Nekala

Wikipedia

	Tätä artikkelia tai artikkelin osaa on pyydetty parannettavaksi.
	Syy: Tarvitaan kielenhuoltoa ja ei-tietosanakirjamaisuuksien karsimista Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Nekala on Tampereen kaupungin kaupunginosa. Nekalan maantieteellisen alueen pohjoispiste on 61° 29', eteläpiste 61° 28', länsipiste 23° 46' ja itäpiste 23° 49'. Nekalan alin kohta Iidesjärven rannassa sijaitsee 77,3 metriä merenpinnan yläpuolella ja ylin merkitty kohta on 80,6 metrissä merenpinnan yläpuolella Pahalammen rannassa.

Sisällysluettelo 1 Alue 2 Sisäinen jako 3 Maantiede 3.1 Geologia 3.2 Pinnanmuodot 3.3 Vesistöt 3.4 Ilmasto 3.5 Kasvillisuus 3.6 Eläimistö 3.7 Ympäristöngelmia 3.7.1 Vihioja 3.7.2 Iidesjärvi 4 Väestö ja asuminen 4.1 Historia 4.2 Asutuksen leviäminen 4.3 Asukasluvun kehitys 4.4 Väestön tiheys ja jakaantuminen 5 Työpaikat ja toimeentulo 5.1 Elinkeinot 5.2 Toimeentulon taso 5.3 Työpaikkaomavaraisuus 6 Palvelut 6.1 Hallintopalvelut 6.2 Sosiaalipalvelut 6.3 Terveydenhuoltopalvelut 6.4 Koulupalvelut 6.5 Kulttuuripalvelut 6.6 Liikuntapalvelut 6.7 Vähittäiskaupan palvelut 6.8 Muut kaupalliset palvelut 6.9 Liikennepalvelut 6.10 Muut palvelut 6.11 Puutteet palveluvarustuksessa 7 Nekalan tieverkko 7.1 Tiet 7.2 Liikenneyhteydet 8 Alueelliset eturyhmät 8.1 Omakotiyhdistys 8.2 Poliittinen toiminta 9 Alueellinen kehittäminen 9.1 Tieverkon ja liikenneyhteyksien kehittäminen 9.2 Kaavoitussunnitelmat 9.3 Työpaikkaomavaraisuus 10 Lähteet 10.1 Kirjallisuus 10.2 Kartat 10.3 Internet

[muokkaa] Alue

Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö jakaa Nekalan käytännössä Taka-Viinikkaan eli Viinikanpuiston, Ahlmanintien, Iidesjärven ja Kuokkamaantien väliin. Toisaalta samainen kaavoitusyksikkö rajaa kirjassaan sellaiset alueet kuin Jokipohja, Vihioja ja Muotiala aivan omiksi itsenäisiksi alueikseen. Kansan suussa kuitenkin myös Jokipohja ja Vihioja kuuluvat Nekalaan. Vihioja tunnetaan paremmin Nekalan teollisuusalueena.

Etelässä Nekala rajoittuu Vihiojan puroon, lännessä Helsinkiin johtavaan vilkkaaseen Lempääläntiehen, pohjoisessa Pahalammen puistoon, Viinikan bulevardinomaiseen puistoon ja lopulta Iidesjärveen sekä vielä idässä Muotialan rajalla Uotialantiehen. Rajojen muotoutuessa yllä mainitusti Nekalaa ympäröivät pohjoispuolelta Viinikan kaupunginosa, eteläpuolelta Taatala, Koivistonkylä ja Veisu, länsipuolelta rautatiealue ja Hatanpää sekä itäpuolelta Muotialan uusilähiö.

Edellä mainituista rajoista ainoastaan Vihioja, Iidesjärvi ja Lempääläntie sekä rautatiealue ovat jotakuinkin luonnolliset rajat, mutta Muotialan pelto ja Viinikanpuisto eivät sitä ole. Parhaana todistuksena tästä voidaan pitää sitä, että liikennöinti niin sanotun Nekalan ja Viinikan välillä on hyvinkin vilkasta. Palveluvarustus on mm. Nekalalla ja Viinikalla monin tavoin yhtenevä. Kuitenkin kaavoituksellisesti, lähihistoriallisesti ja arkkitehtuurisesti Kuokkamaantien, Lounaantien ja Nekalantien väliin jäävä "Nekala" on selvästi yhteydessä Jokipohjaan eikä Viinikkaan.

[muokkaa] Sisäinen jako

Nekalaa itsessäänkään ei ole selvä yhtenäinen alue, sillä se jakautuu useisiin kyliin, joiden nimet ovat edelleen hyvin lähihistoriasta muistissa. Koska Nekala rakennettiin vaiheittain, lähes jokaisella erikseen rakennetulla kyläalueella on oma nimensä. Esimerkkinä aivan jatkosodan jälkeen rakennettu Asevelikylä (Jokipohjantien, Asevelitien, Seppäläntien ja Saviniementien väliin jäävä kortteli). Muita alueita ovat Miljoonakylä (Asevelitien, Seppäläntien, Vihiojantien ja Jokipohjantien väliin jäävät korttelit) sekä Ruotsalaiskylä, Nekalankulma jne.

