Flaamit
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. |
| Tarkennus: epäilyttäviä höpinöitä flaamien identiteetistä yms. artikkelin loppupuolelle Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Flaamit eli flaamilaiset ovat noin kuusimiljoonainen germaaninen etninen ryhmä, josta suurin osa elää Flanderin alueella Ranskassa ja Belgiassa sekä Alankomaissa pääasiassa Zeeuws-Vlaanderenissa. Lisäksi useita tuhansia flaameja elää Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
[muokkaa] Kieli
Flaamit käyttävän arkikielenään flaamia (Vlaams), joka käsittää hollannin kielen eteläiseen ryhmään kuuluvat länsiflaamin, brabantin ja limburgin murteet. Sivistyneistö ja kouluopetus, virastot ja kirjallisuus käyttävät varsinaista hollannin kieltä. Etelämurteita puhuvien puhetavassa on hieman ranskalaista pehmeyttä Alankomaissa puhuttavan hollannin kielen kurkkuäänteistä on hävinnyt kovin terävyys.
Alueen historia monien satojen vuosien kauppayhteyksineen vaikuttaa kieleen; Antwerpenin kaupunkialueella puhuttavan Antwerpenin slangin, Aantwaarpsin sanoissa on runsaasti hyvinkin suoria lainoja mm. ranskalaisista ja espanjalaisista ilmaisuista.
[muokkaa] Kansalliset pyrkimykset
Flaameilla on ollut voimakkaita kansallisia tavoitteita. Vuonna 1840 syntyi flaamilaisliike, joka toimi alkujaan kirjallisuudessa, mutta myöhemmin saksalaisen miehityshallinnon tukemana aktivistit pääsivät joihinkin tavoitteisiinsa, joista eräänä merkittävimpinä Gentin yliopiston flaamilaistaminen vuonna 1930. 1960-luvulla liike tavoitteli Belgian muuttamista liittovaltioksi ja vuonna 1963 Belgia jaettiin flaamilaiseen Flanderiin, ranskankieliseen Valloniaan ja monikieliseen Brysseliin. Erimielisyydet ryhmien välilä ovat jatkuneet yhä ja Flanderin itsenäisyytä ajanut Vlaams Blok -puolue kiellettiin 2000-luvun alussa. Sittemmin puolueen linjaa on jatkanut Vlaams Belang -puolue, joka on nationalistinen ja konservatiivinen puolue. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat flaamien itsenäisyys ja maahanmuuton vähentäminen.
Perusflaamilainen on Vlaming, henkilö joka on syntynyt ja elänyt Flanderin alueella. Nationalistisia flaameja kutsutaan nimellä Vlamingant.lähde?
Useimmat Flanderin asukkaat kokevat olevansa flaameja ja vasta toisijaisesti tai ei ollenkaan belgialaisia. Ensimmäisen maailmansodan aikana flaamit joutuivat palvelemaan Belgian asevoimissa ranskankielisen päällystön alaisuudessa ymmärtämättä komentoja, joka johti tavanomaista suurempaan mieshukkaan. Toisen maailmansodan aikainen flaamien vilkas rekrytoituminen Saksan SS-joukkoihin oli sekin eräs vastareaktio mm. tähän.
Flaamit eivät myöskään pidä jos heitä puhutellaan ranskan kielellä. Kuitenkin hyvin suuri osa Belgian liittovaltiosta koostuu kahdesta toistensa kanssa toimeen tulevasta kansasta, monille ei tuota vaikeuksia lennosta vaihtaa kielestä toiseen noteeraamatta sitä itse mitenkään.
