Kumpupilvi
Wikipedia
Kumpupilvi (latinaksi Cumulus, lyhenne Cu) on muodoltaan kumpumainen pilvi. Kaikkein pienimmät kumpupilvet ovat valkeita hattaroita, suuret tummia myökkyjä. Nämä pilvet kasvavat ja muuttuvat nopeasti. Suuret kumpupilvet ovat satavia ja ukkostavia, alta tummia ja päältä vaaleita pilvimuureja. Kumpupilven alapinta on useimmiten tasainen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kumpupilven synty
Kumpupilviä syntyy keväällä, kesällä ja syksyllä vesihöyrypitoisen ilman noustessa pystysuoraan ylöspäin auringon lämmittäessä maata. Lämmin ilma on ympäröivää viileämpää ilmaa kevyempää. Kun lämmin, kostea ilmakupla nousee sopivalle korkeudelle, kuplassa oleva kosteus tiivistyy näkyväksi pilveksi. Pilvi on aluksi vain pieni sumuhattara, mutta alkaa pian kasvaa. Tiivistymiskorkeus riippuu ilman kosteudesta ja lämpötilasta. Jos ilma on kuivaa, kumpupilvet ovat korkeammalla. Jos on viileämpää, pilvet ovat matalammalla. Lämmön aiheuttamaa ilman nousua ja laskua kutsutaan konvektioksi. Kumpupilviä voidaankin sanoa konvektiivisiksi pilviksi.
Tavallisen kumpupilven alaraja on alle 2 400 metrin korkeudessa, se on siis alapilvi. Kumpupilvi esiintyy yleensä 500–1000 metrin korkeudessa ja on harvoin yli 2 000 metrin korkeudessa.
Jos kumpupilvi on leveydeltään suurempi kuin korkeudeltaan, on odotettavissa ainakin toistaiseksi kaunista säätä. Korkeapaineissa esiintyy yksittäisiä, nopeasti hajoavia Cumulus humilis -pilviä, kauniin ilman kumpupilviä. Suuret, alhaalta hyvin tummat tornia muistuttavat kumpupilvet tietävät huonoa säätä, varsinkin jos niiden yläosassa nähdään valkeaa, kuitusta pilveä. Suuri kuuro- ja ukkospilvi on etäältä alasinta tai alhaalta katsottua laivaa tai suurta kukkakaalia muistuttava.
Jos kumpupilvet esiintyvät jonoissa, ylemmässä ilmakehässä on inversio, joka estää ilman nousun ylöspäin. Näin olen ilma laskeutuu alas pilvijonojen välissä. Kun alemman ilmakehän nousuvirtaukset voimistuvat eli konvektio kiihdyttää vauhtiaan, se rikkoo inversion, ja pilvijonot häviävät.
Kerroksittaisia kumpupilviä esiintyy eri korkeuksilla. Näitä ovat Cirrocumulus, Altocumulus ja Stratocumulus. Altocumulus ja Cirrocumulus voivat ennustaa huonoa säätä.
[muokkaa] Kumpupilvien jako
- Lajit
- Cumulus fractus Cfr? (Cu Fra), repalemainen kumpupilvi
- Cumulus humilis Cu hum?, kauniin ilman pieniä kumpupilviä, pieniä, matalia ja litteitä
- Cumulus mediocris Cu med, jo kasvaneita kumpupilviä, pieniä kupumaisia kyhmyjä huipulla, vielä kauniin ilman pilviä
- Cumulus congestus Cu con, suuria pilvimöykkyjä, tornimaisia tai kukkakaalimaisia, monesti satavat ainakin hiukan, voivat ulottua 5 000 metrin korkeuteen
- Cumulus castellanus, vallinharjamainen kumpupilvi, monta tornimaista kumpupilveä vierekkäin, ennustaa huonoa säätä
- Cumulonimbus Cb (Cumulus nimbus), korkeita tornimaisia kuuro- ja ukkospilviä, joilla monesti kuituinen yläosa. Peittävät suuren osan taivaasta ollessaan lähellä. Alaosa tumma.
- Pyrocumulus, tulipalon aiheuttaman savun takia syntynyt kumpupilvi
- Muunnokset
- Cumulus radiatus Cu rad, kumpupilvien muodostamia jonoja, jotka saattavat näyttää säteittäisiltä, kun niitä katsoo oikeaan suuntaan
- Lisäpilvet
- Cumulus pileus Cu pil, hattumainen pilvi kumpupilven huipulla
- Cumulus virga Cu vir, sadejuovia
- Cumulus praecipitatio Cu pra, satavia
- Cumulus tuba Cu tub, pilvipatsas tai ylösalainen pilvikartio
- Cumulus velum Cu vel, laaja huntumainen lisäpilvi, jonka kumpupilvi lävistää
- Cumulus pannus Cu pan, repalepilvi
- Cumulus arcus Cu arc, kumpupilven pohjasta roikkuva kaarimainen pilvi
