Antrooppinen periaate

Wikipedia

Antrooppinen periaate tarkoittaa, että kaikkeuden täytyy olla suunnilleen sellainen kuin se on, sillä muuten emme voisi olla täällä sitä havaitsemassa. Periaate on johtanut sekaannuksiin ja on kiistanalainen. Jotkut fyysikot eivät hyväksy koko periaatetta, muun muassa siksi, että se ei ole kovin hyvin falsifioitavissa: toistaiseksi meillä ei ole mahdollisuutta tietää, onko olemassa myös toisenlaisia kaikkeuksia.

Maailmankaikkeus vaikuttaa tarkasti hienosäädetyltä sellaiseksi, että me voimme olla olemassa. Sen rakenne ja kehitys riippuvat muutamasta avainluvusta. Yksi avainluvuista kuvaa painovoiman voimakkuutta. Jos voima olisi nykyistä kovin paljon vahvempi, tähdet puristuisivat tiiviimmiksi ja loistaisivat suuremmalla teholla niin nopeasti loppuun, ettei evoluutiolle ja ihmisen syntymiselle jäisi aikaa. Painovoiman rajat ovat melko väljät, mutta ydinvoima ei saa poiketa juuri lainkaan nykyisestä. Jos voima olisi heikompi, atomiytimet eivät pysyisi kasassa ja vety olisi ainut alkuaine. Jos se taas olisi vahvempi, olisi vety fuusioinut heliumiksi heti alkuräjähdyksen jälkeen, eikä vetyä, kuten sitä kautta myöskään vettä, olisi enää olemassa. Lisäksi avaruus näyttää olevan erittäin lähellä laakeaa avaruutta, jos avaruuden kaarevuus olisi positiivinen, maailmankaikkeus olisi romahtanut kasaan jo ennen ihmiskunnan syntymistä, jos se taas olisi negatiivinen maailmankaikkeus olisi laajentunut niin nopeasti että tähdet ja galaksit eivät olisi päässeet kunnolla syntymään.

[muokkaa] Ratkaisuja

[muokkaa] Älykkään suunnittelun, kreationismin ja kosmologisen jumalatodistuksen ratkaisu

Antrooppinen periaate niin sanotun älykkään suunnittelun yhteydessä tarkoittaa sitä, että maailma vaikuttaa olevan hienosäädetty ihmiselämää varten: ellei maailmamme olisi jokseenkin juuri tällainen, kuin se on, me emme voisi olla olemassa.

Teleologisen jumalatodistuksen väite on, että olemassaolomme täällä ei ole sattumaa, vaan että sillä täytyy olla jokin tarkoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että olemassaolon katsotaankin olevan puhtaan sattuman sijasta jonkinlaisen suunnitelman tulosta.

Luojaan antrooppisen periaatteen seurauksena päädyttäessä tullaan päätelmään, että luoja on säätänyt maailmankaikkeutemme arvot kohdalleen, mm. elämän ja ihmisen olemassaolon sallivaksi tai jopa kyseiset tapahtumat vaikkapa säädöksillään ennaltamääräten.

Tämän, samoin kuin kaikkien muidenkin antrooppisen periaatteen ratkaisuyritysten ongelmana on ratkaisun testaaminen. Lisäksi ratkaisusta saattaa - joitakin lisäehtoja, kuten kaikkivaltiuden käsitettä - käytettäessä seurata esim. seuraavankaltaisia teologis-filosofiset kysymyksiä:

Jos Luoja sääti arvot kohdalleen, niin oliko hänellä yläpuolellaan vielä ylempi Ylijumala tai jonkinlaiset "vielä ylemmät lait", jotka olivat asettaneet elämän raja-arvojen sallitut toleranssit ennen kyseistä Luojaa. Tällainen Luoja itse olisi pelkkä Säätäjä, joka sääti arvot elämän mahdollisuuksien toleranssialueen sisältä.
Jos taas Luoja on Kaikkivaltias, niin ovatko "raja-arvot" tietoinen valinta, eräänlainen tapa hänen olemassaolonsa paljastamiseksi ja ilmaisemiseksi asiaa pohtiville ihmisille. Kaikkivaltiaana kun hän olisi voinut ehkä valita mitä "raja-arvoja" tahansa saadakseen elämää syntymään.

