Päihde
Wikipedia
Päihde (joskus psykoaktiivinen yhdiste) on aine tai valmiste joka aiheuttaa väliaikaisia muutoksia ihmisen havainnointiin, mielialaan, tietoisuuteen tai käytökseen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan päihteitä ovat alkoholi, huume tai muu päihdyttävä aine. Päihteitä käytetään rentoutumiseen tai esimerkiksi joidenkin kulttuurien uskonnollisissa rituaaleissa.[1] Joitain päihteinä käytettyjä aineita käytetään myös lääkkeinä erityisesti neurologisten ja psyykkisten sairauksien hoidossa.[2] Alkoholia käsitellään artikkelissa alkoholijuomat. Tässä artikkelissa käsitellään lähinnä huumeita.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Päihteet, huumeet ja lääkkeet
Huume on 1960-luvun lopussa suomen kieleen yleistynyt lyhyempi muoto termistä huumausaine. Yleiskielessä huume-sanan merkitys rajataan usein tarkoittamaan sellaisia aineita ja valmisteita, joiden kauppa ja/tai hallussapito on laissa säädetty rangaistavaksi teoksi. [3] Mikäli huumeen ymmärretään viittaavan johonkin rajattuun päihdeaineiden ryhmään, on termin käyttö yleensä horjuvaa. Jonkin aineen määritteleminen huumeeksi tapahtuu usein ennemminkin käyttötarkoituksensa kuin ominaisuuksiensa perusteella. Aine luokitellaan huumausaineeksi silloin, kun sitä käytetään muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Päihteiden ja huumeiden ero on myös jossain määrin kulttuurisidonnaista. Länsimaisessa kulttuurissa sallittuina päihteinä on periteisesti pidetty alkoholia, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikassa yleisin päihde on ollut kokapensaan lehdet ja Kaakkois-Aasiassa kannabis. Tämä kulttuurisidonnaisuus on synnyttänyt jännitteitä kun eri kulttuurien huumausainekäsitykset ovat kohdanneet esimerkiksi maahanmuuton seurauksena. Länsi-Euroopassa tällaiseksi kysymykseksi on noussut muun muassa mieto piriste khat, joka on Somaliassa, Etiopiassa ja Jemenissä yleisesti käytettyä ja sosiaalisesti hyväksyttyä, mutta joka joissain länsimaissa lasketaan huumeeksi. [4]
[muokkaa] Varhaishistoria
Päihteitä on käytetty koko tunnetun ihmiskunnan historian ajan. Arkeologisia todisteita psykoaktiivisten päihteiden käytöstä on löydetty ainakin viimeiseltä 10 000 vuodelta, ja historiallisia todisteita eri kulttuurien käyttämistä päihteistä viimeiseltä 5 000 vuodelta.[5]
Päihteiden lääkinnällinen käyttö on näytellyt historiassa merkittävää osaa, mutta myös ehdotettu tajunnan muuntelemisen vietin olleen eräitä merkittäviä syitä, kuten janon, nälän ja seksuaalisten mielitekojen tyydyttämisen tarpeen. Jotkut väittävät markkinoinnin, helpon saatavuuden ja nykyisen elämäntyylin olevan syitä, miksi ihmiset ajautuvat käyttämään päihteitä päivittäisessä elämässään, mutta ei tarvitse katsoa kauaksikaan historiaan, tai vain lasten haluun pyöriä ja heilua sekoittaakseen päänsä, niin voidaan huomata miten tajunnan muunteleminen on yleismaailmallista.
Tämä käytös ei pelkästään rajoitu ihmisiin. Yllättävän monet eläimet kuluttavat psykoaktiivisia kasveja, eläimiä, marjoja ja jopa käyneitä hedelmiä, joista ne tulevat selvästi juovuksiin. Kansanomaiset tarut pyhistä kasveista usein viittaavat eläimiin, jotka opettivat ihmiset niitä käyttämään.
