Albedo
Wikipedia
Albedo eli heijastuskyky on tähtitieteessä ja meteorologiassa käytetty termi pinnan tai taivaankappaleen heijastavuudelle. Se määritetään jakamalla pinnan heijastaman säteilyn teho saapuvan säteilyn teholla. Albedoa merkitään yleensä kreikkalaisella kirjaimella α, alfa.
Valkoisen, täysin heijastavan pinnan albedo on 1,0 ja täysin valoa absorboivan pinnan 0,0. Luku voidaan ilmaista myös prosentteina. Albedo riippuu pinnan koostumuksesta, sitä ympäröivästä ilmakehästä ja pilvikerroksista. Albedon ja emissiokyvyn ε välillä on suhde α + ε = 1. Varsinkin lumi-, vesi- ja jääpinnan albedo riippuu suuresti saapuvan säteilyn tulokulmasta. Siksi suoran auringonsäteilyn ja eri suunnista tulevan, heijastuneen tai sironneen hajasäteilyn albedot ovat erilaisia.
Hiilipintaisten komeettojen albedo on erittäin matala, esimerkiksi Halleyn komeetan 0,027, joka on pienempi kuin kivihiilellä. Tämän takia amerikkalaisten ohilento Halleyn komeetan luona vuonna 1986 meni melkein pieleen, kun luotain oli komennettu kuvaamaan komeetan kirkkainta osaa. Komeetan kirkkain osa ei sitten ollutkaan sen ydin vaan siitä purkautuvat kaasu- ja pölysuihkut ja ydin jäi melkein kuvaamatta, mutta luotain ohjelmoitiin uudelleen ja ydin saatiin kuviin.
Vaikka Kuun albedo onkin melko pieni, niin silti Kuu näyttää kirkkaalta pimeällä yötaivaalla loistaessaan. Tämä johtuu suuresta kontrastista. Vastasataneen lumen albedo on hyvin suuri, jopa 0,9, mutta se pienenee kun lumi alkaa sulaa.