[muokkaa] Multiuniversumi

Useiden kaikkeuksien mahdollisuutta on tuonut esiin ja kehittänyt muun mussa kosmologi Max Tegmark. Päättely kulkee askeleittain esimerkiksi siten, että koska loton päävoiton voittanut perhe voi aluksi pitää itseään suunniteltuna voittajana, niin havaittuaan ympäriltään epäonnistuneita lottoajia perhe voikin päätellä, että kyse olikin jonkinlaisen arvonnan tuloksesta. Jos he eivät olisi voittaneet, kuka muu tahansa olisi yhtä hyvin saattanut voittaa. Vastaavasti: koska maamme on asuttu, löydämme maita, joissa ei ole ihmisiä, kuten Antarktis. Antarktiksella tosin asuu ihmisiä, kuten tutkijoita. Koska maapallo on asuttu, täytynee olla muita planeettoja, jossa elämänolosuhteet eivät välttämättä ole onnistuneet. Näin havaitsemme. Koska aurinkokuntamme on olemassa, olemme löytävä toisenlaisia huonompia tähtiä, jossa planeettoja ei ole voinut syntyä; joitakin, joissa melkein syntyi; joitakin, joissa on syntynyt planeettoja ja niin edelleen. Löydämme myös muita erilaisia aurinkokuntia, joissa on enemmän tai vähemmän onnistuneet olosuhteet elämän mahdollisuudelle. Näin askeleittain siirrymme galakseihin ja galaksijoukkoihin ja lopulta päädymme päättelemään: Koska on olemassa tämä onnistunut maailmankaikkeutemme, niin täytyy olla toisia enemmän tai vähemmän onnistuneita erilaisia maailmankaikkeuksia eri ominaisuuksilla. Joillakin on onnistunut syntymään aurinkokuntia ja elämää, toisilla ei. Tästä menemme korkeammalle kategoriatasolle ja päättelemme eri multiuniversumeita myös eri luonnonvakioilla. Tästä pääsemme vielä korkeamman tason multiuniversumeihin eri luonnonlaeilla ja niin edelleen.

Ratkaisun ongelmana on testaamisen vaikeus, ellei jopa mahdottomuus. Lottovoitto-päättelyketjussa perusteena oli sekä tapahtuman, että sen negaation havaitseminen. Mikäli päättelyä yritettäisiin tehdä pelkästä yhdestä tunnetusta tapahtumasta käsin, ongelmaksi muodostuu myös päättelytavan itsensä yleinen oikeutus: voidaanko jonkin olemassaolosta päätellä, että täytyy jossain muualla olla olemassa jotain vastaavanlaista, mutta ei kuitenkaan välttämättä samanlaista.

[muokkaa] Kosmodarwinismi

Kosmodarwinismi on ajatus kaikkeuksien evoluutiosta. Tämän ajattelutavan mukaan maailmankaikkeus voisi poikia jälkeläisiä esimerkiksi mustien aukkojen kautta. Jälkeläiset voisivat periä edeltäjänsä luonnonlait, mutta niissä voisi tapahtua pieniä mutaatioita. Mitä enemmän maailmankaikkeus suosisi mustien aukkojen syntyä, sitä enemmän se saisi jälkeläisiä. Tämä johtaa siihen, että yhä suurempi osa maailmankaikkeuksista on sellaisia, joissa monimutkaiset rakenteet ja mahdollisesti elämä ovat mahdollisia. Tämänkin ratkaisun ongelmana on testaamisen vaikeus. Eräs "ennuste" on, että mustia aukkoja pitäisi syntyä tähän maailmankaikkeuteen näillä vakioilla varsin paljon. Maailmankaikkeudessamme onkin varsin paljon massiivisia mustia aukkoja, mutta kosmodarwinismi on syntynyt vasta tosiasian havaitsemisen jälkeen.

[muokkaa] GUT – kaiken teoria

Kenties joskus jokin kaiken teoria saadaan sellaiseen lopulliseen muotoon, että se kiinnittää kaikkien vakioiden arvot samalla tavoin, kuin matematiikassa vakioilla π ja e on juuri tietyt arvot. Tämä selittäisi kaikkeuden rakenteen olevan juuri sellainen, että ihmiskunta on voinut muodostua ja siirtäisi ihmettelyn uudelle tasolle.