Biologisessa evoluutiossa on selvästi viitteitä eläinten ja kasvien yhteiseloon, ja siihen mitä tulee kemikaalien ja niitä vastaanottavien aivojen eri reseptoreiden olemassaoloon hermojärjestelmässä. On teoretisoitu, että psykoaktiiviset aineet olisivat näytelleet tiettyä osaa ihmisen tietoisuuden kehityksessä.[6]
[muokkaa] Päihteet lääketieteellisesti määriteltyinä
Maailman terveysjärjestön eli WHO:n mukaan päihteitä ovat aineet, jotka aiheuttavat riippuvuutta. lähde? Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin mukaan päihde "päihtymistarkoitukseen käytetty, psyykkisiin toimintoihin vaikuttava aine" [7]. Päihteen ja elintarvikkeen raja on jossain tapauksissa vaikea määritellä, koska monet yleisesti käytetyt nautintoaineet, kuten esimerkiksi kahvi, sisältävät pieniä määriä päihdyttäviä ja riippuvuutta aiheuttavia aineita. Tohtori Neal L. Benowitzin luokittelu eräistä kemiallisista yhdisteistä viiden ongelma-alueen suhteen on
| Aine | Vieroitus | Vahvistus | Toleranssi | Riippuvuus | Päihdyttävyys |
|---|---|---|---|---|---|
| Nikotiini | 3 | 4 | 4 | 1 | 6 |
| Heroiini | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |
| Kokaiini | 3 | 1 | 1 | 3 | 3 |
| Alkoholi | 1 | 3 | 4 | 4 | 1 |
| Kofeiini | 4 | 5 | 3 | 5 | 5 |
| Kannabis | 5 | 6 | 5 | 6 | 4 |
Luokittelussa vieroitus tarkoittaa aineen aiheuttamien vieroitusoireiden vakavuutta, vahvistavuus aineen kykyä saada koehenkilöt ottamaan sitä uudelleen ja preferoimaan sitä muihin aineisiin nähden, toleranssi sitä, kuinka paljon ainetta tarvitsee ottaa tyydyttääkseen himon siihen, riippuvuus aineen käytön lopettamisen vaikeutta ja päihdyttävyys liittyy aineen aiheuttaman riippuvuuden ongelmallisuuteen ja sen aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin.
[muokkaa] Päihteet juridisesti
Suomen huumausainelain mukaan huumausaineita ovat ne aineet ja valmisteet, jotka on lueteltu huumausaineita koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksissa vuodelta 1961 (Sopimussarja 43/65) sekä psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa (Sopimussarja 60/76) tarkoitettuja aineita ja valmisteita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksillä määrätään tarkemmin mitkä nämä aineet ja valmisteet ovat. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää siten yksittäistapauksittain siitä, mitkä aineet tai valmisteet ovat huumausaineita. Kun uusia nk. designer-huumeita tuotetaan jatkuvasti kehittelemällä psykoaktiivisista aineista uusia johdannaisia, ei päihteen juridinen määritelmä käsitä kaikkia sellaisia tajuntaan vaikuttavia aineita, jotka mielletään päihteiksi.
[muokkaa] Päihdekaavio
[muokkaa] Selitteet
- Sininen: Stimulantit vahvistuvat vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.
- Punainen: Depressantit vahvistuvat oikeaan alakulmaan päin mentäessä.
- Vihreä: Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla.
- Vaaleanpunainen: Antipsykoottisia.
[muokkaa] Alakohdat
- Valkoinen: Valkoinen alue kuuluu kolmeen ryhmään: stimulantteihin, depressantteihin ja hallusinogeeneihin.
- Purppura: Purppura alue kuuluu kahteen ryhmään: stimulantteihin ja depressanteihin.
- Syaani: Syaani alue kuuluu kahteen ryhmään: stimulantteihin ja psykedeelisiin hallusinogeeneihin.
- Keltainen: Keltainen alue kuuluu kahteen ryhmään: depressantteihin ja dissosiatiivisiin hallusinogeeneihin.
[muokkaa] Päihteiden suhteellinen vaarallisuus
Eri päihteiden suhteellinen vaarallisuus on alati keskustelunaiheena oleva aihe. Eräs Britannian parlamentin alainen tieteellinen elin, Science and Technology Comittee, on laatinut seuraavan luokittelun, joka asettaa päihteet järjestykseen niiden haitallisuuden mukaan aloittaen ihmisille vahingollisimmasta ja päätyen vähiten haitalliseen: heroiini, kokaiini, barbituraatit, metadoni, alkoholi, ketamiini, bentsodiatsepiini, amfetamiini, tupakka, buprenorfiini, kannabis, päihteinä käytettävät liuottimet, DOM, LSD, metyylifenidaatti, anaboliset steroidit, GHB, ekstaasi, alkyylinitriitit ja kati.[9]
[muokkaa] Lähteet
- Sarvanti, Tapani 1997: Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus. Stakes tutkimuksia 83. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
- ↑ Hallucinogens and Religion: Historical to Scientific Perspectives
- ↑ Päihdelinkki: Lääkkeet
- ↑ Terveyskirjasto: Huume
- ↑ National Drug Intelligence Center:Intelligence Bulletin: Khat (Catha edulis) D.A.R.E UK: KHAT f The Social History of Alcohol and Drugs: An Interdisciplinary Journal
- ↑ M.D. Merlin. "Archaeological Evidence for the Tradition of Psychoactive Plant Use in the Old World". Economic Botany 57 (3): 295–323.
- ↑ http://www.csp.org/chrestomathy/event_horizons.html
- ↑ Terveyskirjasto: Päihde
- ↑ Relative Addictiveness of Drugs
- ↑ http://news.bbc.co.uk/2/shared/bsp/hi/pdfs/31_07_06_drugsreport.pdf
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Erowid -päihdetietokanta (englanniksi)
- Trippistoorit
