Arkkitehti

Wikipedia

Arkkitehti työssään

Arkkitehti on korkeakoulututkinnon suorittanut rakennusten ja asemakaavojen suunnittelija. Arkkitehdin ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi asemakaava-arkkitehti ja kaupunginarkkitehti.

Sana arkkitehti esiintyy myös eräiden tutkintonimikkeiden jälkiosana: puutarha-arkkitehti ja sisustusarkkitehti.

Arkkitehdiksi kutsuttu henkilö on suorittanut yliopistopohjaisen koulutuksen muun muassa rakennusten suunnittelijaksi. Suomessa arkkitehteja kouluttavat Tampereen teknillinen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta.

[muokkaa] Kuuluisia suomalaisia arkkitehteja

[muokkaa] Ennen vuotta 1850 syntyneet

Carl Ludvig Engel (1778–1840) – Merkittävä saksalais-suomalainen arkkitehti, muun muassa Helsingin asemakaava, useita kirkkoja, Helsingin Yliopiston päärakennus ja Helsingin tuomiokirkko
Axel Hampus Dahlström (1829–1882) – johtavia uusrenessanssityylin edustajia, muun muassa Helsingin Vanha ylioppilastalo
Theodor Höijer (1843–1910) – aikansa johtava suomalainen arkkitehti, muun muassa Ateneum

[muokkaa] 1850–1899 syntyneet

Alvar Aalto (1898–1976) – Suomen eittämättä (myös kansainvälisesti) kuuluisin arkkitehti, muun muassa Finlandia-talo
Erik Bryggman (1891–1955) – merkittävä funktionalismin uranuurtaja Suomessa
Sigurd Frosterus (1876–1956) – muun muassa Tamminiemi ja Stockmannin Helsingin-tavaratalo
Herman Gesellius (1874–1916) – muun muassa Wuorion talo
Valter Jung (1879–1946) – muun muassa Hotelli Torni Helsingissä
Armas Lindgren (1874–1929) – hyvin merkittävä suomalainen arkkitehti, tunnetuimpia töitä muun muassa Suomen kansallismuseo ja Hvitträsk
Selim A. Lindqvist (1867–1939) – merkittävimpiä jugend-arkkitehtuurin edustajia, muun muassa Aleksi 13 ja Hietalahden kauppahalli
Wivi Lönn (1872–1966) – ensimmäisiä suomalaisia naisarkkitehtejä, tunnetuimpia töitä lukuisat koulut, Helsingin Uusi Ylioppilastalo ja Tampereen paloasema
Gustaf Nyström (1858–1917) – johtavia uusrenessanssityylin edustajia, muun muassa Säätytalo
Eliel Saarinen (1873–1950) – jugend-kauden merkittävimpiä arkkitehtejä, muun muassa Helsingin rautatieasema
J. S. Siren (1889–1961) – tunnettu arkkitehti, päätyö Eduskuntatalo
Lars Sonck (1870–1956) – merkittävä kirkkoarkkitehti, muun muassa Tampereen tuomiokirkko
Josef Stenbäck (1854–1926) – Suomen tuotteliain kirkkoarkkitehti, 35 kirkkoa, muun muassa Mikkelin tuomiokirkko ja Joensuun kirkko
Onni Törnqvist-Tarjanne (1864–1946) – merkittävimpiä jugend-tyylin edustajia, muun muassa Suomen Kansallisteatteri

[muokkaa] 1900 jälkeen syntyneet

Aulis Blomstedt (1906–1979) – Teknillisen korkeakoulun professori ja huomattava rakennusarkkitehti
Jussi Lappi-Seppälä (1911-1977) – Rakennushallituksen pääjohtaja (1953-1973), yhteinen arkkitehtitoimisto Iikka Martaksen kanssa, ns. arkkitehtisodan (1950-luvulla) keskeinen henkilö
Juha Leiviskä (1936–) – yksi aikamme tunnetuimmista ja arvostetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä, muun muassa Myyrmäen kirkko
Iikka (Igor) Martas (1909-1965) asuintaloja Helsingissä ja mm. Kaartinhalli (1960)
Raili (1926–) ja Reima (1923–1993) Pietilä – erittäin tunnettu (myös kansainvälisesti) arkkitehtipari, muun muassa Kalevan kirkko ja Mäntyniemi

Pekka Pitkänen (1927–) – merkittävä suomalainen modernisti, päätyönä pidetään Turun Pyhän Ristin siunauskappelia.
Viljo Revell (1910–1964) – yksi tunnetuimmista suomalaisista arkkitehdeistä, muun muassa Lasipalatsi, Makkaratalo sekä ulkomailla tunnetuimpana Toronton kaupungintalo
Aarno Ruusuvuori (1925–1992) – kuuluisa julkisten rakennusten suunnittelija, muun muassa Hyvinkään kirkko
Eero Saarinen (1910–1962) – New Yorkissa elämäntyönsä tehnyt merkittävä arkkitehti, muun muassa Gateway Arch
Heikki Siren (1918–) – suunnitellut merkittäviä rakennuksia Kaija Sirenin (1920–2001) kanssa.
Tuomo Suomalainen (1931–1988) – päätyö Timo Suomalaisen (1932–) kanssa Temppeliaukion kirkko