja kulkee Myllypuron ja Ikurin kaupunginosien kautta Nokian Vihnusjärveen, sen itäpäähän.

[muokkaa] Historiaa

Tesoma on pitkälti 1960-luvulla rakennettua betonilähiötä, jossa alussa olivat lähinnä vain Voiman kauppa ja baari sekä E-Öljyn huoltoasema Tesomajärvenkadun varrella. Pankkiauto kävi nykyisen Kymppikioskin kohdalla, ja myöhemmin siinä kääntyi TKL:n bussi numero 4. Sittemmin linjaa jatkettiin Länsi-Tesomaan Virontörmänkadulle eli Tesomajärven länsipuolelle järven ja Ikurin omakotialueen väliin 1970-luvulla rakennetulle niin ikään kerrostaloalueelle.

Vuosina 1964–69 Tesoman alueelle valmistui yli 800 kerrostaloasuntoa väkiluvun noustessa yli 3 000 asukkaan, laskien kuitenkin 1980-luvulla alle 2 000:een.

Ensimmäinen K-kauppa oli nimeltään Irma. Irma sijaitsi lastentarhan, nykyisen päiväkodin, alakerrassa. Myöhemmin aloitettiin kauppakeskus Länsitorin rakentaminen Tesomankadun itäpäähän. Länsitori käsitti alun perin lähinnä K-marketin (ensin Leo Tanskanen, sen jälkeen Simo Lignell), joka vuosi vuodelta laajeni nykyisiin mittasuhteisiin kasvattaen ympärilleen mitä moninaisimman liikekeskuksen.

Alkuaikoina Tesomalle pääsi junallakin, lättähattu pysähtyi Raholan seisakkeella rautatien tasoristeyksen tuntumassa. Linja-autoliikenteen parantumisen myötä juna lakkasi pysähtymästä ja tasoristeyskin on aikoja sitten korvattu Tesoman valtatien leveällä alikäytävällä. Junayhteys lienee kuitenkin tulevaisuudessa palaamassa rataverkkoa hyödyntävän pikaraitiotien myötä, joka rakennetaan koska Pispalan kannaksen autoruuhkat tukkivat myös joukkoliikenteen kulun Länsi-Tampereelta. Uutta Tesoman seisaketta ei tosin tulla näkemään vielä ainakaan kymmeneen vuoteen.

Tesoman kirkko vihittiin 1978. Siihen saakka tesomalaiset käyttivät Pispalan kirkkoa. Tesoma kuuluu Harjun seurakuntaan.

Pitkän odottelun jälkeen Tesomalle saatiin myös uimahalli - ja jäähalli, jotka rakennettiin Tesomajärven koillispuolelle, muutaman sadan metrin päähän.

[muokkaa] Nykypäivää

Tänä päivänä Tesoma on vireä läntisen Tampereen aluekeskus joskin monessa taloyhtiössä talonmiehen töitä hoitaa huoltoyhtiö.

3. huhtikuuta 2006 julkaistiin Tesoman kaupunginosakirja, joka on Tampereen kaupunginosat -julkaisusarjan XXIII teos. Kirja käsittää Tesoman neljä vuosikymmentä ja sen on toimittanut tietokirjailija Raine Raitio.