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Geologia

Nekalan alueen pintamaaperä on pääosin viljelyyn erinomaisesti soveltuvaa savikkoa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin paljastaa, että Nekalan maaperä on soraa, hiekkaa ja hiesua. Vihiojan varsi ja Iidesjärven ranta ovat savea ja hiesua. Alempi maaperäkerros on 2-10 metriä paksu löyhä silttikerros tai sitkeää savea. Näiden alla on moreenia. Moreenikerroksen alla on peruskalliona graniittijuonia migmatiittisessa gneississä. 1-2 kerroksiset rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti. Raskaat ja yli kaksikerroksiset rakennukset on varauduttava perustamaan tukipaaluilla todennäköisen vajoamisen vuoksi. (Suomen maantieteellisen seuran maanmittaushallitus: kallioperäkartta 24.10.2005)

[muokkaa] Pinnanmuodot

Pinnanmuodoiltaan Nekala on varsin yksipuoleinen. Koko alue on pinnanmuodoissaan verrattavissa Pohjanmaahan. Merkittäviä kivikkoja, mäkiä, harjuja eikä muitakaan maisemallisesti merkittäviä kohteita Nekalasta löydy. Tosin Nekalasta itsestään on maisemallisesti verrattain hyvät näkymät noin kilometrin päässä olevaan Tampereen harjujonoon ja etelässä silhuettina kohoaviin Korkinmäen ja Hallilan metsäisiin kallioharjanteisiin. Nekalan pinnanmuotoja etsittäessä mainittakoon, että asuintonttien ulkopuolella lukuisilla viheralueilla ja Iidesjärven rannassa on lukuisia notkelmia ja pieniä parin metrin loivia korkeuseroja. Ainoa näkyvä maisemallinen tekijä alueella on Vihioja läheisine puistoineen ja peltoineen ja tietenkin Iidesjärvi. Nekalantien varren pelloilta on laskua Vihiojalle noin 12 metriä. Vihioja itse ei ole suuri oja, vaan pikemminkin suurehko puro, mutta se on uurtanut uomansa verrattain syvälle.

[muokkaa] Vesistöt

Vesistöllisesti Nekala kuuluu muun Tampereen tavoin Kokemäenjoen vesistöön. Varsinaisia vesialueita alueella on Vihiojan ja Iidesjärven lisäksi Runnin suolampiheteikkö, joka oli vielä muutama vuosikymmen taaksepäin paljon suurempi sekä Iidesjärven rannan lampi, joka sekin kuuluu käytännössä osaksi Iidesjärveä. Siihen laskevat mm. Alasenjärven vedet Vuohenojaa pitkin. Iidesjärvi taas laskee Viinikanojaa pitkin Pyhäjärveen ja sitä kautta Kokemäenjoen välityksellä Itämereen. Vihioja virtaa Kaukajärven länsipuolella laajojen puisto- ja metsäalueiden lävitse Pyhäjärveen. Oja alittaa valtatie 9. Viialan kaupunginosan alueella. Oja virtaa Turtolan ja Muotialan alueilla puistoalueiden lävitse, joita reunustavat pientaloasutus, viljelyalueet sekä Nekalan siirtolapuutarha Koivistonkylän pohjoispuolella. Vihioja on valtaoja, joka kerää pintavedet suhteellisen laajalta valuma-alueelta. Valtaojana sitä on ruopattava ajoittain, arviolta 5-10 vuoden välein. Pohjaveden korkeus Nekalassa on noin 90 metriä maanpinnan alapuolella. (http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/ajankoht/projekti/muotiala/kakkosvaihe/161203/7880selostus.html 22.10.2005)

[muokkaa] Ilmasto

Nekalantieltä alkava loiva etelärinne mahdollistaa suotuisan lämpimän paikallisilmaston. Vallitseva tuulensuunta kulkee Vihiojan laakson suunnassa lännestä päin.

[muokkaa] Kasvillisuus

Nekalan alue on pääasiassa viljelykäytössä ollutta peltoa. Vanhana maatalousalueena paikallinen kasvilajisto sisältää runsaasti kulttuurilajeja, jotka ovat joko ihmisen suoraan alueelle tuomia eli viljeltyjä koristelajeja tai jotka ovat hyötyneet ihmisen toiminnasta ja yleistyneet sen myötä valoisilla kedoilla ja peltojen reunamilla. Kasvillisuudeltaan arvokkaimmat alueet ovat Vihiojan puronvarsi. Parasta lajistoa ovat lähes uhanalainen ketoneilikka sekä suhteellisen harvinainen ruotsinpitkäpalko, suppujäsenruoho ja kumina. Muita huomionarvoisia lajeja ovat pukinjuuri, hopea- ja isohopeahanhikki, keltamaksaruoho, aho-orvokki, särmäkuisma, peurankello ja pelto-orvokki. Vihiojan peratun puron varren arvokkaimmat lajit ovat lehtotähtimö ja purolitukka. Muu tavanomaisempi lajisto ilmentää alueen jo kohtalaista ravinteisuutta. Puustosta voidaan mainita harmaaleppä, tuomi, raita ja kiiltolehtipaju. Metsiä alueella ei juuri ole. Ainoat mainitsemisen arvoiset metsät ovat pieni mäntymetsikkö – Mustametsä – Normaalikoulun vieressä (Kukkamaantien ja Mäntyhaantien välissä) sekä Iidesjärven ja Vihiojan rannassa olevat piskuiset lehtosaarekkeet sekä Runnin suolampi Jokipohjan alueella. Puisto alueella on sitäkin enemmän. Koko Vihiojan varsi ja Iidesjärven ranta ovat pääpiirteissään puistoa. Lisäksi omakotitalojen runsaudesta johtuen alue vaikuttaa kokonaisuudessaan yhdeltä laajalta puutarhalta.

