Tietoyhteiskunta

Wikipedia

Tietoyhteiskunta on yhteiskunta, jossa informaation tuottamisella, jakelulla ja käsittelyllä on suuri osuus taloudessa ja kulttuurissa. Myös termiä informaatioyhteiskunta käytetään tarkempana käännöksenä englanninkieliselle termille "information society". Läheinen termi verkostoyhteiskunta (network society) korostaa tietoyhteiskunnalle luonteenomaista verkostoitunutta tuotanto- ja toimintatapaa.

Tietoyhteiskunta on nähty teollisuusyhteiskunnan jälkeisenä yhteiskunnan kehitysvaiheena, joskin yleensä teollisuusyhteiskunnan jälkeisenä vaiheena pidetään palveluyhteiskuntaa. Tietoyhteiskuntaa lähellä olevia käsitteitä ovat myös esimerkiksi jälkiteollinen ja postmoderni yhteiskunta.^[1][2][3]

Sisällysluettelo 1 Tietoyhteiskunnan piirteitä 2 Kriittistä arviointia tietoyhteiskunnasta 3 Katso myös 4 Aiheesta muualla 5 Lähteet

[muokkaa] Tietoyhteiskunnan piirteitä

Tietoyhteiskunnalle ei ole olemassa selkeää määritelmää toisin kuin sanoille maatalous-, teollisuus-, ja palveluyhteiskunta, jotka määrittyvät pääasiassa kansantalouden tuotannon rakenteen mukaan. Tieto- tai informaatioyhteiskunnan pohja on vaikeasti esille prosessoitava tieto, intuitio, kompleksisuuden hallinnan tiede tietokoneella (ks. Heinz R. Pagels).

Tietoyhteiskunnassa esineet tehdään tietokoneverkkojen ohjaamana täsmätuotantona. Jokainen tuote, esim. auto, voi olla periaatteessa yksilö, joka eroaa värin ja varustelun puolesta muista valmistettavista autoista. Kuitenkin auton osat ovat niin täsmällisesti tuotettuja, että sama osa sopii kyseisen mallin kaikkiin autoihin. Tätä yhteensopivuutta ohjaa tieto, standardit ja tarkkuus.

Tietoyhteiskunnassa maatalouden osuus kansantuotteesta pienenee. Teollisuus on myös pienempi osa kansantuotteesta kuin teollisuusyhteiskunnassa (vrt. automaatio ja robotit) ja valtaosa kansantuotteesta tulee palveluista ja tiedon eri muotojen vaihdannasta. Tosin perinteinen teollisuus vastaa eri tarpeisiin kuin tieto- ja viestintäteknologia ja näin ollen perinteinen teollisuus säilyy ja kehittyy sen rinnalla. Tietoa edustavat mm. tietokoneteollisuus, tietoturva, kännykät, tietokonepelit, viihde, TV, autojen tietokoneohjaukset (luistonestojärjestelmä, ABS-jarrujärjestelmä, elektroninen sytytyksen säätö jne.) sekä monien muiden laitteiden sulautetut tietokoneet ja niiden ohjelmistot.

Tietoyhteiskuntaa luonnehtii verkostomainen toimintatapa, suuri monimutkaisuus, suuri dynamiikka, suuri käsitteellisyys ja irtautuminen luonnosta, esimerkkinä geenimanipulaatio ja keinomateriaalit. Tietoyhteiskunnan vaikuttaminen perustuu pääosin tietoon. Vaikuttavan tiedon lähteitä ovat Internet, kansainvälinen media, tietotekniikka, yleisesti kasvanut ihmisten välinen kommunikaatio ja mm. kansainväliset organisaatiot. Tietoyhteiskunta on kasvavasti globaali ilmiö.^[4]

Osa maailman valtioista on 1980-luvulta alkaen siirtynyt tietoyhteiskuntaan.

[muokkaa] Kriittistä arviointia tietoyhteiskunnasta

Tietoyhteiskunta on herättänyt kritiikkiä sekä yhteiskuntatieteellisenä käsitteenä, että yhteiskunnallisena ilmiönä. Tietoyhteiskunnan käsitteen kriitikot voivat pitää käsitettä harhaanjohtavana tai väärin käytettynä. Esimerkiksi Suomen asemaa tietoyhteiskuntana on kritisoitu siltä pohjalta, että Suomi on maailman yksi kuljetusintensiivisimmistä yhteiskunnista. Toisaalta tietoyhteiskuntakehitys voidaan nähdä kietoutuvan monin tavoin myös osaksi liikkumista ja kuljetuspalveluja ^[5].

Tietoyhteiskunnasta ilmiönä kriittiseen sävyyn kirjoittavien mukaan tiedon saanti ei ole ongelma, pikemminkin sitä tulee liikaa. Datasta ja informaatiosta tulisi päästä tietämykseen, ymmärrykseen ja ehkä jopa viisauteen. Tarvitaan enemmänkin tiedon kriittistä ja integroivaa, kokonaisvaltaista käsittelyä kuin lisää tietoa. Datafuusio on esimerkki tästä suunnasta.

Tiedotusvälineillä voidaan manipuloida ihmisiä melko helposti. Katso esim. Informaatisodankäynnin ydin, media, psykologinen sodankäynti ja refleksiivinen kontrolli.

Tieto ja osaaminen ovat tehokkaita vallankäytön muotoja ja niillä on taipumus kasaantua, täten kuilu tietävien ja tietämättömien välillä levenee jatkuvasti. Tietotekniikalla on paljon hyötyjä, mutta myös samalla haittoja, jos esimerkiksi erilaisten rekisterien tiedot päätyvät vääriin käsiin. Tästä on saatu kokemuksia erilaisten tietomurtojen osalta, kun mm. luottokorttien numeroita on päätynyt vääriin käsiin. Koska "Tieto on valtaa" (Francis Bacon), tieto ja tietovarastot ovat merkittävä yhteiskunnallinen kysymys. Vertaa esim. Suomen Sonera-skandaaliin.

[muokkaa] Katso myös

• Maatalousyhteiskunta
• Teollisuusyhteiskunta
• Kehityskritiikki
• Modernisaatio
• Teollistuminen
• Media
• Tietotyö
• Intuitio ja tietoyhteiskunta

[muokkaa] Aiheesta muualla

• tietoyhteiskunta.fi
• hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Valtioneuvosto, Suomi tietoyhteiskunnaksi. Kansalliset linjaukset. 1995, Edita: Helsinki.
2. ↑ Castells, M. and P. Himanen, Suomen tietoyhteiskuntamalli [Sitra 242]. 2001, Porvoo: WSOY.
3. ↑ Hautamäki, A., ed. Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa: Tietoyhteiskunnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 1996, SITRA: Helsinki.
4. ↑ Castells, M., The Rise of the Network Society. 1996, Oxford: Blackwell.
5. ↑ Lehtonen, M. and R. Koskimaa, Lappilainen laajakaistainen tie(to)verkko palveluja, asumista ja aluekehitystä määrittävinä tekijöinä tulevaisuudessa, in Lapin tietoyhteiskuntaseminaarin tutkijatapaamisen artikkelijulkaisu 2004 [Proceedings of the Lapland Information Society Seminar: Papers from the 2004 Researcher Workshop], M. Lehtonen and H. Ruokamo, Editors. 2005, University of Lapland, Faculty of Education, Centre for Media Pedagogy (CMP), Lapin Yliopistopaino: Rovaniemi. p. 85–96. [1]