Bryssel

Wikipedia

Bryssel (ransk. Bruxelles, holl. Brussel, saks. Brüssel, engl. Brussels (äännetään IPAn mukaan [brʌsəlz]^[1])) on Belgian pääkaupunki. Bryssel on myös Flanderin alueen pääkaupunki sekä Euroopan unionin tosiasiallinen (de facto) pääkaupunki.

Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel. Muoto "Brysseli" perustuu virheelliseen analogiaan, eikä sitä pidetä hyväksyttävänä.^[2]

Sisällysluettelo 1 Euroopan pääkaupunki 2 Kielirajalla 3 Liikenne 4 Kaupungin sijaitsevia kohteita 4.1 Yliopistot 4.2 Puistot 4.3 Brysselin kunnat 5 Tunnettuja brysseliläisiä 6 Aiheesta muualla 7 Lähteet

[muokkaa] Euroopan pääkaupunki

Brysselillä on kolme merkitystä:

1. Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Pääkaupunkialueeseen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku 2003 alussa oli 992 041, eli 6 309 asukasta neliökilometriä kohden.
2. Varsinainen Brysselin kaupunki (Bruxelles-Ville / Brussel-Stad), jonka asukasluku on noin 140 000 ja pinta-ala 33,39 km².
3. Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti (valmistelevat ja komiteatoiminnot) pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämä johtaa mediassa merkitykseen, jossa Bryssel-nimeä käytetään unionin vastikkeena kuten Washingtonia Yhdysvalloissa. Brysseliä sanotaan usein Euroopan pääkaupungiksi, koska siellä sijaitsee merkittävä määrä EU-hallinnon ja kansainvälisten järjestöjen päämajoja.

Brysselissä sijaitsee noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

[muokkaa] Kielirajalla

Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollantia puhuvaan ja eteläiseen ranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti enklaavina Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kuitenkin yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä asettui Brysseliin, ja tänä päivänä enemmistö asukkaista puhuu ranskaa. Käytännössä myös englantia puhutaan laajalti, vaikka sillä ei mitään virallista asemaa olekaan.

[muokkaa] Liikenne

Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitse Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöden suosima Brussels South Airport lähella Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junalla. Suurin rautatieasema on Gare du Midi eli Zuidstation.

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on kaksi linjaa sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

[muokkaa] Kaupungin sijaitsevia kohteita

Kaupungissa sijaitsee

• Useita Euroopan unionin instituutioiden rakennuksia kuten Euroopan komission päärakennus Berlaymont, Euroopan parlamentti sekä Euroopan unionin neuvoston rakennus
• NATOn päämaja,
• Sotilaallisen Länsi-Euroopan unionin, WEU:n, toimistoja.

Tunnettuja brysseliläisiä nähtävyyksiä:

• Grand-Place eli Grote Markt,
• Atomium, joka rakennettiin World Expo '58 varten
• Manneken Pis
• Tintti-museo

[muokkaa] Yliopistot

Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen Université Libre de Bruxelles (ULB) [1] ja hollanninkielinen Vrije Universiteit Brussel (VUB) [2]. Molempien nimillä on sama merkitys: "Brysselin vapaa yliopisto".

[muokkaa] Puistot

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

[muokkaa] Brysselin kunnat

(suluissa postinumero)

1. Anderlecht (1070)
2. Bruxelles-Ville / Brussel-Stad (1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050)
3. Ixelles / Elsene (1050)
4. Etterbeek (1040)
5. Evere (1140)
6. Ganshoren (1083)
7. Jette (1090)
8. Koekelberg (1081)
9. Auderghem / Oudergem (1160)
10. Schaerbeek / Schaarbeek (1030)
11. Berchem-Sainte-Agathe / Sint-Agatha-Berchem (1082)
12. Saint-Gilles / Sint-Gillis (1060)
13. Molenbeek-Saint-Jean / Sint-Jans-Molenbeek (1080)
14. Saint-Josse-ten-Noode / Sint-Joost-ten-Node (1210)
15. Woluwe-Saint-Lambert / Sint-Lambrechts-Woluwe (1200)
16. Woluwe-Saint-Pierre / Sint-Pieters-Woluwe (1150)
17. Uccle / Ukkel (1180)
18. Forest / Vorst (1190)
19. Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde (1170)

[muokkaa] Tunnettuja brysseliläisiä

• Jacques Brel, laulaja
• Audrey Hepburn, näyttelijä
• Georges Remi eli Hergé, sarjakuvantekijä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Brysselin kaupungin virallinen kotisivu (ranskaksi ja hollanniksi)
• Brysselin pääkaupunkialueen portaali
• Kartta
• Vuorovaikutteinen keskustan kartta

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Raija Hurme, Maritta Pesonen ja Olli Syväoja (1995): Englanti–suomi suursanakirja. English–Finnish General Dictionary. WSOY ja Valitut Palat. ISBN 951-584-128-3.
2. ↑ Kielenhuollon suositus eräistä Belgian paikannimistä.

	Belgian alueet ja maakunnat
	Flanderi Antwerpen | Limburg | Itä-Flanderi | Länsi-Flanderi | Vlaams-Brabant (Flaamien Brabant)
	Vallonia Brabant Wallon (Vallonian Brabant) | Namur | Liège | Hainaut | Luxembourg
	Brysselin pääkaupunkialue