[muokkaa] Eläimistö

Edellä mainitut alueet ovat arvokkaita myös muun eliöstön mm. hyönteisten ja lintujen kuten fasaanien kannalta, joita alueella on niille sopivan biodiversiteetin takia tavallista huomattavasti enemmän. Itse asuin- ja tonttialueella ei kuitenkaan ole mitään tavallisista muusta paikallisesta eläimistöstä poikkeavia tai edes harvinaisia lajeja.

[muokkaa] Ympäristöngelmia

[muokkaa] Vihioja

Suojeluongelmia on erityisesti alueen suurilla vesistöillä – Vihiojalla ja Iidesjärvellä. Vihiojan kannalta uhkina voi pitää rakentamisen myötä lisääntyvät hulevedet, viemärien ylivuodot, teollisuuskuormitus, liikenne, viljely, ojien liiallinen perkaus, roskaantuminen, ojien putkitus ja maankäytön muutokset. Typpipitoisuudet ovat vedessä myös korkeat. Korkeat fosfori- ja typpipitoisuudet selittyvät pääosin peltoviljelyllä jota harjoitetaan Vihiojan välittömässä läheisyydessä. Varsinkin kevättulvien ja ylivalumien aikaan ojan vesi on hyvin sameaa. (http://www.tampere.fi/ytoteto/aka/ajankoht/projekti/muotiala/kakkosvaihe/161203/7880selostus.html 22.10.2005)

[muokkaa] Iidesjärvi

Tampereen merkittävin lintujärvi – Iidesjärvi on kokenut mahalaskun muutamien viimeisten vuosikymmenien aikana. Laskukausi järven historiassa alkoi 1970-luvulla kun kaupungin laajetessa perustettiin teollisuuden kaatopaikka Iidesjärven rantaan, nykyisen Nekalantien varteen. Kaatopaikka pilasi Nekalan lasten uimavedet, kalastuskin koettiin vähän arveluttavana. Myöhemmin kaatopaikka suljettiin ja uusi perustettiin Hervannan ammattikoulun paikalle. Tilannetta pahensi Hervannan valtaväylän rakentaminen 1970-luvun alussa, joka erotti itäpään luhdan ja nykyisen Iidesjärven toisistaan. Itäpää ojitettuna kuivui ja pensoittui. Yksi Suomen parhaimmista lintujärvistä menehtyi näin. (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_iidesjarvenkohtalo.html 22.10.2005)

[muokkaa] Väestö ja asuminen

[muokkaa] Historia

Ensimmäiset viralliset asukkaat Nekalan alueella tiedetään Messukylän kirkonkirjojen merkintöjen mukaan olleen 1500- luvulla. Iidesjärven rantamilla oli Per Nekan isännöimä Nekalan talo, jonka mukaan tuleva kaupunginosakin sai nimensä. (Järvinen)

Nykyinen Nekala-Viinikan alue lainehti myöhemmin pitkään Hatanpään kartanon viljapeltoina, kunnes Tampereen kaupunki osti kartanon vuonna 1913. Kaupungilla oli tarvetta purkaa kasvavan väestön painetta uusille asuinalueille joten uudet maat palstoitettiin työväestön omakotitaloalueeksi. (Järvinen)

[muokkaa] Asutuksen leviäminen

Tampereen asuntopula kasvoi Tampereella käytyjen taistelujen vuoksi ja Nekalan asemakaava hyväksyttiin vuonna 1923. Jo aikaisemmin rakennetun Viinikan jatkoksi alettiin rakentaa taloja Viinikanpuiston toiselle puolelle, nykyiseen niin kutsuttuun Taka-Viinikkaan, joka kuitenkin on osa Nekalaa. Vuoden 1930 väestölaskennan mukaan Nekalassa oli 95 rakennettua kiinteistöä, 254 huoneistoa ja 917 asukasta. (Maasilta)

Nekalan asutus laajeni pian Jokipohjankin alueelle. Rakennettiin runsaasti sekä puukerrostaloja että omakotitaloja. Kuoppamäentien ja Kuokkamaantien väliselle kaistaleelle rakennettiin Ruotsista lahjoituksena saaduista elementeistä niin kutsuttu 51 talon muodostama Ruotsalaiskylä. Vuonna 1942 valmistui Alvar Aallon suunnittelema ja talkootöinä rakennettä ”Asevelikylä” jonka jatkoksi tuli vielä arvioitua suuremmista kustannuksista nimensä saaneen 40 talon Miljoonakylä. Sodan jälkeen Viinikan ja Nekalan puutarhaesikaupungin pientalojen molemmin puolin rakennettiin kaksi- ja kolmekerroksisia kerrostaloja. Samaan ikäpolveen kuuluvat Jokipohjan alueelle teollisuusalueen naapuriin 1940-ja 1950-luvuilla rakennetut pienkerrostalot. Nekalan teollisuusalueen rakentaminen alkoi vuonna 1940. Alueen talorakentaminen suoritettiin pääasiallisesti loppuun 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin Nekalaan nousi aikakaudelle tyypillisiä elementtikerrostaloja.. 1990- luvulla Seppäläntielle syntyi uutta omakotiasutusta ja uuden vuosituhannen alkuvuosina Koskuenpolulle on rakennettu tiiviisti uusia pientaloja. (Maasilta, http://mansetori.uta.fi/viinikkala/historia/artikkel/pahkina.htm 7.11.2005)

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

Vuoden 2004 lopussa tehdyn tilaston mukaan Nekalan alueen väkiluku on yhteensä 3269 henkilöä.

