Antonio Salieri
Wikipedia
Antonio Salieri (s. Legnagossa 18. elokuuta 1750, k. 7. toukokuuta 1825) oli italialainen säveltäjä ja kapellimestari. Lapsena hän opiskeli cembalon ja viulun soittamista. Vuonna 1766 Salieri siirtyi Wieniin hovisäveltäjäksi. Täällä hän asui loppuelämänsä. Salieri ansioitui erityisesti oopperoiden säveltäjänä. Hän myös opetti monia tulevia arvostettuja säveltäjiä, kuten Ludwig van Beethovenia, Franz Schubertia ja Franz Lisztiä.
15-vuotiaana Salieri matkusti Wieniin, jossa hän tutustui keisari Frans Joosef II:een, Metastasioon ja Gluckiin, joilla kaikilla oli vahva vaikutus Salieriin. Keisari otti nuorukaisen hovimuusikokseen, Metastasio opetti häntä säveltämään oopperalaulajan äänelle ja Gluckista tuli hänen suojelijansa. Vuonna 1774 hänet ylennettiin hovisäveltäjäksi ja neljä vuotta myöhemmin Salieri valittiin Wienin vaikutusvaltaisimpaan muusikkovirkaan, keisarilliseksi kapellimestariksi. Salierin ja Wolfgang Amadeus Mozartin välillä oli kaiketi jonkin verran kilpailua. Tämän perusteella on syntynyt myöhemmin tarina Salierista Mozartin vihamiehenä. Amadeus-elokuvassa, jossa Salieria näyttelee F. Murray Abraham, Salieri jopa murhaa Mozartin. Historiallinen evidenssi antaa kuitenkin selvästi enemmän todisteita kahden säveltäjän hyvistä suhteista. Esimerkiksi tiedetään, että Mozart pyysi Salierin oman poikansa opettajaksi, ja Salieri ihaili Mozartin monia teoksia.
Salieri jäi Wieniin loppuelämäkseen, mutta hänen oopperansa saavuttivat suosiota ympäri Eurooppaa.L'Europa riconosciuta oli menestys La Scalassa 1778 ja Les Danaïdes vielä suurempi Pariisissa 1784. Salieri sävelsi usean tyylin oopperoita, opera seriaa, opera buffaa sekä singspielejä.
[muokkaa] Oopperoita
- Le Donne letterate - (Wien, 1770)
- L'Amore innocente - (Wien, 1770)
- Don Chisciotte alle nozze di Gamace - (Wien, 1770/71)
- La Moda ossia I Scompigli domestici - (Wien, 1771)
- Armida - (Wien, 1771)
- La Fiera di Venezia - (Wien, 1772)
- Il Barone di Rocca antica - (Wien, 1772)
- La Secchia rapita - (Wien, 1772)
- La Locandiera - (Wien, 1773)
- La Calamita de' cuori - (Wien, 1774)
- La Finta scema - (Wien, 1775)
- Delmita e Daliso - (Wien, 1776)
- L'Europa riconosciuta - (Milano, 1778)
- La Scuola de' gelosi (first version) - (Venezia, 1778)
- Il Talismano (first version) - (Milano, 1779)
- La Partenza inaspettata - (Roma, 1779)
- La Dama pastorella - (Roma, 1780)
- Der Rauchfangkehrer - (Wien, 1781)
- Semiramide - (München, 1782)
- La Scuola de' gelosi (second version) - (Wien, 1783)
- Les Danaïdes - (Pariisi, 1784)
- Il Ricco d'un giorno - (Wien, 1784)
- La Grotta di Trofonio - (Wien, 1785)
- Prima la musica, poi le parole - (Schönbrunn, 1786)
- Les Horaces - (Pariisi, 1786)
- Tarare - (Pariisi, 1787)
- Axur, Rè d'Ormus - (Wien, 1788)
- Il Talismano (second version) - (Wien, 1788)
- Il Pastor fido - (Wien, 1789)
- La Cifra - (Wien, 1789)
- Le Couronnement de Tarare - (Pariisi, 1790)
- Il Mondo alla rovescia - (1792, Wien, 1795)
- Eraclito e Democrito - (Wien, 1795)
- Palmira, Regina di Persia - (Wien, 1795)
- Il Moro - (Wien, 1796)
- Falstaff ossia Le tre burle - (Wien, 1799)
- Cesare in Farmacusa - (Wien, 1800)
- L'Angiolina ossia Il matrimonio per sussurro - (Wien, 1800)
- Annibale in Capua - (Trieste, 1801)
- Die Neger - (1802, Wien, 1804)
- La Vestale - (1768, never performed, lost)
- L´Isola capricciosa - (1779, fragment, revised in Il Mondo alla rovescia)
- Cublai, gran Kan de' Tartari - (1786-88, Würzburg 1998)
- La Princesse de Babylone - (1789, fragment, revised in Palmira, Regina di Persia)
- Così fan tutte - (1789, fragment)
- Catilina - (1790-92, Darmstadt, 1994)
- I tre filosofi - (1797, fragment)
- La Bella selvaggia - (1802, never performed)
- Danaus - (ca. 1807, never performed, German version of Les Danaïdes)
- Das Posthaus - (?, fragment)
- Die Generalprobe - (?, fragment)
