Tammerkoski

Wikipedia

Kalastajia tammerkosken rannalla

Kuvassa oikealla koskipuisto

Tammerkoski on kaupunginosa ja koski Tampereella Näsijärven ja Pyhäjärven välillä, jonka pudotus järvien välillä on 18 metriä. Tampere on aikoinaan alkanut rakentua tämän kosken rannalle. Tammerkosken rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä, johon kuuluu mm. Finlaysonin ja Tampellan tehtaat. Tammerkosken yli rakennettiin vuonna 1807 puinen silta, jonka tilalle tehtiin 1884 rautasilta ja 1929 rautabetoninen Hämeensilta. Moottoriajoneuvoliikenteen käytössä ovat myös myöhemmin rakennetut Ratinan silta, Satakunnansilta ja Paasikivensilta ja kevyen liikenteen käytössä lisäksi Ratinan suvannon silta ja Patosilta. Kosken yli johtaa lisäksi kaksiraiteinen rautatiesilta. Tammerkosken rannalle on rakennettu 1986 myös korkea hotelli nimeltään Ilves.

Tammerkoskessa on kolme voimalapatoa, ylinnä Finlaysonin ja Tampellan välinen pato, keskellä kaupungin sähkölaitoksen pato Satakunnansillan eteläpuolella, ja alinna Takon kartonkitehtaan pato.

[muokkaa] Historiaa

Tammerkoski syntyi n. 7500 vuotta sitten. Alkujaan muinais-Näsijärven vedet virtasivat kohti pohjoista ja laskivat nykyisen Lapuanjoen latvavesien kautta Pohjanlahteen. Veden virtauksiin kuten myös Suomen järvien kehitykseenkin on vaikuttuvat voimakkaasti maannousu, joka oli voimakkaimmillaan jääkautisen mannerjään vetäytymisen jälkeen. Maannousu jatkuu yhä edelleen ja nykyisin Tampereella se on n. 5 mm vuodessa. Etelässä vesi nousi jatkuvasti ja syntyi puro, joka syövytti vähitellen hiekkaiseen maaperään kosken. Vähitellen koski kasvoi ja syntyi nykyinen Tammerkoski, jonka kautta vesi virtaa Näsijärvestä 18 metriä alemmalla tasolla olevaan Pyhäjärveen. Näsijärven pinta aleni, kunnes veden virtaus pohjoiseen laskujokeen tyrehtyi. Vielä nykypäivänäkin on havaittavissa joitain merkkejä menneestä pohjoisesta lasku-uomasta. Purkukohdan lähellä on kallio lähellä maanpintaa ja siihen loppui lasku-uoman syveneminen, joka johti huomattavasti alempana olevaan Pyhäjärveen. Ilman kalliota Näsijärven vedet olisivat voineet huveta lähes olemattomiin.^[1]

Tammerkosken yläjuoksulle syntyi lopulta nykyinen Tampereen kaupunki. Ensimmäisten Tammerkosken myllypatojen rakentaminen sijoitetaan historiateoksissa 1400-luvulle. Ensimmäinen myllyoikeuksista käyty riita löytyy aikakirjoista vuodelta 1466, jolloin Takahuhti, Messukylä ja Tammerkoski kiistelivät myllyosuuksistaan. Runsaat sata vuotta myöhemmin valtiovalta ensi kertaa tuli huomaamaan Tammerkosken edulliset luonnonolosuhteet ja päätti korvata talonpoikien myllyt omalla kruununmyllyllään. Päätös jäi kuitenkin asukkaiden vastustuksen vuoksi toteutumatta.

Tammerkoskelle syntyi 1600-luvun alussa vahva maakunnallinen markkinapaikka. Vakinainen markkinapaikka säilyi Tammerkosken kartanon lähellä, kosken yli johtavan sillan länsipuolella. 1700-luvun alussa päämarkkinat siirrettiin taas Harjuun.

Kuningas Kustaa III matkasi vuonna 1775 Suomeen ja allekirjoitti Helsingissä Tammerkosken (nyk. Tampere) kauppalan perustamiskirjan.