Kuten nuorille kaupunginosille on tyypillistä, Nekalan väestön määrä kasvoi alussa nopeasti. Nekalan väkiluku oli korkeimmillaan vuonna 1950. 1960- luvulla väestönmäärä kääntyi jyrkempään laskuun, joka on jatkunut tähän päivään asti. 1970-luvulla asukasluvussa tapahtui romahdus kun viimeisetkin lapset kasvoivat aikuisiksi ja muuttivat pois kotoa. Ainoastaan Jokipohjan väkiluku kasvoi vielä 1970-luvulla. Vuosien 1980 ja 2003 välillä Nekalan väkiluku vähentyi 1314 henkilöllä. Tästä ajasta suurin laskukausi olivat ensimmäiset kymmenen vuotta jolloin luku väheni miltei tuhannella. Myöhemmin laskutahti on hiljentynyt koska alueella on tapahtunut sukupolvenvaihdosta ja alueelle muuttaneissa on paljon lapsiperheitä. (Maasilta)

Väestön määrän vähenemiseen on vaikuttanut yleisen hyvinvoinnin kasvu. Ihmiset vaativat nykyyän asunnoiltaan enemmän tilaa ja mukavuuksia, enää ei esimerkiksi omakotitalojen yläkerrassa asu toista suurperhettä vuokralaisena. Lisäksi ihmisillä on enemmän rahaa ja perheet ovat pienempiä, samoissa asunnoissa tänään asuu paljon entistä vähemmän ihmisiä. Tampere ja sen asuntotarjonta myös kasvavat ja levittyvät laajemmalle alueelle koko ajan, ja kuten Nekalakin aikoinaan, uudet alueet osaltaan purkavat väestön keskittymiä mahdoolisesti ahtaiksi käyneille aikaisemmin rakennetuille asuinalueille.

[muokkaa] Väestön tiheys ja jakaantuminen

Nekalan pinta-ala on 2,44 km2 ja väestönmäärä 3269 henkeä joten väestötiheys on n. 1339 henkeä neliökilometrilla. (Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2003)

Nekalan alueen väestöstä Taka- Viinikassa asuu 1115, Vihiojan alueella 74 ja Jokipohjassa 2080 henkilöä vuoden 2003 tilastojen mukaan.

Vihiojan alue on suurimmilta osiltaan teollisuusaluetta, joten on luonnollista että sen väkiluku on pinta-alaan suhteutettuna pieni. Jokipohjan suurempi asukasmäärä selittyy selkeästi sen Nekalaa suuremmalla pinta- alalla ja sillä, että Jokipohjan alueella on enemmän kerrostaloja, ja niissä pieniä vuokra-asuntoja.

[muokkaa] Työpaikat ja toimeentulo

[muokkaa] Elinkeinot

Nekalan alueella harjoitettavien elinkeinojen kirjo on hyvin laaja. Suuri osa niistä on sijoittunut Nekala-Viinikan teollisuusalueelle, joka virallisesti on nimeltään Vihioja. Monet Nekalan elinkeinoista siis ovat teollisuuden piirissä. Edellytyksenä näiden elinkeinojen syntymiselle alueelle ovat olleet hyvät kulkuyhteydet; lyhyt välimatka keskustaan ja rautatien läheinen sijainti. Myös alueen laakeus on omalta osaltaan ollut edullinen suuren teollisuusalueen syntymiseen.

Myös opetuksen ja kasvatuksen työpaikkoja Nekalassa on melko paljon koska alueella sijaitsevat Nekalan päiväkoti, Nekalan ala-aste, Tampereen normaalikoulun yläaste ja lukio sekä Pirkanmaan taitokeskuksen toimipiste. Kyseiset laitokset työllistävät yhteensä miltei 200 henkilöä Nekalan alueella.

Muita Nekalassa harjoitettuja elinkeinoja löytyy esimerkiksi ravintola-, palvelu-, ja kaupan aloilta. Näiden elinkeinojen syntymisen ovat saaneet aikaa sekä Nekalan asukkaiden, että myös teollisuusalueella työskentelevien tarpeet. Esimerkin omaisesti voisi mainita vaikkapa ruokalatyyppiset lounasravintolat, joiden palveluja hyödyntävät alueella työssäkäyvät.

Elinkeinorakenteen muutokset eivät ole olleet suuria. Pientä kasvua kuitenkin näkyy kaupan alan työpaikoissa.

[muokkaa] Toimeentulon taso

Nekalan alueen asunnoista noin puolet ovat vuokra-asuntoja. Näissä asunnoissa asuvat ovat usein pienituloisia, esimerkiksi opiskelijoita tai eläkeläisiä. Suoranaisia palkkatuloja heillä on vähän ja heidän muuta väestöä matalampaa toimeentuloansa kuvastavat pienemmät asunnot, joissa he usein asuvat vuokralla, ja joiden kunto on keskimääräistä huonompi.

Nekalan asunnoista pientalojen osuus on hieman alle 20 % Omakotitalot alueella ovat pääsääntöisesti parinkymmenen viime vuoden aikana remontoituja, hyväkuntoisia ja kerrostaloasuntoja tilavampia, mitkä toimivat indikaattoreina melko hyvästä toimeentulosta. Asuntojen hintataso on kuitenkin matalampi kuin vaikkapa viereisessä Viinikassa eikä Nekalan alueelle ole hakeutunut kiinteistöihin sijoittavia korkeatuloisia.

