Figaron häät
Wikipedia
| Figaron häät | ||
 |
||
| alkuperäinen nimi | Le Nozze di Figaro Una opera buffa in quattro atti |
|
| säveltäjä | Wolfgang Amadeus Mozart | |
| libretto | Lorenzo da Ponte | |
| pohjautuu | Beaumarchais'n näytelmään Le mariage de Figaro |
|
| tyylilaji | opera buffa | |
| esityskieli | italia | |
| kantaesitys | 1. toukokuuta 1786 | |
| paikka | Burgtheater, Wien | |
| aikajana Mozartin oopperoista | ||
|---|---|---|
| Der Schauspieldirektor 1786 |
Figaron häät 1786 |
Don Giovanni 1787 |
W.A. Mozartin ooppera Figaron häät, Le nozze di Figaro (KV 492), edustaa tyyliltään opera buffaa eli oopperan farssimaista, parodista ja läpisävellettyä muotoa. Figaron häät -oopperan kantaesitys oli 1.5.1786 Wienin Burgtheaterissa säveltäjän johtamana. Ensimmäisen kerran ooppera esitettiin Suomessa vuonna 1922 Suomalaisessa oopperassa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oopperan synty
Figaron häät on ensimmäinen kolmesta da Ponte -oopperasta; kaksi muuta ovat Don Giovanni ja Così fan tutte. Mozart ja libretisti Lorenzo da Ponte saivat keisari Joosef II:lta luvan laatia italiankielinen ooppera Beaumarchais'n näytelmästä La Folle journée ou Le Mariage de Figaro (suom. Hullu päivä, tai Figaron häät) vuodelta 1784. Näytelmää pidettiin vallankumouksellisena ja sen saksankielinen versio oli kielletty Wienissä vuotta aikaisemmin.[1] Muokatessaan Figaroa oopperalibretoksi da Ponte riisui näytelmästä terävimmän sosiaalisen kritiikin, vaikka perusasetelma jäikin ennalleen: kiero ja himokas aatelisherra joutuu alistumaan nokkelien ja hyveellisten palvelijoidensa juonittelujen edessä.
Figaron häiden kantaesitys Wienin Burgtheaterissa 1. toukokuuta 1786 oli menestyksekäs, mutta siitä huolimatta oopperaa esitettiin vain yhdeksän kertaa. Kilpailu Wienissä oli kovaa, eikä italiankielisen oopperan aristokraattinen yleisö innostunut oopperasta, jossa heidän yhteiskuntaluokkaansa pilkattiin avoimesti. Hildesheimer (1983) jopa väittää että
”Figarosta” tuli hänen tuhonsa syy. Korkeat piirit, jotka olivat tottuneet näkemään itsensä opera seriassa lempeytensä ja suvereenisuutensa takia loputtomiin ihannoituina hahmoina, eivät tosin tunteneet joutuneensa äkillisen törkeän kohtelun kohteeksi, mutta eivät toisaalta nielaisseetkaan tällaista kovin kernaasti.[2]
[muokkaa] Henkilöt
- Kreivi Almaviva - baritoni
- Kreivitär Almaviva - sopraano
- Susanna, Figaron morsian - sopraano
- Figaro, kreivin kamaripalvelija - baritoni
- Cherubino, kreivin paašipoika - mezzosopraano
- Marcellina - sopraano
- Bartolo, lääkäri - basso
- Basilio, laulunopettaja - tenori
- Don Curzio, tuomari - tenori
- Barbarina, Antonion tytär - sopraano
- Antonio, kreivin puutarhuri ja Susannan setä - basso
[muokkaa] Tapahtumapaikka ja -aika
Oopperan tapahtumat sijoittuvat 1700-luvun puoliväliin, Kreivi Almavivan linnaan, joka sijaitsee lähellä Sevillaa. Päähenkilöitä ovat kreivi ja kreivitär Almaviva, kreivin kamaripalvelija Figaro ja kreivittären kamarineito Susanna. Myös paašipoika Cherubino, lääkäri Don Bartolo, lääkärin taloudenhoitaja Marcellina, laulunopettaja Don Basilio, tuomari Don Curzio, kreivin puutarhuri Antonio sekä puutarhurin tytär Barbarina ovat tämän koomisen oopperan keskeisiä henkilöitä.
[muokkaa] Juoni
Ooppera tapahtumat alkavat Figaron ja Susannan hääpäivänä. Asiat mutkistuvat, kun paljastuu, että kreivikin on rakastunut Susannaan. Monimuotoisten juonenkäänteiden, juonitteluiden, piiloutumisien, naamioitumisien ja uusien sukulaisuussuhteiden paljastumisien jälkeen kaikki päättyy kuitenkin sovintoon ja hääjuhlia jatketaan entistä riehakkaammissa tunnelmissa.
[muokkaa] Ääninäyte
[muokkaa] Lähdeviitteet
- ↑ Bacon, Henry (1995, 2. korjattu painos 2001): Oopperan historia. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-13273-3.
- ↑ Hildesheimer, Wolfgang (1983, 4. painos 2002): Mozart (suom. Seppo ja Päivi Heikinheimo). Helsinki: Otava. ISBN 951-1-11882-X.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Wolfgang Amadeus Mozartin oopperat | |
|---|---|---|
| Nuoruudenteokset: | Apollo et Hyacinthus | Bastien und Bastienne | La finta semplice | Mitridate, re di Ponto | Ascanio in Alba | Il sogno di Scipione | Lucio Silla | La finta giardiniera | Il re pastore | |
| Kypsän kauden teokset: | Idomeneo | Ryöstö seraljista | Der Schauspieldirektor | Figaron häät | Don Giovanni | Così fan tutte | Taikahuilu | La clemenza di Tito | |
| Postuumit teokset: | Zaide | L'Oca del Cairo | Lo sposo deluso | La Betulia liberata (oratorio) | |