Työttömyysprosentti joka puolella Nekalaa on korkea, reilusti yli 20%. Työttömiä on yhteensä 380 henkilöä.

[muokkaa] Työpaikkaomavaraisuus

Nekalan alueella työpaikkoja on yhteensä 3551. Näistä 126 sijaitsee Taka-Viinikassa, 3253 Nekalan teollisuusalueella Vihiojalla ja loput 172 Jokipohjan alueella. Työpaikkoja on siis enemmän kuin asukkaita (3269 henkilöä). Nekalaan saapuu paljon työvoimaa muista Tampereen osista ja muualta Pirkanmaalta. (http://www.tampere.fi/tiedostot/56wSjCylj/taulut.pdf)

Nekalasta käydään paljon töissä alueen ulkopuolella. Esimerkiksi yliopistolla työskentelee huomattava määrä Nekalalaisia, mutta töihin kuljetaan laajasti joka puolelle Tamperetta, ja myös Tampereen ulkopuolelle. (Johansson)

[muokkaa] Palvelut

[muokkaa] Hallintopalvelut

Tampereen vesilaitoksen toimisto sijaitsee Nekalassa osoitteessa Viinikantie 42.

[muokkaa] Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluista Nekalan alueelta löytyvät Nekalan palvelukeskus vanhuksille, kuntouttavaa mielenterveystyötä tekevä Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry Motarinkujalla ja lapsille kunnallinen Nekalan päiväkoti lapsiperheille.

[muokkaa] Terveydenhuoltopalvelut

Hammaslääkäri sijaitsee Nekalan koululla ja se palvelee erityisesti alaikäisiä kansalaisia. Viinikan apteekki sijaitsee teollisuusalueella Kuokkamaantiellä. Nekalan päiväkodin yhteydessä toimii neuvola joka tarjoaa palveluitaan erityisesti lapsiperheille.

[muokkaa] Koulupalvelut

Koulutusta kunnan taholta alueen alaluokkalaisille tarjoaa pääasiallisesti Nekalan koulu. Myös vastavalmistunut Muotialan koulu tarjoaa paikan muutamille lapsille, jotka asuinpaikkansa mukaan olisivat ennen kuuluneet Nekalan koulun piiriin. Peruskoulun yläluokkalaisia ja lukio-opiskelijoita Nekalassa kouluttaa valtion hallinnoima Tampereen yliopiston alainen opettajien harjoittelukoulu – Tampereen Normaalikoulu. Nekalassa annetaan myös ammattikoulutusta. Pirkanmaan taitokeskuksen Nekalan toimipisteessä, Ajokinkujalla – teollisuusalueella, annetaan aikuiskoulutusta sekä koulutetaan tekniikan, liikenteen, yhtymäpalvelujen taitajia.

[muokkaa] Kulttuuripalvelut

Nekalan kirjaston toimipiste on Nekalan koulun länsipäädyssä, missä se on toiminut koko koulun olemassaoloajan. Kirjasto myös järjestää yhteistyössä järjestöjen, kuten Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys, erilaisia taidenäyttelyitä ja tapahtumia kuten toimintapäiviä ja musiikkiesityksiä. Viinikan seurakunta pitää tapahtumiaan myös Nekalassa, Kuoppamäentien varrella seurakuntatalolla, missä on toimintaa erityisesti lapsille ja nuorille. Vanhoillislestadiolaisten Rauhanyhdistys järjestää uskonnollista sananjulistusta, nuorisotyötä ja muuta toimintaa toimitalollaan Nekalankulma 1:ssä. Myös Steiner-ideologialle pohjaavan Kristiyhteisön seurakuntasali on Ahotiellä Nekalassa.

Sorin Sirkus on löytänyt uuden kodin Nekalasta, Ahlmanintie 63:sta. Remontti valmistuu keväällä 2006 ja tilasta on tarkoitus tulla kansallinen lasten ja nuorten sirkustoiminnan keskus.

[muokkaa] Liikuntapalvelut

Vihiojan puistosta, Runnin puistosta, Riihitien kupeesta ja Haavikontien päistä löytyy kaikista urheilukentät, joita kesäaikaan käyttävät esimerkiksi jalkapalloilijat, ja jotka talviaikaan toimivat jääkiekko- ja luisteluratoina. Voimisteluun ja muuhun liikuntaan saleja löytyy Normaalikoulusta ja Nekalan koulusta. Niissä liikunnallisia harrastuksia pääsee lähestymään vaikkapa työväen- ja kansalaisopistojen toiminnan kautta.

[muokkaa] Vähittäiskaupan palvelut

Nekalan alueella on kolme ruokakauppaa; yksi keskikokoinen ja yksi pienikokoinen Jokipohjassa, sekä yksi hyvin suuri teollisuusalueen laitamilla. Nekalasta löytyy neljä kioskia, joista kolme on ryhmittynyt Jokipohjantielle. Neljäs on hieman kauempana Kuoppamäentiellä. Lisäksi on grillikioski Nekalankulmalla, kukkakauppa ja pyöräilytarvikeliike Jokipohjantiellä, eläintarvikekauppa sekä sekatavara-, rauta-, laatta, - ja autokauppoja teollisuusalueella.

[muokkaa] Muut kaupalliset palvelut

Kauneudenhoitopalveluista on mainittava Nekalassa olevat kuusi kampaamoliikettä. Ravintolapalveluita kaupunginosassa on myös; kaksi baaria, kahviloita, erityisesti työmaaruokalatyylisiä ravintoloita, sekä pizzeria. Nekalassa on lisäksi laaja valikoima erilaisia korjaamoita autoille, pyörille ja kodinkoneille muutamia mainitakseni. Lisäksi alueella sijaitsee esimerkiksi arkkitehtuuri- ja insinööritoimisto, valokuvaamo, leipomo, ompelimo, suutarinliike ja pesuloita.

[muokkaa] Liikennepalvelut

Nekalassa sijaitsee Tampereen liikennelaitoksen sekä muiden yhtiöiden linja-autojen varikoita, sekä myös TKL:n päätoimisto.

[muokkaa] Muut palvelut

Iidesjärven rannalla, kaupungin puutarhan itä puolella on kunnallinen itsepalveluperiaatteella toimiva mattojenpesupaikka. Nekalassa on jo 1930-luvulta lähtöisin ollut siirtolapuutarhatoimintaa, jonka piirissä järjestetään tapahtumia myös Nekalan vakituisille asukkaille.

[muokkaa] Puutteet palveluvarustuksessa

Peruspalveluista Nekalasta puuttuu posti. Myöskään Nekalasta ei löydy vaikkapa vaateliikkeitä, kirjakauppaa, Alkoa, kemikaliota tai optikonliikettä. Palveluita joita alueella ei saa haetaan Tampereen keskustasta tai lähellä sijaitsevasta automarketista. Lähin postikonttori on noin kolmen kilometrin päässä Tampereen keskustassa.

[muokkaa] Nekalan tieverkko

[muokkaa] Tiet

Nekalalla tieverkko on huomattavan vaihteleva. Kuten jokaisessa vastaavanlaisessa keskustan läheisessä lähiössä – tieverkko on kovin tiheä ja säännöllinen sekä tiukasti vanhan yleisasemakaavan mukainen. Suurin osa teistä, varsinkin leveämmistä vilkkaammin liikennöidyistä teistä, on itä-länsi- tai Tampereen keskustan ja Viinikanympyrän suuntaisia. Teiden laatu on vaihteleva. Alueen levein ja vilkkain tie – Nekalantie – on kaksikaistainen, tasainen ja täysin asvaltoitu. Samoin ovat Nekalantien kaltaiset tiet kuten Kuokkamaantie, Kuoppamaantie, Jokipohjantie ja Muotialantie, jotka ovat asvaltoituja ja Nekalantien tavoin noin 7-8 metriä leveitä. Poikkeuksena mainittakoon Nekalan länsirajalla kulkeva Lempääläntie, joka on monikaistainen valtatie ja joista syntyy huomattava meluhaitta lähitalojen asukkaille Oma luokkansa ovat asuinalue korttelien sisäiset tiet, joita on kahdenlaisia. Ensimmäisen luokan muodostavat öljysorapäällysteiset tiet kuten Kuismantie ja Päiväläisentie. Ne ovat suoria, hieman kuoppaisia ja noin neljä metriä leveitä. Toisen luokan muodostavat öljysoratut tiet, joista sora on kulunut puhki ja jäljelle jäänyt hiekkainen ja sorainen savitie, joissa on lukuisia sadevesikuoppia. Tällaisia tietä ovat esimerkiksi Asevelitie ja Vilppaantie ja ne ovat jo selvästi puutteellisia muuhun kaupunki- ja lähiöympäristöön verrattuna. Tosin ne ovat myös hyvin harvaan liikennöityjä joten varsinaisia ongelmia niistä ei liikenteelle koidu. Suurimmassa osassa Nekalaa on 40 kilometrin nopeusrajoitus, mikä sinänsä on poikkeuksellisen hidas nopeusrajoitus, joka johtuu savisesta maaperästä, jonka vuoksi ylinopeus on vaarallista tärinän ja tien kestävyyden vuoksia, mutta silti kaiken kaikkiaan Nekalan tiet ovat varsin hyväkuntoisia. Luonnonsuhteet on pääpiirteissään otettu tähdellisesti huomioon Nekalan tieverkkoa suunniteltaessa, mutta puutteitakin on. Nekalan korttelien öljysoratiet on päällystetty lukuisia kertoja, mikä on vaatinut paljon työvoimaa ja rahaa. Ongelmaan on kuitenkin tulossa ratkaisu – esimerkiksi Kuismantiellä ja Asevelitiellä on jo suoritettu mittaukset pysyvää asvalttipinnoitetta varten. Lisäksi vilkkaan Nekalantien ja Iidesjärven väliin jäävä maakaistale on paikka paikoin hyvin ohut, joka edesauttaa järviveden pilaantumista ja rehevöitymistä. Nekalalaiset ovat kohdanneet myös muita ongelmia lähiöalueellaan – viime vuosikymmenillä voimakkaasti kohonnut autokanta ja Hervannan valtaväylän ja Keskustan välinen liikennöinti on tuonut vilkkaan liikenteen ja meluhaitan myös Nekalantielle. Ratkaisuksi Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys ry. tarjoaa Nekalantien rauhoittamista tarjoamalla muunlaista kulkuväylää autoilijoille esimerkiksi Iidesjärven vastarannalta tai Kalevanteiltä tai Koivistonkylästä jne. Vaihtoehtoja on monta.

[muokkaa] Liikenneyhteydet

Nekala on Tampereen lähiönä lähellä kaikkia liikenneyhteyksiä. Kuitenkin ainoa julkinen kulkuneuvo, joka alueella kulkee, on Tampereen kaupungin liikennelaitoksen bussilinjat 11, 12 ja 15 sekä palvelubussi. Liitteenä on taulukko linja-autoyhteyksien käytöstä. Nekalan alueen liikennemuodot ovat yksinkertaiset, mutta kattavat. Alueen kolme bussilinjaa (11,12 ja 15) ovat väestömäärään nähden tarpeeksi vilkkaasti liikennöityjä ja kattavia. Ainoastaan ruuhka-aikoina työläiset ja varsinkin koululaiset ruuhkauttavat Nekalan alueen bussiliikenteen, jota on hieman lisätty tänä syksynä. Muutoksia liikennemuotoihin ei ole lähiaikoina Nekalassa luvassa. Ainostaan linja-autolinja 15. vaihtaa hieman ajoreittiään Muotialaan nousevan uuden asuinalueen takia. Kyseisen linja ajotaajuuskin tullee nousemaan vuoden sisällä. Liikennelaitoksen reittibussien lisäksi Nekalan alueella kulkee niin sanotun Palvelubussin linja 3., joka liikennöi linjamuotoisesti kuudesti päivässä ja lisäksi tilauksesta. Palvelubussi on suunnattu kotona asuville ikäihmiselle, jotka tarvitsevat apua ostoksissa ja muissa asioimisissa. Palvelubussipalvelu on osa Tampereen kaupungin kotihoidon tukipalvelua. Kuukausittain sillä liikkuu 49–54 eläkeläistä. Linja-auto ja bussipalvelujen lisäksi Nekalassa ei ole yksityisen auto- ja kevyenliikenteen lisäksi muita liikenneyhteyksiä. Lähin lentoasema, Tampere-Pirkkala, sijaitsee 19 kilometrin päässä. Lähin rautatieasema Tampereen keskustassa on noin neljän kilometrin päässä Nekalasta ja lähin merisatama, Pori, noin 110 kilometrin päässä.

[muokkaa] Alueelliset eturyhmät

Nekalan alueella toimii useita alueen etuja ajavia ryhmiä, näitä ovat Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys ry, Nekalan koulun vanhempainyhdistys ry, Nekalan päiväkodin vanhempainkerho ja Nekalan- Koivistonkylän yrittäjät ry. (http://mansetori.uta.fi/viinikkala/yhdistykset/)

[muokkaa] Omakotiyhdistys

Tärkein Viinikka-Nekalan alueella toimiva eturyhmä on Viinikka- Nekalan omakotiyhdistys. Sen tavoitteena on ajaa alueella asuvien kansalaisten asiaa. Yhdistyksen jäsenpohja on laaja, siihen kuuluu noin 500 taloutta. Tampereen mittakaavassa Viinikan-Nekalan omakotiyhdistys on erittäin aktiivinen ja aikaansaava. Sen vuoden aikana tekemien aloitteiden määrä on kaksinkertainen kaikkien muiden kaupungin vastaavien yhdistysten tekemien aloitteiden määrään verrattuna. Alueen asukkaat ovat aktiivisesti mukana vaikuttamassa elinympäristönsä oloihin; syynä ehkä toiminnan pitkään jatkuneet perinteet, ja se että Viinikka-Nekalan alue tuntuu usein olevan erilaisten muutoksen pyörien hampaissa. Yhdistyksen toimintaan kuuluu muun muassa aloitteiden tekeminen kaupungin päättäjille ja erilaisten projektien sekä tapahtumien järjestäminen. Yhdistys on järjestänyt esimerkiksi Iidesjärven ranta-alueen siivoustalkoot sekä sillä on ollut tapana syksyisin hankkia roskalavoja alueen asukkaiden käyttöön. (Johansson)

[muokkaa] Poliittinen toiminta

Viinikka-Nekalassa myös erityisesti vasemmiston poliittinen toiminta on ollut aktiivista, kuten työläisten asuinalueeksi perustetulle kaupunginosalle onkin luonnollista. Viinikka-Nekalan sosiaalidemokraattinen yhdistys perustettiin heti jatkosodan jälkeen. Kansandemokraateilla ja kommunisteilla oli Viinikassa ja Nekalassa myös omat yhdistyksensä; SKDL:n Viinikka – Nekalan yhdistys, SKP:n Etelä-Nekalan osasto ry sekä niiden nuoriso- ja pioneeriosastot. Varsinkin 1970- ja 1980- luvut olivat aatteen palon vuosikymmeniä, mutta 1990- ja 2000-luvuilla poliittinen kaupunginosatoiminta ei enää ole ollut samalla lailla aktiivista. ( Maasilta)

[muokkaa] Alueellinen kehittäminen

[muokkaa] Tieverkon ja liikenneyhteyksien kehittäminen

Nekalan tieverkkoa on arvioitu omassa luvussaan. Tuossa luvussa on mainittu, että Nekalassa on lukuisia tieosuuksia, jotka ovat kuoppaisia, savisia ja joista öljysora on kulunut, mutta jo lukuisia niistä on mitattu uutta täydellistä asvalttipinnoitetta varten. Kyseisten katujen pinnoiteremontti aloitetaan vuoden sisällä (Johansson) Liikenneyhteydet ovat väestömäärällisesti ja yksityisautoilun huomioon ottaen tarpeeksi hyvä ja kattava, mutta Nekalassa asuvilla monilla vanhuksilla on paljon ongelmia liikkumisessa ja askareittensa hoitamisessa, mutta tieverkkokappaleessa mainittu palvelubussi lievittää pahimpaan avuntarvetta varsin kiitettävästi. Tilauksella toimiva palvelubussi ”-taksilinja” on saavuttanut asiakaskuntansa kiitettävästi (Kati Parkko) Matkustaminen omalla autolla ja julkisella linja-autolla on ehdottomasti arvioitavissa hyvin turvalliseksi. Ikä-ihmisille suunnattu palvelubussi on näitäkin turvallisempi, sillä bussissa on avustaja ja valvoja, joka huolehtii matkustajien voinnista ja turvallisuudesta kaikin tavoin.

Kasvavan kaupungin mukana luonnollisesti myös liikenne kasvaa. Nekalan ja Viinikan alueen asukkaiden harmina on jo kauan ollut vilkasliikenteinen Nekalantie. Viinikka-Nekalan omakotiyhdistys onkin ollut aktiivisena rauhoittamassa tietä, laskemassa nopeusrajoituksia ja tekemällä aloitteita liikenteen siirtämiseksi muille väylille. Nekalantie häiritsee erityisesti Etu- Viinikan asukkaita mutta vaikuttaa merkittävästi koko Nekalan viihtyisyyteen sekä turvallisuuteen ja myös Iidesjärven tilaan. Alue haluttaisiin pitää mahdollisimman rauhallisena ja idyllisenä ilman vilkkaasti liikennöidyn tien melu- ja saastehaittoja.

[muokkaa] Kaavoitussunnitelmat

Nekalan sijainti lähellä keskustaa, ja se että sitä ei vielä ole rakennettu aivan täyteen, saa miettimään, että voisiko aluetta hyödyntää vielä lisää asumiseen tai muuhun käyttöön. Omat haasteensa mukaan tuo Iidesjärvi, jonka luonnonsuojeluarvo täytyy ottaa huomioon jokaista kaavoituspäätöksiä tehtäessä. Nekalan asukkaiden pelkona on että alueen oma tunnelma ja viihtyisyys katoaa suureellisen kaavoittamisen ja lisärakentamisen myötä.

[muokkaa] Työpaikkaomavaraisuus

Nekalassa on paljon työpaikkoja, mutta sen työpaikat eivät kuitenkaan välttämättä kohtaa työntekijöitä. Nekalassa on työtä erityisesti teollisuuden saralla, mutta tämän päivän nekalalaisilla on usein korkeakoulu- tai yliopistokoulutus. Läheinen sijainti Tampereen yliopistolle on ehkä myös syynä siihen että alueella on verrattain paljon yliopistossa työskenteleviä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuus

• Aartolahti, Rikkinen, Schulman: Toimivat alueet, Weilin+Göös, Porvoo 1996
• Järvinen, Pertti: Viinikan ja Nekalan historiaa – Viinikan-Nekalan Omakotiyhdistys ry:n Tiedotuslehti 4/88
• Maasilta, Mari: Pula-aikaa ja puutaloja, Tekstitaso oy & Offset, Tampere 1997
• Tampereen kaupungin tilastollinen vuosikirja 2003
• Iidesjärven luontopolkuopas

[muokkaa] Kartat

• Suomen maantieteellisen seuran maanmittaushallitus: Suomen maaperäkartta = AH. 123–126
• Tampereen virastokartta (1:10 000) 1999
• Järvensivun kisa, Nekala-Viinikka-Järvensivu –kartta 1989
• Tampere-Pirkkalan osoite- ja matkailukartta 2002
• Suomen maantieteellisen seuran maanmittaushallitus: kallioperäkartta 24.10.2005

[muokkaa] Internet

• http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_iidesjarvenkohtalo.html 22.10.2005
• http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/yhdistykset/2003/iidesjarvi27.10.2005
• http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?scale=16000&tool=siirra&lang=FI&cx=2489892&cy=6819468 25.10.2005
• http://020202.fi/c/portal_public/layout?p_l_id=3&p_p_id=portlets_WAR_02_map&p_p_action=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&_portlets_WAR_02_map_struts_action=%2Fmap%2Fzoom&_portlets_WAR_02_map_rscale=25&#p_portlets_WAR_02_map 25.10.2005
• http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/ymparistoverkko/info/info_iidesjarvenkohtalo.html 22.10.2005
• http://mansetori.uta.fi/viinikkala/
• http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/maantieto/ge4/ 7.11.2005
• http://www.uta.fi/laitokset/norssi/esittely/opettajat.php 6.11.2005
• http://info1.info.tampere.fi/a/nekala/etusivunsis.htm 6.11.2002
• http://www.muotiala.fi/ 8.11.2005
• http://www.tampere.fi/tiedostot/56wSjCylj/taulut.pdf 9.11.2005
• http://www.tampere.fi/ytoteto/viisto_kuvat/index.htm 10.11.2005

Tampereen kaupunginosat

Keskustanpiiri: Amuri | Kyttälä | Nalkala | Ratina | Tammela | Tammerkoski | Tulli

Läntinen piiri: Epilä | Haukiluoma | Hyhky | Ikuri | Lentävänniemi | Lielahti | Myllypuro | Pispala | Pyynikinrinne | Pyynikki | Rahola | Tesoma

Pohjoinen piiri: Kaleva | Lapinniemi | Lappi

Itäinen piiri: Hakametsä | Kaukajärvi | Kämmenniemi | Linnainmaa | Olkahinen | Aitolahti | Teisko | Atala

Eteläinen piiri: Hatanpää | Härmälä | Jokipohja | Koivistonkylä | Multisilta | Nekala | Peltolammi | Veisu | Vihioja

Kaakkoinen piiri: Hallila | Hervanta | Lukonmäki | Messukylä